HS: Opiskelijoista yli kolmannes naisista mielenterveyshäiriöinen
Kommentit (145)
Kaikenmaailman harmistuksista saa nykyään diagnoosin. Ihmiset on niin nössöjä nykyään kun kotona on jätetty kasvattamatta, ja kaikki on annettu valmiina käteen, ettei enää kestetä pettymyksiä.
Alkoholismi ja mielenterveysongelmat. Suomi nousuun.
Vierailija kirjoitti:
No voin kertoa miksi minä itse olen ahdistunut. Ensinnäkin olin syrjitty koko peruskoulun läpi, vailla yhtäkään kunnollista ystävää. Sen jälkeen olen yrittänyt kouluttautua, mutta koulut ovat jääneet aina kesken kovan opiskelutahdin takia. Töissä olen myös yrittänyt käydä, mutta hyvin stressaavaa sekin (matalalla palkalla pitäisi tehdä paljon töitä lyhyessä ajassa). Lisäksi vapaa-ajallani olen hyvin, hyvin yksinäinen. Olen yrittänyt löytää itselleni miesystävää, mutta minut on lopulta torjuttu aina. Arvelen perimmäisen syyn olevan ulkonäössäni, en siis ole treenattu enkä muutenkaan mikään kaunotar, enkä myöskään nuori enää. Minusta tuntuu, että naisella on arvoa vain jos tämä on poikkeuksellisen kaunis (ja nuori)... Sellaista viestiä media meille ainakin syöttää koko ajan. Minä kyseenalaistaisin nyky-yhteiskunnan arvoja: yhteisöllisyyden puute, rahan palvonta, jatkuva stressi ja kiire, suorittamiskeskeisyys, ulkonäön merkityksen liiallinen korostaminen ja kaikenmaailman muu super pinnallinen hörhöily. :(
Koulut kesken ja syytät varmaan kaikesta ympäristöä.
On sulla vaikeeta.
Nyky-yhteiskunta on kuule tosi pehmo verrattuna esim parinkymmenen vuoden takaiseen. Pullamössöt vapaan kasvatuksen hedelmät vaan ei kestä enää mitään.
Suorittaminen on sitä, että hoitaa hommansa.
Rahaa tarvitaan jotta saa ruokaa ja asunnon.
Ulkonäköpaineet on jokaisella omassa päässään.
Lässynläävaanja sairaseläkkeelle.
Vierailija kirjoitti:
Elämä on nykyään liian helppoa. Kun itse olin lapsi ja nuori, minulla oli vaivoina alkoholisti-isä ja tunnekylmä äiti, koulussa kiusattiin eikä rahaa ollut. Sen jälkeen yliopisto-opinnot tuntuivat ylellisen helpoilta ja stressittömiltä, ainakin sen tiesi, että jos istui hiljaa niin kukaan ei vittuillut eikä huudellut törkeyksiä. Se riitti. Nykynuoret haluavat toteuttaa itseään ja saavuttaa unelmia. Ilmankos elämä tuntuu paskalta.
t. N42
Voi miten hienoa kun sinä olet selvinnyt ongelmistasi helpolla. Olisimmepa kaikki kuin sinä! Kyllä se on kurjaa kun jotkut meistä oireilevat vielä aikuisiälläkin vuosikausia kestäneen koulukiusaamisen jättämien traumojen takia. Miksi emme voi kaikki ollakaan kuin sinä, miksi ihmiset yleensäkin sairastuvat henkisesti. Kyllä nykynuoret ovat heikkoja ja taitaa olla mielenheikkoutta vaan kaikki mielenterveysongelmat.
Kyllä luulen, että ongelmat johtuvat siitä, että naisilla on kovat paineet olla hyviä kaikessa. Pitää olla samaan aikaan kaunis, tyylikäs, timmikroppainen, älykäs, koulutettu, urheilullinen, taiteellinen... Some pursuaa "täydellistä elämää" ja kaikki haluavat toteuttaa suuria unelmiaan ja tulevaisuuden kuviaan. Sitten kun todellisuus on jotain muuta, paineet ovat liian kovat ja pää ei kestä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä naisen paikka on sittenkin kotona hoitamassa lapsia. Eivät handlaa nykypäivän stressiä. Miesten vika sekin tietty on.
Apua, älä nyt ääneen tollaista sano, mutta joo monet naiset myöntää, että olisivat onnellisempia kotiäiteinä. Mut ei ne edes itse uskalla tota myöntää itselleen. Yksikin tuttu tyttö hulluna lukee, kun hänestä kuulemma pitää tulla jotain suurta. Silti eniten tykkää kun ottaa suonikasta kostajaa ja uikuttaa alistettuna ja saa unelmoida perheestä, kodista jne.
Länsimainen nainen on aivopesty sekaisin feminismin toimesta. No kiva miehille, saa piparii, mutta ei tarvii sitoutua.
Huumorintajun puutetta se on. Kai sitä stressaantuu ja sairastuu jos ottaa nykymenon tosissaan! Paineet on omassa päässä ja kai sen nyt pöljäkin ymmärtää, ettei ihminen kaikkeen veny. Kun on tyytyväinen siihen, ettei kukaan kiusaa ja saa opiskella asioita, jotka kiinnostaa, kaikki hyvin.
Sama pätee ihmissuhteisiin. Kai ihminen ahdistuu jos haluaa kuun taivaalta. Jos taas ottaa huumorilla, jaksaa vaikka mitä ikävää kun tajuaa, ettei se lopulta ole kenelläkään sen ihmeellisempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämä on nykyään liian helppoa. Kun itse olin lapsi ja nuori, minulla oli vaivoina alkoholisti-isä ja tunnekylmä äiti, koulussa kiusattiin eikä rahaa ollut. Sen jälkeen yliopisto-opinnot tuntuivat ylellisen helpoilta ja stressittömiltä, ainakin sen tiesi, että jos istui hiljaa niin kukaan ei vittuillut eikä huudellut törkeyksiä. Se riitti. Nykynuoret haluavat toteuttaa itseään ja saavuttaa unelmia. Ilmankos elämä tuntuu paskalta.
t. N42
Niin, nykyäänhän ei ole alkoholisteja, tunnekylmiä ihmisiä tai köyhyyttä. Kaikkien lapsuus on ruusuista, ketään ei kiusata, kun astut yliopiston taikaovesta sisään niin kukaan ei enää huutele törkeyksiä. Mitä nappeja sä vedät, voisitko hankkia mulle kanssa?
No kyllä se vaan tosi on, että nykyään suurimmalla osalla nuorista aikuisesta on mennyt todella hyvin. Kouluissa puututaan kiusaamiseen eikä yliopistossa ainakaan Tampereella enää kukaan huutele mitään, eikä huudellut 20 vuotta sittenkään. Ruusuista nimenomaan nykyään on. Tentitkin saa läpi neuvottelemalla. Nähty on.
Sullako muka vaikeaa ollut? Menepä kuule kivikaudelle siellä ei saatana missään sängyssä nukuttu vaan kivilattialla, vaatteita ei ollut eikä sähköä. Sulla on ollut niin ruusuista, oot voinut vaan kävellä metsään ja ampua hirven ja tuoda sähköhellalles sen paistumaan, entisaikaan kuule juostiin kiinni se hirvi kantaen 456 kilon kiveä ja hakattiin kuoliaaksi. Ei silloin mitään pyörää tai kottikärryä ollut olemassakaan, ihan omin voimin piti se hirvi raahata kotiluolaan perkele. Nuotiokin vei kolme tuntia saada kasattua ja sytytettyä, ei mitään tulitikkuja ollut lähimaillakaan. Hirvi paistui 28 tuntia nuotiolla ja sitä ennen piti sitoa lapset liaanilla kiinni seinään etteivät nälkäpäissään syöneet toisiaan saatana.
Sinä et tiedä hankalasta elämästä mitään, kenelläkään muulla sitten kivikauden ei ole voinut olla hankalaa! Uusia ongelmia ei koskaan synny! Jos kivikauden ongelmat eivät ole ajankohtaisia niin sitten niitä ongelmia ei ole! Vain minun henkilökohtaisesti tuntemani ongelmat ovat valideja! Uudet yhteiskuntamuutokset eivät tuo uusia haasteita! Kivikausi saatana, se se oli vaikeaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No voin kertoa miksi minä itse olen ahdistunut. Ensinnäkin olin syrjitty koko peruskoulun läpi, vailla yhtäkään kunnollista ystävää. Sen jälkeen olen yrittänyt kouluttautua, mutta koulut ovat jääneet aina kesken kovan opiskelutahdin takia. Töissä olen myös yrittänyt käydä, mutta hyvin stressaavaa sekin (matalalla palkalla pitäisi tehdä paljon töitä lyhyessä ajassa). Lisäksi vapaa-ajallani olen hyvin, hyvin yksinäinen. Olen yrittänyt löytää itselleni miesystävää, mutta minut on lopulta torjuttu aina. Arvelen perimmäisen syyn olevan ulkonäössäni, en siis ole treenattu enkä muutenkaan mikään kaunotar, enkä myöskään nuori enää. Minusta tuntuu, että naisella on arvoa vain jos tämä on poikkeuksellisen kaunis (ja nuori)... Sellaista viestiä media meille ainakin syöttää koko ajan. Minä kyseenalaistaisin nyky-yhteiskunnan arvoja: yhteisöllisyyden puute, rahan palvonta, jatkuva stressi ja kiire, suorittamiskeskeisyys, ulkonäön merkityksen liiallinen korostaminen ja kaikenmaailman muu super pinnallinen hörhöily. :(
Koulut kesken ja syytät varmaan kaikesta ympäristöä.
On sulla vaikeeta.
Nyky-yhteiskunta on kuule tosi pehmo verrattuna esim parinkymmenen vuoden takaiseen. Pullamössöt vapaan kasvatuksen hedelmät vaan ei kestä enää mitään.Suorittaminen on sitä, että hoitaa hommansa.
Rahaa tarvitaan jotta saa ruokaa ja asunnon.
Ulkonäköpaineet on jokaisella omassa päässään.Lässynläävaanja sairaseläkkeelle.
En minä mitään, enkä ketään syytä. Kunhan kyseenalaistan nykyisiä vallitsevia asenteita ja arvoja. Mutta joo... Sunlaisia super-ihmisiä ja pätijöitä on kyllä joka nurkan takana aina. Hyvänä esimerkkinä myös ex-työnantajani... Aina koilottamassa siitä kuinka hän on niin osaava ja kerkeevä ihminen, oikea työnarkomaani. Näyttämisen haluissaan hautautui lopulta töittensä alle... ja salaa kärsi sitten vakavasta burn-outista, jäikin lopulta piiiiiitkälle sairaslomalle. Minä en esitä olevani super-ihminen, koska en sitä ole. Eikä ole tarvettakaan.
Minulle elämä ei ole suorittamista. Jos se sulle sitä on, niin siinäpähän sitten on. Totuus vain sekin, että monella esim. matalapalkkaisella alalla töitä teetätetään aikaan ja palkkaan nähden aivan liikaa. Se on/olisi stressaavaa ihan kenelle tahansa, paitsi ei tietenkään sulle (koska et ikinä myöntäisi sitä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset ovat hyödyttömiä ja mielenvikaisia. Mitään uutta infoa tässä ei saatu.
Miten tulkitsisit tämään tilaston?
[quote ]Kaikki päihdehäiriöt ovat yleisempiä miehillä kuin naisilla. Erot miesten ja naisten välillä ovat 3–5-kertaisia. Vakavimpien päihdehäiriöiden, päihdepsykoosien, esiintyvyysero miesten ja naisten välillä on vielä suurempi.[/quote ]
Tai tämän:
[quote ]Tutkimuksessa havaittiin, että nimenomaan maiden sisällä masennuksen esiintyvyyden ero naisten ja miesten välillä kapenee, mitä tasa-arvoisempi naisten ja miesten asema yhteiskunnassa on.[/quote ]
http://www.potilaanlaakarilehti.fi/tiedeartikkelit/mielenterveyshairioi…
Tuo on ihan kuin Tarja Halosen kirjoittamaa. Tasa-arvo konseptina pitää määritellä hyvin tarkkaan ennen kuin sitä voi soveltaa kansainvälisesti.
Eli nollatutkimus. Kylläpä sattui sinun kannaltasi sopivasti.
Et kommentoinut miesten juoppohulluutta. Etkö huomannut?
Eli vinkuintiassa ero sukupuolten välillä on vieläkin suurempi? Tyypillisesti myös vain tilastoja joissa naiset esiintyvät epäedullisesti (kuten juuri masennuksen valtava yleisyys kaikkialla) pyritään selittämään vallitsevilla olosuhteilla kun taas miehet ovat ihan eri tavalla oman onnensa seppiä. Jos Suomessa ero on noin suuri niin mitä se onkaan maailmalla. Suomihan on esim. Maailman talousfoorumin sekä EU:n mukaan kokomaailman/EU:n toiseksi tasa-arvoisin maa.
Euroopan tasa-arvoinstituutti (EIGE) julkisti tänään Brysselissä järjestyksessä toisen sukupuolten tasa-arvoa EU:ssa mittaavan indeksin. Suomi sijoittui 28 jäsenmaan vertailussa toiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä naisen paikka on sittenkin kotona hoitamassa lapsia. Eivät handlaa nykypäivän stressiä. Miesten vika sekin tietty on.
Apua, älä nyt ääneen tollaista sano, mutta joo monet naiset myöntää, että olisivat onnellisempia kotiäiteinä. Mut ei ne edes itse uskalla tota myöntää itselleen. Yksikin tuttu tyttö hulluna lukee, kun hänestä kuulemma pitää tulla jotain suurta. Silti eniten tykkää kun ottaa suonikasta kostajaa ja uikuttaa alistettuna ja saa unelmoida perheestä, kodista jne.
Länsimainen nainen on aivopesty sekaisin feminismin toimesta. No kiva miehille, saa piparii, mutta ei tarvii sitoutua.
Tee yhteiskunnalle palvelus ja tunge pääsi perseeseesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä naisen paikka on sittenkin kotona hoitamassa lapsia. Eivät handlaa nykypäivän stressiä. Miesten vika sekin tietty on.
Apua, älä nyt ääneen tollaista sano, mutta joo monet naiset myöntää, että olisivat onnellisempia kotiäiteinä. Mut ei ne edes itse uskalla tota myöntää itselleen. Yksikin tuttu tyttö hulluna lukee, kun hänestä kuulemma pitää tulla jotain suurta. Silti eniten tykkää kun ottaa suonikasta kostajaa ja uikuttaa alistettuna ja saa unelmoida perheestä, kodista jne.
Länsimainen nainen on aivopesty sekaisin feminismin toimesta. No kiva miehille, saa piparii, mutta ei tarvii sitoutua.
Tee yhteiskunnalle palvelus ja tunge pääsi perseeseesi.
Itse aina ajattelen näistä pillastumisista, että ovat yksi merkittävä sukupuoliero myös. Aina on ennen pitkää joku kätevä emäntä jolla on pikkuhousut kiemuralla. Koittakaa nyt joskus edes suhtautua asioihin vähemmän tunteella. Ei nyrkkeilijäkään pyri näyttämään, että nyt osui pahasti.
No ihan koko Suomihan tässä nykyään on pelkkiä mielenterveyshäiriöisiä täynnä, miehet nyt etenkin on ihan seinähulluja vaikka kuinka joillain on mukavan miehen rooli päällä, lopulta aina paljastuvat ihan sekopäiksi.
Tää on meidän Suomi, me annettiin sen tällaseksi muuttua paapomalla mielenterveyspotilaita, nyt kaikki haluaa olla sellasia koska sillä saa niin paljon valtaa (ja huomiota) ympärilläolevista ihmisistä.
No joo. Sain kaksi kertaa paniikkikohtaulsen, kun tein hulluna duunia ja gradua, töissä ekaa kertaa todi rankkoja insesti-tapauksia. En sitten tiedä jos tohon lukuun mut lasketaan, et onko kuinka todenmukainen diagnoosi. Mut herkkiä, älykkäitä ihmisiä nuoruuden vaikeuksineen ja talousongelmineen, en yhtään ihmettele.
Itselläni burnoutiin ja masennukseen johtivat esim nämä:
-Epätietoisuus siitä mitä minulta odotetaan. Tehtävämuodot olivat uusia ja ohjeistukset melko avoimia. Kysymällä sai jotain ympäripyöreää "teet simmosen näin-ja-näin-pitkän tekstin" -tyylisiä vastauksia. Takaraivoon jäi jäytämään ajatus että mitä jos ei kelpaa. Konkreettisen tiedon siitä menikö nyt oikein saisi tietää vasta lukukauden lopussa kun kurssien arvosanat ilmoitettaisiin, ja jos olisinkin tehnyt kaiken väärin, olisi joululomani mennyt töiden uudelleentekemiseen.
-Valitsin itselleni täysin väärän alan. Motivaatio oli nollissa jo puolessavälissä syksyä, ja koko opiskelu tuntui turhalta.
-Tarve näyttää että pystyn tähän. Kuinkas sitten kävikään...
-Kiire muilla elämän osa-alueilla. Aktiivinen toiminta niillä elämäni osilla jotka koin tärkeämmiksi kuin opiskelun vei voimia ja aikaa.
-Kelan pakotteet. Ymmärrän tottakai ettei opintotukea voida maksaa lorvimisesta, mutta itselläni paine saada tarpeeksi opareita vähensi tuottavuutta. Vältin ylimääräisten kurssien ottamista, koska pelkäsin uuvuttavani itseni niin etten saisi edes niitä pakollisimpia asioita tehtyä, pelkäsin jatkuvasti epäonnistumista ja tukien takaisinperintää.
Nämä noin muutamia mainitakseni...
Omasta kokemuksesta sanon että voisi vanhemmat, etenkin äidit katsoa miten lapsensa kasvattavat. Mielenterveys ongelmat syntyy alle 6v lapselle. Niillä menee sitten hetki kunnes puhkeavat kukkaan. Itsellä ollut 9v asti mielenterveys ongelmia vaikka olen ns. hyvästä ja tavallisesta perheestä. En vaan koskaan saanut huomioita tarpeeksi eikä vanhemmat välittäneet mistään. Varhaislapsuus on tärkeä. Voikun aikuiset muistaisi tämän niin säästyttäisiin ongelmaisilta aikuisilta.
Vierailija kirjoitti:
Itselläni burnoutiin ja masennukseen johtivat esim nämä:
-Epätietoisuus siitä mitä minulta odotetaan. Tehtävämuodot olivat uusia ja ohjeistukset melko avoimia. Kysymällä sai jotain ympäripyöreää "teet simmosen näin-ja-näin-pitkän tekstin" -tyylisiä vastauksia. Takaraivoon jäi jäytämään ajatus että mitä jos ei kelpaa. Konkreettisen tiedon siitä menikö nyt oikein saisi tietää vasta lukukauden lopussa kun kurssien arvosanat ilmoitettaisiin, ja jos olisinkin tehnyt kaiken väärin, olisi joululomani mennyt töiden uudelleentekemiseen.
-Valitsin itselleni täysin väärän alan. Motivaatio oli nollissa jo puolessavälissä syksyä, ja koko opiskelu tuntui turhalta.
-Tarve näyttää että pystyn tähän. Kuinkas sitten kävikään...
-Kiire muilla elämän osa-alueilla. Aktiivinen toiminta niillä elämäni osilla jotka koin tärkeämmiksi kuin opiskelun vei voimia ja aikaa.
-Kelan pakotteet. Ymmärrän tottakai ettei opintotukea voida maksaa lorvimisesta, mutta itselläni paine saada tarpeeksi opareita vähensi tuottavuutta. Vältin ylimääräisten kurssien ottamista, koska pelkäsin uuvuttavani itseni niin etten saisi edes niitä pakollisimpia asioita tehtyä, pelkäsin jatkuvasti epäonnistumista ja tukien takaisinperintää.
Nämä noin muutamia mainitakseni...
Ja siis ymmärrän tottakai että ongelma on lähtöisin pääni sisältä, enkä tarkoita syyttää mitään tai ketään muuta ongelmistani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1455503564839
Aika hurjia lukuja. Missä syyt?
Naisten paineet: pitää pärjätä aivan samalla tavalla kuin miesten ja samalla ulkonäköpaineet kovia?
Oikea syy on naisten heikkous. Miehet elävät ja porskuttavat, kehittävät yhteiskuntaa. Naiset eivät.
Naisten heikkoutta on ehkäpä nykynaisten vaikea tunnustaa, näyttää ja myöntää. Siitä heikon roolista kun juuri halutaan pyristellä irti naisten parissa, mikä lisää naiselle painetta: on oltava tehokas JA vahva JA naisellinen.
Jos "naisellisuuden" hulluista vaatimuksista päästäisiin eroon niin elämä olisi paljon helpompaa. Trust me sisters, ei se jalkojen ajelu ja meikkaus ole liberaalifeministien "weaponized feminity" propagandan takia yhtään sen vahvistavampaa. Parisataa vuotta sitten korsetti ja valtava hame, nyt korkkarit ja eyelineri. Mikään ei muutu jos sitä ei muuteta.
Ei liity opiskeluun vaan naisilla masennusta esiintyy hyvin yleisesti muutenkin ja se on teillä kromosomeissa tuo ulkonäöllä pärjääminen. On balance, siitä on aivan valtava hyöty naissukupuolelle. Siinä kun mies tekee ja saavuttaa, riittää naiselle ihan vaan kauniilta näyttäminen. Tässä yksi esimerkki.
http://static.iltalehti.fi/viihde/ilonaetuminttu15216_503_vi.jpg
Asiaan ei ole tulossa muutosta jos kromosomit ja hormonit eivät kokonaan ala heittämään häränpyllyä. Vain naisen mielestä vertailu armeijaan on looginen. Sieltä lähinnä halutaan vapautusta ja esim. diabetes tai selkävaivat ovat yleisiä syitä vapautukseen myös.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1455503564839
Aika hurjia lukuja. Missä syyt?
Naisten paineet: pitää pärjätä aivan samalla tavalla kuin miesten ja samalla ulkonäköpaineet kovia?
Oikea syy on naisten heikkous. Miehet elävät ja porskuttavat, kehittävät yhteiskuntaa. Naiset eivät.
Naisten heikkoutta on ehkäpä nykynaisten vaikea tunnustaa, näyttää ja myöntää. Siitä heikon roolista kun juuri halutaan pyristellä irti naisten parissa, mikä lisää naiselle painetta: on oltava tehokas JA vahva JA naisellinen.
Jos "naisellisuuden" hulluista vaatimuksista päästäisiin eroon niin elämä olisi paljon helpompaa. Trust me sisters, ei se jalkojen ajelu ja meikkaus ole liberaalifeministien "weaponized feminity" propagandan takia yhtään sen vahvistavampaa. Parisataa vuotta sitten korsetti ja valtava hame, nyt korkkarit ja eyelineri. Mikään ei muutu jos sitä ei muuteta.
Ei liity opiskeluun vaan naisilla masennusta esiintyy hyvin yleisesti muutenkin ja se on teillä kromosomeissa tuo ulkonäöllä pärjääminen. On balance, siitä on aivan valtava hyöty naissukupuolelle. Siinä kun mies tekee ja saavuttaa, riittää naiselle ihan vaan kauniilta näyttäminen. Tässä yksi esimerkki.
http://static.iltalehti.fi/viihde/ilonaetuminttu15216_503_vi.jpg
Asiaan ei ole tulossa muutosta jos kromosomit ja hormonit eivät kokonaan ala heittämään häränpyllyä. Vain naisen mielestä vertailu armeijaan on looginen. Sieltä lähinnä halutaan vapautusta ja esim. diabetes tai selkävaivat ovat yleisiä syitä vapautukseen myös.
Että te sovinistit jaksatte. Paskaa päivästä toiseen. Jotkut rassukat vielä uskotte tuohon naisvihaan.
Juu, naisillahan ulkonäkö on ollutkin historiassa ennen ainoa tapa pärjätä: te miehet ette 99 % historiasta ole kyenneet antamaan edes perusoikeuksia kuten äänioikeutta tai ihmisoikeuksia naisille.
Opiskellessa ihmisillä on käytössä laaja terveydenhuolto eli siitä tuo johtuu, että opiskelijanaisista yksi kolmasosa kärsii mielenterveysongelmista. Valmistuneista naisista taas oma otantani perusteella vähintäänkin puolet kärsii samoista ongelmista tai pahemmistakin.
Et taida ymmärtää, mitä korrelaatio tarkoittaa. Vinkki: se ei tarkoita syy-seuraus-yhteyttä. Masentuuhan sitä vähemmästäkin, kun yliopisto-opiskelijana joutuu jatkuvasti olemaan tekemisissä itseään sivistymättömämpien kanssa...