Lue keskustelun säännöt.
Miehen vaatimus vaimolta: 100 000€/vuositulot
14.02.2016 |
20 v yhteiselämää, lapset 17v, 14v ja 12 v. Me vanhemmat nelikymppisiä. Minun tulot 100 000 €/v ja miehen vajaa 30 000€/v. Minun työpäivä 10-12h/vrk ja usein illalla jatkan töitä kotoa ja myös viikonloppuisin, mutta olen töissä jo klo 06 ja siksi pääsen kotiin "jo" klo 16-18. Miehen työ suorittavaa 8-15 säännöllisesti. Mies kokkaa päivittäin, muuten kotityöt tasan tehdään. Olen rahoittanut asuntomme, auton, kaikki lomat, lasten kaikki kulut, yhtään päivähoitomaksuja, vaatetta tai lasten harrastustamies ei ole koskaan maksanut. Mies käyttää oman palkkansa omiin kuluihin, harrastukset, kausikortit, elektroniikka, laatuvaatteet saa hyvin pienituloinen kustannettua, kun perheen kulut kuittaan minä - tosin hänen opintolainansa minä maksoin.
Viime vuonna tuloni olivat "vain" 90 000€, kun en jaksanut kellonympäri vuoroja ottaa. Kuullessaan tulotasoni laskusta mies sai raivarin , kamala riita ja sitten eka kertaa elämässä löi, heitti lattialle ja kuristi minua. Kertoi että olen hullu, ilkeä ja töissä hyväksikäytytetty, mun koulutuksella ja ammattitaidolla pitäisi miehen mukaan reilusti enemmän rahaa tulla. Toisaalta syyttää työhulluksi ja sanoo koko perheen kärsivän työstäni. Murtaminen kustantama elämä lomamatkoineen kelpaa. Pahoinpitelyn jälkeen töissä kuittailtiin kaulani jäljistä tyyliin " onpa intohimoista teillä", ei kukaan voi varmaan kuvitella, että minunkaltaista ihmistä pahoinpideltäisi. Minä olen aloitteellinen kaikessa, oon ostanu asunnot, suunnitellu remontit, neuvotellut lainat, varannut lomat. Mies on kaikessa passiivinen. Lainaa lyhennän 30 000/v ja ainakin sen verran vuodessa myös miehen omaisuus karttuu, avioehtoa ei ole. Lisäksi miehelle "annan " sijoitusasunnon vuokratuotot, asunto on minun maksama. Olen varmasti liian aktiivinen ja toimelias ja hyökkääväkin ollut, tavassani hoitaa asioita nopeasti ja tehokkaasti. Olen väsynyt, työ vie paljon,tää nykyinen tulotasoni kun ei ihan itsestään pankkitilille tipahda, vaan vaatii melkoista kamppailua päivittäin. Nyt alan hyytyä, ja olen onneton jo pidemmältä aikaa, itsetunto kotona 0, töissä arvostetaan ja hyvä asema ja ainut, mikä just nyt kantaa. 20-vuotiaasta oon mieheni kanssa ollut ja pikkuhiljaa itsetunto murentunut äitinä ja vaimona. Mies huolehtii lapsista hyvin, minulle on täysin viileä, lahjaksi saan häneltä vuosien aikana lähinnä muumimukeja, vihkisormuksen ostin 20-v itse. Vihastuessaa todella julmasti solvaa minua. Eroa en jaksa edes ajatella.
Kommentit (43)
Onko kyseessä provo, jossa "mies" ja "nainen" on vaihdettu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, jos et jaksa ajatella eroa, älä sitten eroa. Ehkä on helpompi jaksaa loppuelämä tuollaisessa suhteessa.
Eroa.
Jos haluat säästyä vaivalta, anna miehen pitää kaikki. Noilla tuloilla voi maksaa tyypille elarit kevyesti, eikä tarvitse pelätä väkivaltaa omassa kodissa enää.
Väkivalta parisuhteessa tarkoittaa aina eroa. Eli nyt selvittämään kumpi lähtee kodista.
Teillä on ollut huolta velkojen takaisinmaksusta? Muussa tapauksessa en ymmärrä miehen sekoamista. Ja toisaalt olisit voinut etukäteen mainita asiasta. Ja jos olet niin väsynyt, että olet halunnut lyhentää päivää, niin miksi siitäkään et ole sanonut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotonasi asuu pahimman sortin lompakkoloinen.
Kannattaa erota, mutta eron yhteydessä, joudut osittamaan omaisuuden, koska teillä ei ole avioehtoa. Suosittelisin siirtämään ainakin sen sijoitusasunnon lasten nimiin ennakkoperintönä.
Siinäpä sitä oli perin ylösrakentavaa tarinaa viikonlopun ratoksi. Kai teillä sentään on avioehto? Vai rahoitatko myös miehen mahdollisen avioeron? Mikähän se teidätkin aikoinaan yhteen veti, kysyn vaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
:D
Kuka 100 000€ vuodessa tienaava nainen mukamas seurustelisi edes 30 000€ vuodessa tienaavan miehen kanssa?HAH!No jos se oli se kuuluisa jännämies?
#hästäkjännämies#
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko lääkäri vai missä ammatissa tehdään "vuoroja" 100 000 vuosituloilla?
Mieleen tulee vain lääkäri ja lennonjohtaja, mutta näissä ammateissa on hankalampi tehdä töitä kotona eli tuskin olet kumpikaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et jo itse ole huomannut, olet kusessa. Miehesi on hyväksikäyttäjä ja valinnut sinut ensisijaisesti koska olet hyväksikäytettävissä ja olet ollut lottopotti hänelle, tuskin ketään muuta naista olisi saanut koskaan kupattua noin. Et ole aiemmin huomannut tätä koska olet tehnyt kaiken mielelläsi ja olet luullut että se on vapaaehtoista panostamista suhteeseenne ja perheeseenne. Miehellesi se kuitenkin on kokoajan ollut deal breaker.
Kun sitä avioehtoakaan ei ole ja miehesi ei koskaan aiemminkaan ole lapsista taloudellisesti huolehtinut niin ei taida tehdä niin jatkossakaan. Mies siis vielä vie teiltä kaiken mikä irti lähtee. Hae välittömästi lainopillista apua talouden järjestelyyn niin että lasten ja sinun tulevaisuus pysyy turvattuna. Luultavasti sinun on esimerkiksi siirrettävä omaisuuttasi lapsiesi nimiin reippaalla kädellä, ennakkoperintöveroista tippaakaan välittämättä.
Ennen kuin alat tehdä pesäeroa millään tapaa niin ensin se lainopillinen apu, sitten vasta muu. Mitä pidempään olet miehen kanssa, sitä varmemmin lapsiltasi ja sinulta lähtee kaikki.
Ja jos tämä nyt olisikin joku uusi lompakkoloistrollin kirjoitus niin ei toimi, huoli tässä on lapsien tulevaisuudesta kupparimiehen viedessä kaiken, ei mistään mutsin mersut omistusoikeudesta isukin hoidettua lapsia 10 vuotta. (Mitä ilmeisesti ei ole tapahtunut.)
Kunnon provon aikaansaamiseksi pitäisi osata edes auttavasti laskea. Sen verran edes, että kun sadan tonnin bruttopalkasta vähentää ensin verot ja maksut ja sitten 30 000 lainat, mitä jää elämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kunnon provon aikaansaamiseksi pitäisi osata edes auttavasti laskea. Sen verran edes, että kun sadan tonnin bruttopalkasta vähentää ensin verot ja maksut ja sitten 30 000 lainat, mitä jää elämiseen.
Lisäksi olisi syytä miettiä etukäteen, missä vuorotyössä tehdään usein töitä iltaisin ja viikonloppuisin kotona.
Pitäisi myös osata kertoa onko kyseessä jännämies!
#hästäkjännämies#
Vierailija kirjoitti:
:D
Kuka 100 000€ vuodessa tienaava nainen mukamas seurustelisi edes 30 000€ vuodessa tienaavan miehen kanssa?HAH!No jos se oli se kuuluisa jännämies?
#hästäkjännämies#
Suhteemme alkaessa olimme 20-v opiskelijoita opintojemme alussa. Ihan vaarattomia tuolloin molemmat, mutta minulla varakkaat vanhemmat, jotka myös meitä molempia tukeneet. Minä lukiosta tullut kympintyttö huonolla itsetunnolla ekassa parisuhteessa. Mies keskivertokoulumenestys, sosiaalinen, tosi hyvännäköinen ja kiva ja opiskelu ammattitutkintoa. Hurmaantunut olin hänen rennosta elämänasenteestaan. mutta jatkoin omaa elämääni omalla tyylilläni ja opinnot ja jatko-opinnot sujiuvat itsestään ja ahkeruudella ja luottamuksella sitten työelämässä olen vain edennyt ja vastuu kasvanut ja olen vaan tähän asemaan ja tulotasoon edennyt. Mies on ainoastaan taloudellisessa mielessä ja suhteessaminuun passiivinen. On ollut vahvasti läsnä lasten elämässä ja hyvä isä ja rakastaa ja huolehtii lapsistaan, mutta lasten kulut maksan yksinomaan minä. Ellei mies olisi ollut näin vastuullinen vanhempi, en minäkään olisi urallani ehkä tällä tapaa voinut edetä. Kotiapua toki olisin voinut ostaa. Onko kuitenkin niin, että minun tulotaso käy miehen itsetunnolle siten, että hänen on vaikea olla minulle lempeä, kun olen hänestä riippumaton. Erosta on puhuttu, mies ei halua erota. Mutta todella ajattelen, että saattaa lasten kotoa muutettua lähteä. Ja tietysti jos mies rakastuu ja löytää uuden, joka tukee ja auttaa erossa - hyvä varallisuus miehelle osituksess tulossa ... Se on sitten minun elämäni katastrofi. Mies sanoo, että jos erotaan, niin kaikki kiinteistöt on minun. Mutta tosiaan, nyt on mentävä pankkiinja tehtävä avioehto, jossa toi laitetaan paperille. Kohta voi olla liian myöhäistä. Eroaminen on varmasti työlästä. Huonokin liitto - olisiko lastenkin kannalta parempi kuin ero. Vaikka mies minulta taloudellista etua saa, niin meillä on kuitenkin yhteiset lapset, joille kai kaikki lopulta päätyy. Minulla on karmea työvuosi edessä, jonka ohessa en ehdi eroa, asunnon vaihtoa, muuttoa, lasten tukemista, surua ja kaikkia avioeroon liittyvää kokea/hoitaa. Tällainen kamala työnarkomaani olen. Mutta tuo pahoinpitely 20v yhteiselon jälkeen on nyt luonut uuden ja pelottavan tunnelman koko elämääni. Sellainen väsynyt olo, kyynelet vain alkaa virrata. Se tunne itsemääräämisoikeudesta menettämisestä ja avuttomuudesta suhteessa fyysiseen väkivaltaan. Mie jos näkee minun itkevän, hermostuu ja alkaa syyttää itkupilliksi ja itsekeskeiseksi itsesäälissä rypijäksi. Miten vielä keski-iässä voi käydä ihmiselle näin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kunnon provon aikaansaamiseksi pitäisi osata edes auttavasti laskea. Sen verran edes, että kun sadan tonnin bruttopalkasta vähentää ensin verot ja maksut ja sitten 30 000 lainat, mitä jää elämiseen.
Lisäksi olisi syytä miettiä etukäteen, missä vuorotyössä tehdään usein töitä iltaisin ja viikonloppuisin kotona.
No kuule ihan siinä julkisen sektorin kovapalkkaisimmassa ja lisäksi monien kyselyiden mukaan Suomen arvostetuimmassa ammatissa, jossa jo keskituloinen on 7500€/kk ja virkatyönä lisäksi noita kellonympäri vuoroja tarjolla ja kun tittelistä löytyy "yli" - sana, niin virka-ajan ulkopuolellakin tehtävä työ tulee sen peruspalkan mukaisella korvauksella. Ja yli 100 000€ / v voi tarkoittaa myös liki 200000 €/ v ja tuolla tulotasoilla kun ihminen vuositulonsa kertaa, niin ei ole muutaman tonnin päälle toi kuvio.
Vierailija kirjoitti:
Kunnon provon aikaansaamiseksi pitäisi osata edes auttavasti laskea. Sen verran edes, että kun sadan tonnin bruttopalkasta vähentää ensin verot ja maksut ja sitten 30 000 lainat, mitä jää elämiseen.
Tossahan puhutaan palkkatulon lisäksi myös sijoitusasunnon vuokratulosta, kiinteistöistä ja varakkaista vanhemmista. Ihan tilastoista tiedetään, että varallisuus kasautuu. Varakkaiden ihmisten ei tartte rahojaan laskea pennilleen kuten ilmeisesti sinun.
Mies keskivertokoulumenestys, sosiaalinen, tosi hyvännäköinen ja kiva ja opiskelu ammattitutkintoa. Hurmaantunut olin hänen rennosta elämänasenteestaan.
Kiitos vastauksestasi :)
#hästäkjännämies#
Jätä se sika. Oikeasti.