Katsoiko kukaan Lars von Trierin Melankolian?
Mitkä on fiilikset?
Minä olen samoissa tunnelmissa kuin lapsena luettuani Muumipeikon ja pyrstötähden... Eli järkyttynyt ja jotenkin pelästynytkin, melankolinen.
Olen koko yön miettinyt tuota törmäystä. Millainen se oikeasti olisi? Tuskinpa tuollainen seesteisen kaunis ja äkillinen kuin elokuvassa!
Miten lähestyvä massa vaikuttaisi Maan painovoimaan, ilmakehään, ilmastoon, meriin... ja millä aikataululla kaikki tuo tapahtuisi?
Miten siitä uutisoitaisiin ja miten ihmiskunta reagoisi? Miten itse käyttäytyisin vääjäämättömän tuhon alla? Miten eläinten vaistot toimisivat?
Millainen tuollainen yllättävä, mutta viikkoja ennen ennakoitu maailmanloppu todella olisi?
Kommentit (46)
Tuo on vaikuttava elokuva. Lähestyvä tuho on kuvattu vähäeleisen ahdistavasti, ilman turhaa jenkkityylistä dramatisointia. Erilaisuudessaan oudolla tavalla piristävä..? Jos nyt noin voi sanoa. Vaikuttava, kuten jo mainitsin. Eikä vähääkään tekotaiteellinen. Dunst tekee ehkä parhaan roolinsa koskaan.
Dogville sai kans miettimään pitkään.
Olisin toiminut samoin...
Trierin antijenkkiläisyys on tärkeää ja toivottavasti hän jatkaa sen parissa.
Rakastan tätä elokuvaa.
Leffateatterissa oli jotenkin todella järkyttävä ja vaikuttava loppu. Tuolit tärisee ja koko sali jyrisee.
Katsoin sen just boxilta ja wau! Oon ihan sanaton. Todella vaikuttava ja ahdistava elokuva. Erilainen, raastava, koskettava, piinaava, 5/5. Tästä toipumiseen menee aikaa. Suosittelen.
Miltä kanavalta tuli? Tulisko kohta uudestaan jos joku cmoren kanavista? Voi hittooo... oon nähnyt sen lopun vaan, haluisin katsoa kokonaan.
Olen katsonut sen aiemmin, käsittämättömän hieno elokuva. Ja ahdistava. En ole koskaan kärsinyt masennuksesta, mutta luulen ymmärtäväni sitä jotain tuon kokemuksen jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Miltä kanavalta tuli? Tulisko kohta uudestaan jos joku cmoren kanavista? Voi hittooo... oon nähnyt sen lopun vaan, haluisin katsoa kokonaan.
Tuli Teema-kanavalta, uusinnoista en valitettavasti tiedä.
Olen nähnyt sen DVD:ltä jo aiemmin. Olisi ollut hienoa nähdä leffateatterissa, mutta kun en silloin ollut pitänyt mistään Trieristä, niin kuvittelin etten tulisi pitämään tästäkään. Onneksi mies sai minut katsomaan.
Oli kyllä harvinaisen upea elokuva, vaikka se tuho olisi suurimmalle osalle ihmiskuntaa tullut jo paljon ennen törmäystä. Se planeettahan oli paljon isompi kuin maa ja jos maata pienempi kuu aiheuttaa meren liikkeisiin, niin kyllä tuokin planeetta olisi enemmän vahinkoa saanut aikaan jo ennen törmäystä.
Kaunis melankolia, olivat kuin omassa kuplassaan siellä. Dunstista en yleensä pidä, mutta tuohon hänen aneeminen olemuksensa jotenkin sopi.
Mikä tuossa leffassa siis on se "juoni"?
Dunstilla on hyvät tissit, ei mulla muuta.
Vierailija kirjoitti:
Mikä tuossa leffassa siis on se "juoni"?
En haluis spoilata, mutta lyhesti sanottuna alussa käsitellään toisen sisaruksen masennusta, siskon häitä ja lopussa maailmanloppua. Ei oo mikään lauantai-illan mässyleffa, vaan erittäin voimakkaasti vaikuttava elokuva, herättää ainakin mulla vahvoja tunteita, myös hyvin voimakasta ärsytystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miltä kanavalta tuli? Tulisko kohta uudestaan jos joku cmoren kanavista? Voi hittooo... oon nähnyt sen lopun vaan, haluisin katsoa kokonaan.
Tuli Teema-kanavalta, uusinnoista en valitettavasti tiedä.
Ei ollut katsottavissa Yle Areenassa enää.
Minun mielestäni leffa käsitteli hyvin masentuneen ihmisen itsekkyttä, itseensä käpertymistä, ja flirttailua kuoleman kanssa. Ohjaaja oli masentunut leffaa tekiessään.
Pitkäveteistä tekotaiteellista paskaa. Ei ihme että Trier on masentunut kun ei osaa tuon enemmän ohjata. Loppu oli ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Pitkäveteistä tekotaiteellista paskaa. Ei ihme että Trier on masentunut kun ei osaa tuon enemmän ohjata. Loppu oli ihan ok.
Olisiko mielestäsi esim. Renny Harlin käsitellyt aihetta paremmin ja vähemmän "tekotaiteellisesti"?
Olisihan siihen voinut sisällyttää vaikka Teräsmiehen, joka olisi viime tipassa pelastanut maailman, vähän läheltä kuvattua seksiä ja rakkausdraamaa, hellyttävän labradorinnoutajan, mäiskettä ja hurrikaaneja...
Pitäisi katsoa uudestaan.
Nyt muistan elokuvasta vain sen kun ylipitkä limousiini jumitti kapealla maalaistiellä. Trier piikittelee hauskasti.