Olenko ainoa joka ei noteeraa fb:n ystävänpäivätoivotuksia??

Täällä toinen. Pysyn poissa koko fb:stä tänään, ärsyttää ne tekomaireat toivotukset.

On kyllä. Koko ystävänpäivä on turha, se ei vuotta pelasta jos ei muuten ystävää muista.

Et noteeraa, mutta tänne pakko kommentoida? Oi ironiaa.

Ymmärrän kyllä hyvin heitä, joita ärsyttää. SIlloin, kun itse elin todella vaikeita aikoja, miehen kuoleman ja äidin sairauden kanssa, ei paljon innostanut ystävänpäivät. 

Ainoastan ne tuntuivat tärkeiltä, jotka oikeasti tulivat ja tukivat.

Mutta nykyään, kun elämä tuntuu taas hymyilevän, on helpompaa huomata, että elämässä on ihan kivaa välillä heittäytyä hömpäksi ja ottaa ilo irti aina, kun mahdollista. Olipa se sitten ns. tehty päivä tai sitten ihan muuten vaan -päivä.

No vähän paha tuota on tykkäillä ja hehkuttaa ystävien ihanuutta kun ei itsellä ole yhtään.

Toivotan yksityisviestissä jos toivotan. Ällömakeat päivitykset tuottaa vain myötähäpeää.

Ainoastaan teille olen toivottanut ja tykännyt Poliisin facebook-päivityksestä. 😍

Vierailija kirjoitti:

Ainoastaan teille olen toivottanut ja tykännyt Poliisin facebook-päivityksestä. 😍

Toivotit av-mammoille hyvää ystävänpäivää Facebookissa? :D

Mä en ota niitä ihan noin vakavasti:) musta on ihanaa nähdä, kuinka ihmiset muistaa ystäviään, sekä facessa että kortein jne. Elämässä on niiiin paljon mukavia ihmisiä ja se tekee tästä kaikesta elämisen arvoista <3 :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ainoastaan teille olen toivottanut ja tykännyt Poliisin facebook-päivityksestä. 😍

Toivotit av-mammoille hyvää ystävänpäivää Facebookissa? :D

Enhän minä niin kirjoittanut. Lipsuin alkuperäisen kysymyksestä ja noteerasin toisen huomiota eli täällä mammoille ja muille viheltelijöille. Facebookissa noteerasin Poliisit. 😎 Tosin unohdin, että toivotin yksityisesti parille. 😉

Joo en jaksa oikeesti, sanoin miehellekki et FB on niiiiin tylsä tänään ku kaikki paasaa samaa p*skaa.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä hyvin heitä, joita ärsyttää. SIlloin, kun itse elin todella vaikeita aikoja, miehen kuoleman ja äidin sairauden kanssa, ei paljon innostanut ystävänpäivät. 

Ainoastan ne tuntuivat tärkeiltä, jotka oikeasti tulivat ja tukivat.

Mutta nykyään, kun elämä tuntuu taas hymyilevän, on helpompaa huomata, että elämässä on ihan kivaa välillä heittäytyä hömpäksi ja ottaa ilo irti aina, kun mahdollista. Olipa se sitten ns. tehty päivä tai sitten ihan muuten vaan -päivä.

Ei se nyt noin mene. Minulle menee paremmin kuin koskaan, minulla hyviä ystäviä ja tulen toimeen sekä veljen että vanhempieni kanssa. Tänään mennään miehen kanssa leffaan kattomaan 1940-luvulla tehty musikaali ja sitten syömään.

Mutta ärsyttää silti, että kun 10 min scrollaa FB:n newsfeediä, niin siellä ei ole mitäääään muuta ku sama toivotus kertaa 30. Niille ystäville voi toivotella ihan puhelimessa tai henkkoht. viestillä, kenen kaikki FB-kaverit ovat oikeasti ystäviä tai edes kavereita?

Ja tämä ei ole mikään joulu, eli ei ole juhla tai mikään kansallinen pyhä. Joten hyvän ystävänpäivän toivottelu kaikille on outoa

En juuri koskaan edes kirjaudu sisään facebookiin, enkä suunnitellut tekeväni niin nytkään. En ole koskaan oikein päässyt jyvälle koko hommasta. En vaan tajua miksi ketään kiinnostaisi mun arkipäiväiset jutut. Silloin harvoin kun käyn siellä, on kavereiden päivitykset tasoa "Tämän päivän ruoka! Nam! *kuva makaroonilaatikosta *" Ei vaan niin paljon kiinnosta, että jaksais usein käydä.

Läheisille ihmisille olen laittanut tekstaritoivotukset ystävänpäivänä.

Vierailija kirjoitti:

No vähän paha tuota on tykkäillä ja hehkuttaa ystävien ihanuutta kun ei itsellä ole yhtään.

Sama. Ei kiinnosta ystävänpäivä eikä ole milloinkaan kiinnostanut, koska itselleni ei ole ikinä ollut sitä bestistä, jonka kanssa juhlia ja jota muistaa. Tämä siis harmitti etenkin peruskoulussa, kun muut saivat muistamisia, paitsi minä. Ikinä en ole myöskään seurustellut, joten ei ole ollut omaa kultaakaan, jonka kanssa juhlistaa ko. päivää.