Professori kehoittaa vanhuksia tuhlaamaan?
Päättäjiä harmittaa kun eläkeläisten rahat ei mene humpuukkikulutukseen. Että ne sitten jaksaa jauhaa sitä samaa. Vanhuksena ei tartte enää mitään, päinvastoin ylimääräisestä tavarasta pitää pyrkiä eroon ja harva saa mitään kiksejä täysin turhasta palvelusta mitä ei olisi tarvinnut lainkaan. Miks ei ihmisten omia päätöksiä voida kunnioittaa?
Ja ehkä ei vanhusten omat lapset tarvitse perintöjä mutta lapsenlapset tarvitsee. Suomen talous on kuralla eikä nuorilla ole mitään mahdollisuutta työllistyä. Jos siis hyviä tekoja haluaisi tehdä, kannattaisi sijoittaa raha nuoriin jotta voisivat opiskella mahdollisimman pitkälle. Nuoria käy niin sääliks.
Kommentit (172)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
harva saa mitään kiksejä täysin turhasta palvelusta mitä ei olisi tarvinnut lainkaan.
Mitähän ne turhat palvelut esim. vanhusten kohdalla olisi?
Kaikki sellainen palvelu mitä vanhus ei halua eikä tarvitse.
Mutta kai hän voi tuhlata ne rahansa tarvitsemiinsa palveluihin siivous, syömiseen esim. ravintolassa, kampaajaan, jalkahoitoon, kuntosalille, hoivapalveluihin...
Niin pitkään kun pystyy itse siivoamaan ja pesemään niitä ikkunoita niin hyvä, pysyy paremmassa kunnossa kun tekee jotain ekä istu vain puhelimessa tilaamassa palveluita.
Jos on koko ikänsä välttänyt kuntosaleja, jalkahoitoja ja kampaajia niin miten niistä eläkepäivillä nauttisi? Tämä ongelma korjaantunee 50 vuodessa, kun hoitoihin tottuneet on eläkeiässä?
Eli mielestäni eläkeläisen on hyvä säästää rahansa niihin hoivapalveluihin 90+ iässä ja toivon sydämestäni että mahdollisimman moni kuolisi saappaat jalassa tai ikkunanpesurätti kourassa ennen kuin niitä hoivapalveluita on vailla.
Miksi pitäisi siivota itse jos mahdollisuus on ostaa palvelu.
Jalkahoitoa ja kuntosalia kannattaa harkita ennen kaikkea siksi että se säästää tulevista hoivapalveluista, ei välttämättä pelkästään nautinnon vuoksi.
Miksi mennä kuntosalille jos voi pitää hyötyliikunnalla (siivous, marjanpoiminta tms) itsensä kunnossa? Koskee myös työikäisiä...
Ikäihmisten kohdalla lihaskunnosta huolehtiminen on tärkeää, hyvä lihaskunto mm. ehkäisee kaatumisia, siivous tai marjapoiminta ei välttämättä paranna sitä vaikka voi muuten kuntoilua ollakin. Ei tietenkään pakko ole lähteä kuntosalille jos harjoituksia tekee kotona. Ehkä seuraa tai ohjausta (esim. eläkeläisille suunnattuja ryhmiä) löytää paremmin salilta kuin kotoa.
Joka ei tiedä niin ajattelee juuri noin. Mikään ei ole tehokkaampaa kun halonhakkuu ulkoilmassa. Puutarhan hoitoa, lumenluontia, sienien ja marjojen poimintaa, kalastaminen, oman kodin hoitoa... Kaikki sellaisia kokemuksia mitä ei saleilta saa.
Öö... miksi niiden pitäisi vastata kokemuksina toisiaan, enkä väittänyt etteikö ne olisi omalta osaltaan ihan hyviä myös kuntoilu mielessä, esim. lihastasapainon (joka on tärkeää esim. tasapainon suhteen = kaatumisien ehkäisy) monen toiminnon osalta ne ei ole parhaita, hyötyliikuntaan kannattaa ehkä lisätä vaikka se kuntosali kerta per viikko.
Vanhustenhoidossa ja rahankäytössä on ongelma se, että omaisuus on usein kiinni asunnossa. Vanhuksella 150m2 vanhukselle epäsopiva kämppä Helsingissä mutta ei suurta eläkettä. Käänteisellä asuntolainalla vanhus saisi mukavan hoiva-asunnon palveluineen ja nauttisi itse.
Mutta omaiset haluavat asunnon jäävän perinnöksi ja vanhus kyllä oikeutettu pienituloisena saamaan tuetun kämäsen pitkäaikaisvuodepaikan jostain. Vaikka omistamansa kämpän arvo 600 000 e.
Yhteiskunta maksaa, vanhus kärsii ja omaiset hymyilee.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin kelpas noille suurille ikäluokille omien vanhempien perinnöt. Se heidän vanhempiensa sukupolvi oli tuota "kituuttaja" porukkaa, joka säästi pienistä palkoista . Suuret ikäluokat sitten perivät ne ja pistävät haisemaan. Sinänsä ihan sama, mutta oliskohan pikkuisen tekopyhää.
Suuret ikäluokat ovat siis nyt n. 70-vuotiaita ja heidän vanhempansa ovat suurilta osin jo perintönsä jättäneet, kuka minkäkinlaisen.
Suurten ikäluokkien jälkeläiset ovat ensimmäinen sukupolvi, joka on köyhempi kuin vanhempansa. Tähän saakka suunta on aina ollut ylöspäin. Ja ei, edelleenkään, suurten ikäluokkien lapset eivät ole nykyistä "pullamössösukupolvea", kuten halveksivasti nykyisistä nuorista puhutaan, vaan suurin osa nyt 40-50 -vuotiaita jotka ensin opiskelivat ja valmistautuivat 90-luvun lamaan ja ovat nyt sitten tässä lamassa niitä ei haluttuja "ikääntyviä" ;) työnhakijoita.
Enkä nyt sano sillä, jokaisella sukupolvella on oma ristinsä, mutta monessa asiassa suuret ikäluokat ovat päässeet aika hyvässä nousukiidossa menemään ja sen myöntää myös suurin osa suurista ikäluokista.
Totta, niin totta!!!!
Niitä pitäisi mielummin kehoittaa säästämään kun törsäämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
harva saa mitään kiksejä täysin turhasta palvelusta mitä ei olisi tarvinnut lainkaan.
Mitähän ne turhat palvelut esim. vanhusten kohdalla olisi?
Kaikki sellainen palvelu mitä vanhus ei halua eikä tarvitse.
Mutta kai hän voi tuhlata ne rahansa tarvitsemiinsa palveluihin siivous, syömiseen esim. ravintolassa, kampaajaan, jalkahoitoon, kuntosalille, hoivapalveluihin...
Niin pitkään kun pystyy itse siivoamaan ja pesemään niitä ikkunoita niin hyvä, pysyy paremmassa kunnossa kun tekee jotain ekä istu vain puhelimessa tilaamassa palveluita.
Jos on koko ikänsä välttänyt kuntosaleja, jalkahoitoja ja kampaajia niin miten niistä eläkepäivillä nauttisi? Tämä ongelma korjaantunee 50 vuodessa, kun hoitoihin tottuneet on eläkeiässä?
Eli mielestäni eläkeläisen on hyvä säästää rahansa niihin hoivapalveluihin 90+ iässä ja toivon sydämestäni että mahdollisimman moni kuolisi saappaat jalassa tai ikkunanpesurätti kourassa ennen kuin niitä hoivapalveluita on vailla.
Siis asia on näin että vanhemmiten ei enää jaksa kaikkea mitä haluaisi, elikä sitä joutuu valintojen eteen; jäänkö kotiin pesemään ikkunoita, vai lähtisinkö ystävien kanssa kahvilaan? Imuroisinko tänään, vai lähtisinkö kirjastoon? Alottaisinko viikon mittaisen kevätsiivouksen, vai lähtisinkö aurinkolomalle etelään?
Jos on varaa valita pois nuo tylsät ja energiaa kuluttavat pakkotyöt ja tehdä jotain mukavampaa ja sosiaalisempaa, niin luulisi että ne valinnat ovat aika helppoja. Minä en ainakaan kuluttaisi niitä vähentyneitä energioitani kotona nyhjäämiseen ja paikkojen hinkkaamiseen vaan satsaisin johonkin mielekkäämpään.
Noin ne nuoret sen ajattelee joo. Hyvä että voit jo tässä vaiheessa suunnitella vanhuspäiviäsi.
Totuus on kuitenkin se ettei vanhukset enää kahviloissa pyöri eikä ne enää pysty matkustamaan. +70-75 eivät lähde enää lentäen minnekään.
Monet tuohon ikäryhmää kuuluvat asuvat esim. talvet Espanjassa... kaikki heistä ei tokikaan sinne lennä vaan kulkevat matkat omalla autolla.
Paaaljon rahaa mihin että pääse kiinni:D
Jos suvussa on ns vanhaa rahaa, jonka vanhus aikanaan itse sai perinnöksi, niin kyllä silloin on moraalinen velvollisuus vaalia pääomaa ja siirtää se aikanaan perillisille. Itse tienattuja varoja tai korkotuloja tmv voi sitten vapaasti törsätä.
No, monen vanhan suvun omaisuus on haihtunut koska aina on löytynyt niitä, jotka itsekkäästi ovat soveltaneet tämän proffan ajattelutapaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
harva saa mitään kiksejä täysin turhasta palvelusta mitä ei olisi tarvinnut lainkaan.
Mitähän ne turhat palvelut esim. vanhusten kohdalla olisi?
Kaikki sellainen palvelu mitä vanhus ei halua eikä tarvitse.
Mutta kai hän voi tuhlata ne rahansa tarvitsemiinsa palveluihin siivous, syömiseen esim. ravintolassa, kampaajaan, jalkahoitoon, kuntosalille, hoivapalveluihin...
Niin pitkään kun pystyy itse siivoamaan ja pesemään niitä ikkunoita niin hyvä, pysyy paremmassa kunnossa kun tekee jotain ekä istu vain puhelimessa tilaamassa palveluita.
Jos on koko ikänsä välttänyt kuntosaleja, jalkahoitoja ja kampaajia niin miten niistä eläkepäivillä nauttisi? Tämä ongelma korjaantunee 50 vuodessa, kun hoitoihin tottuneet on eläkeiässä?
Eli mielestäni eläkeläisen on hyvä säästää rahansa niihin hoivapalveluihin 90+ iässä ja toivon sydämestäni että mahdollisimman moni kuolisi saappaat jalassa tai ikkunanpesurätti kourassa ennen kuin niitä hoivapalveluita on vailla.
Siis asia on näin että vanhemmiten ei enää jaksa kaikkea mitä haluaisi, elikä sitä joutuu valintojen eteen; jäänkö kotiin pesemään ikkunoita, vai lähtisinkö ystävien kanssa kahvilaan? Imuroisinko tänään, vai lähtisinkö kirjastoon? Alottaisinko viikon mittaisen kevätsiivouksen, vai lähtisinkö aurinkolomalle etelään?
Jos on varaa valita pois nuo tylsät ja energiaa kuluttavat pakkotyöt ja tehdä jotain mukavampaa ja sosiaalisempaa, niin luulisi että ne valinnat ovat aika helppoja. Minä en ainakaan kuluttaisi niitä vähentyneitä energioitani kotona nyhjäämiseen ja paikkojen hinkkaamiseen vaan satsaisin johonkin mielekkäämpään.
Noin ne nuoret sen ajattelee joo. Hyvä että voit jo tässä vaiheessa suunnitella vanhuspäiviäsi.
Totuus on kuitenkin se ettei vanhukset enää kahviloissa pyöri eikä ne enää pysty matkustamaan. +70-75 eivät lähde enää lentäen minnekään.
Monet tuohon ikäryhmää kuuluvat asuvat esim. talvet Espanjassa... kaikki heistä ei tokikaan sinne lennä vaan kulkevat matkat omalla autolla.
Selvitä ensin faktat. Mututuntumalla ei pitkälle pääse
Vierailija kirjoitti:
Tuhlailun ja pihistelyn väliin mahtuu järkevää, omaa hyvinvointia tukevaa rahankäyttöä. Monet ovat niin tottuneita pihistelemmän, että eivät osta lämmintä talvitakkia ja vettä- ja kylmääpitäviä talvikenkiä, vaan menevät 80-luvulla ostetuissa, kun reiätkin sai parsittua. Pesevät ikkunoita lonkkamurtuman uhalla, vaikka satasella, joita tilillä kyllä riittää, voisi ostaa apua. Eivät mene hammaslääkäriin, kun pelkäävät kuluja. Haaveilevat kylpylälomasta, kun tilillä olisi rahaa sataan sellaiseen, mutta jättävät menemättä kun se on niin kallista.
T Entinen pankkineiti, joka yritti saada asiakkaitaan "tuhlaamaan"
Tuopa juuri. Mikseivät nauttisi itseienaamistaan rahoista, tekisi omasta elämästään hieman helpompaa? Ne lapsenlapet eivät ikinä ole eläneet yhtä köyhästi kuin monet näistä tekevät koko ajan, Ja kysymys: vanhempien sukupolvien pitää koko ajan hulehtia näistä nuoremmista. Kenestä nämä lapsenlapset, jotka eivät aikuisina vastaa omasta taloudestaan, huolehtivat kun ovat isovanhempien ikäisiä?
Omat vanhempani ovat olleet jo pitkään eläkkeellä, ja heidän eläketulonsa ovat hyvät ja omaisuutta on. Vuosia yritin saada heitä käyttämään rahojaan itseensä, matkoihin, hemmotteluihin, palveluihin yms. Mutta kun ei niin ei. En enää yritä.
Suurin tyydytys tulee äidille, kun löytää tarjouksesta edullisesti jotain elintarvikkeita ja saa parsia sukkia. Nämä on todella sukupolvikysymyksiä, ja sota-ajan eläneillä on joku sisäinen pelko säästää "pahan päivän varalle", vaikka kaiken järjen mukaan sitä pahaa päivää ei tule heidän aikanaan. Kai se on paitsi totuttu tapa, niin jonkinlainen syvä trauma, josta ei pääse. Jos äiti laittaisi jonkun kerran rahaa esim. siivoojaan ja luoja paratkoon peräti hierojaan, toisi se hänelle enemmän ahdistusta kuin rentoutusta.
Kampaajaa sentään käyttää säännöllisesti. Isä taas ei halua mitään muuta kuin satunnaisen suklaalevyn. Äiti leikkaa hänen hiuksensa ;-)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
harva saa mitään kiksejä täysin turhasta palvelusta mitä ei olisi tarvinnut lainkaan.
Mitähän ne turhat palvelut esim. vanhusten kohdalla olisi?
Kaikki sellainen palvelu mitä vanhus ei halua eikä tarvitse.
Mutta kai hän voi tuhlata ne rahansa tarvitsemiinsa palveluihin siivous, syömiseen esim. ravintolassa, kampaajaan, jalkahoitoon, kuntosalille, hoivapalveluihin...
Niin pitkään kun pystyy itse siivoamaan ja pesemään niitä ikkunoita niin hyvä, pysyy paremmassa kunnossa kun tekee jotain ekä istu vain puhelimessa tilaamassa palveluita.
Jos on koko ikänsä välttänyt kuntosaleja, jalkahoitoja ja kampaajia niin miten niistä eläkepäivillä nauttisi? Tämä ongelma korjaantunee 50 vuodessa, kun hoitoihin tottuneet on eläkeiässä?
Eli mielestäni eläkeläisen on hyvä säästää rahansa niihin hoivapalveluihin 90+ iässä ja toivon sydämestäni että mahdollisimman moni kuolisi saappaat jalassa tai ikkunanpesurätti kourassa ennen kuin niitä hoivapalveluita on vailla.
Siis asia on näin että vanhemmiten ei enää jaksa kaikkea mitä haluaisi, elikä sitä joutuu valintojen eteen; jäänkö kotiin pesemään ikkunoita, vai lähtisinkö ystävien kanssa kahvilaan? Imuroisinko tänään, vai lähtisinkö kirjastoon? Alottaisinko viikon mittaisen kevätsiivouksen, vai lähtisinkö aurinkolomalle etelään?
Jos on varaa valita pois nuo tylsät ja energiaa kuluttavat pakkotyöt ja tehdä jotain mukavampaa ja sosiaalisempaa, niin luulisi että ne valinnat ovat aika helppoja. Minä en ainakaan kuluttaisi niitä vähentyneitä energioitani kotona nyhjäämiseen ja paikkojen hinkkaamiseen vaan satsaisin johonkin mielekkäämpään.
Noin ne nuoret sen ajattelee joo. Hyvä että voit jo tässä vaiheessa suunnitella vanhuspäiviäsi.
Totuus on kuitenkin se ettei vanhukset enää kahviloissa pyöri eikä ne enää pysty matkustamaan. +70-75 eivät lähde enää lentäen minnekään.
Ai totuus vai....? Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
harva saa mitään kiksejä täysin turhasta palvelusta mitä ei olisi tarvinnut lainkaan.
Mitähän ne turhat palvelut esim. vanhusten kohdalla olisi?
Kaikki sellainen palvelu mitä vanhus ei halua eikä tarvitse.
Mutta kai hän voi tuhlata ne rahansa tarvitsemiinsa palveluihin siivous, syömiseen esim. ravintolassa, kampaajaan, jalkahoitoon, kuntosalille, hoivapalveluihin...
Niin pitkään kun pystyy itse siivoamaan ja pesemään niitä ikkunoita niin hyvä, pysyy paremmassa kunnossa kun tekee jotain ekä istu vain puhelimessa tilaamassa palveluita.
Jos on koko ikänsä välttänyt kuntosaleja, jalkahoitoja ja kampaajia niin miten niistä eläkepäivillä nauttisi? Tämä ongelma korjaantunee 50 vuodessa, kun hoitoihin tottuneet on eläkeiässä?
Eli mielestäni eläkeläisen on hyvä säästää rahansa niihin hoivapalveluihin 90+ iässä ja toivon sydämestäni että mahdollisimman moni kuolisi saappaat jalassa tai ikkunanpesurätti kourassa ennen kuin niitä hoivapalveluita on vailla.
Siis asia on näin että vanhemmiten ei enää jaksa kaikkea mitä haluaisi, elikä sitä joutuu valintojen eteen; jäänkö kotiin pesemään ikkunoita, vai lähtisinkö ystävien kanssa kahvilaan? Imuroisinko tänään, vai lähtisinkö kirjastoon? Alottaisinko viikon mittaisen kevätsiivouksen, vai lähtisinkö aurinkolomalle etelään?
Jos on varaa valita pois nuo tylsät ja energiaa kuluttavat pakkotyöt ja tehdä jotain mukavampaa ja sosiaalisempaa, niin luulisi että ne valinnat ovat aika helppoja. Minä en ainakaan kuluttaisi niitä vähentyneitä energioitani kotona nyhjäämiseen ja paikkojen hinkkaamiseen vaan satsaisin johonkin mielekkäämpään.
Noin ne nuoret sen ajattelee joo. Hyvä että voit jo tässä vaiheessa suunnitella vanhuspäiviäsi.
Totuus on kuitenkin se ettei vanhukset enää kahviloissa pyöri eikä ne enää pysty matkustamaan. +70-75 eivät lähde enää lentäen minnekään.
Monet tuohon ikäryhmää kuuluvat asuvat esim. talvet Espanjassa... kaikki heistä ei tokikaan sinne lennä vaan kulkevat matkat omalla autolla.
Selvitä ensin faktat. Mututuntumalla ei pitkälle pääse
Mä tiedän ne jo esim. omasta lähipiiristäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
harva saa mitään kiksejä täysin turhasta palvelusta mitä ei olisi tarvinnut lainkaan.
Mitähän ne turhat palvelut esim. vanhusten kohdalla olisi?
Kaikki sellainen palvelu mitä vanhus ei halua eikä tarvitse.
Mutta kai hän voi tuhlata ne rahansa tarvitsemiinsa palveluihin siivous, syömiseen esim. ravintolassa, kampaajaan, jalkahoitoon, kuntosalille, hoivapalveluihin...
Niin pitkään kun pystyy itse siivoamaan ja pesemään niitä ikkunoita niin hyvä, pysyy paremmassa kunnossa kun tekee jotain ekä istu vain puhelimessa tilaamassa palveluita.
Jos on koko ikänsä välttänyt kuntosaleja, jalkahoitoja ja kampaajia niin miten niistä eläkepäivillä nauttisi? Tämä ongelma korjaantunee 50 vuodessa, kun hoitoihin tottuneet on eläkeiässä?
Eli mielestäni eläkeläisen on hyvä säästää rahansa niihin hoivapalveluihin 90+ iässä ja toivon sydämestäni että mahdollisimman moni kuolisi saappaat jalassa tai ikkunanpesurätti kourassa ennen kuin niitä hoivapalveluita on vailla.
Siis asia on näin että vanhemmiten ei enää jaksa kaikkea mitä haluaisi, elikä sitä joutuu valintojen eteen; jäänkö kotiin pesemään ikkunoita, vai lähtisinkö ystävien kanssa kahvilaan? Imuroisinko tänään, vai lähtisinkö kirjastoon? Alottaisinko viikon mittaisen kevätsiivouksen, vai lähtisinkö aurinkolomalle etelään?
Jos on varaa valita pois nuo tylsät ja energiaa kuluttavat pakkotyöt ja tehdä jotain mukavampaa ja sosiaalisempaa, niin luulisi että ne valinnat ovat aika helppoja. Minä en ainakaan kuluttaisi niitä vähentyneitä energioitani kotona nyhjäämiseen ja paikkojen hinkkaamiseen vaan satsaisin johonkin mielekkäämpään.
Noin ne nuoret sen ajattelee joo. Hyvä että voit jo tässä vaiheessa suunnitella vanhuspäiviäsi.
Totuus on kuitenkin se ettei vanhukset enää kahviloissa pyöri eikä ne enää pysty matkustamaan. +70-75 eivät lähde enää lentäen minnekään.
No johan vitsin murjaisit. Eivät yli 70 ole vuotiaat mitään ikäloppuja, eivät nykyisin 80vuotiaatkaan.
Vieno Kekkonen on yli 80, Marjatta Leppänen täyttää saman tänävuonna ja Pirkko Mannola saavuttaa 78 vuoden korkean iän.Leidit keikkailevat täysillä.
Oma äitinikim matkusti vuosittain aurinkolomalle moneksi viikoksi vielä 84 vuotiaana, jolloin sairastui syöpään. Oli matka kyllä varattu seuraavaksi talveksikin, mutta sinne asti hän ei jaksanut.
Vierailija kirjoitti:
Omat vanhempani ovat olleet jo pitkään eläkkeellä, ja heidän eläketulonsa ovat hyvät ja omaisuutta on. Vuosia yritin saada heitä käyttämään rahojaan itseensä, matkoihin, hemmotteluihin, palveluihin yms. Mutta kun ei niin ei. En enää yritä.
Suurin tyydytys tulee äidille, kun löytää tarjouksesta edullisesti jotain elintarvikkeita ja saa parsia sukkia. Nämä on todella sukupolvikysymyksiä, ja sota-ajan eläneillä on joku sisäinen pelko säästää "pahan päivän varalle", vaikka kaiken järjen mukaan sitä pahaa päivää ei tule heidän aikanaan. Kai se on paitsi totuttu tapa, niin jonkinlainen syvä trauma, josta ei pääse. Jos äiti laittaisi jonkun kerran rahaa esim. siivoojaan ja luoja paratkoon peräti hierojaan, toisi se hänelle enemmän ahdistusta kuin rentoutusta.
Kampaajaa sentään käyttää säännöllisesti. Isä taas ei halua mitään muuta kuin satunnaisen suklaalevyn. Äiti leikkaa hänen hiuksensa ;-)
Kohta saattaa se paha päivä olla edessä. Kuka tietää milloin eläkkeet leikataan aivan minimiin. Leikkauksia kuitenkin tehdään ja jatkuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Hyvin kelpas noille suurille ikäluokille omien vanhempien perinnöt. Se heidän vanhempiensa sukupolvi oli tuota "kituuttaja" porukkaa, joka säästi pienistä palkoista . Suuret ikäluokat sitten perivät ne ja pistävät haisemaan. Sinänsä ihan sama, mutta oliskohan pikkuisen tekopyhää.
Suuret ikäluokat ovat siis nyt n. 70-vuotiaita ja heidän vanhempansa ovat suurilta osin jo perintönsä jättäneet, kuka minkäkinlaisen.
Suurten ikäluokkien jälkeläiset ovat ensimmäinen sukupolvi, joka on köyhempi kuin vanhempansa. Tähän saakka suunta on aina ollut ylöspäin. Ja ei, edelleenkään, suurten ikäluokkien lapset eivät ole nykyistä "pullamössösukupolvea", kuten halveksivasti nykyisistä nuorista puhutaan, vaan suurin osa nyt 40-50 -vuotiaita jotka ensin opiskelivat ja valmistautuivat 90-luvun lamaan ja ovat nyt sitten tässä lamassa niitä ei haluttuja "ikääntyviä" ;) työnhakijoita.
Enkä nyt sano sillä, jokaisella sukupolvella on oma ristinsä, mutta monessa asiassa suuret ikäluokat ovat päässeet aika hyvässä nousukiidossa menemään ja sen myöntää myös suurin osa suurista ikäluokista.
Hei, olen itse noita 40-50.vuotiaita eikä minusta meillä niin huonosti ole mennyt. Suurin osa töissä, on talot ja autot. Koulutustaso selkeästi korkeampi kuin vanhemmilla. Eikä varmasti tilastojen perusteella ole vielä se huonommintoimeentuleva vanhempiinsa verrattuna. Itse asiassa ne vanhemmat hankkivat talonsa hurjilla lainankoroilla, nykyään on ihan toista luokkaa. Suomen elintaso nyt on noussut äihin päiviin asti jos mittareita katsellaan. Mutta varmasti tuo jakautuminen on jo erilaista, kaikissa suvuissa suunta ei ole vain ylöspäin.
40-50 vuotiaat työttömät harvemmin työllistyy. Jos suunta on sama kaikki kalliit yli-ikäiset vaihdetaan edullisempaan työvoimaan.
Hih, katelkaa koneessa seuraavan kerran rantalomalle mentäessä ja oikeastaan minne vaan olette menossa, mikä on matkustajien ikähaarukka on montako vanhusta löydätte.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
harva saa mitään kiksejä täysin turhasta palvelusta mitä ei olisi tarvinnut lainkaan.
Mitähän ne turhat palvelut esim. vanhusten kohdalla olisi?
Kaikki sellainen palvelu mitä vanhus ei halua eikä tarvitse.
Mutta kai hän voi tuhlata ne rahansa tarvitsemiinsa palveluihin siivous, syömiseen esim. ravintolassa, kampaajaan, jalkahoitoon, kuntosalille, hoivapalveluihin...
Niin pitkään kun pystyy itse siivoamaan ja pesemään niitä ikkunoita niin hyvä, pysyy paremmassa kunnossa kun tekee jotain ekä istu vain puhelimessa tilaamassa palveluita.
Jos on koko ikänsä välttänyt kuntosaleja, jalkahoitoja ja kampaajia niin miten niistä eläkepäivillä nauttisi? Tämä ongelma korjaantunee 50 vuodessa, kun hoitoihin tottuneet on eläkeiässä?
Eli mielestäni eläkeläisen on hyvä säästää rahansa niihin hoivapalveluihin 90+ iässä ja toivon sydämestäni että mahdollisimman moni kuolisi saappaat jalassa tai ikkunanpesurätti kourassa ennen kuin niitä hoivapalveluita on vailla.
Siis asia on näin että vanhemmiten ei enää jaksa kaikkea mitä haluaisi, elikä sitä joutuu valintojen eteen; jäänkö kotiin pesemään ikkunoita, vai lähtisinkö ystävien kanssa kahvilaan? Imuroisinko tänään, vai lähtisinkö kirjastoon? Alottaisinko viikon mittaisen kevätsiivouksen, vai lähtisinkö aurinkolomalle etelään?
Jos on varaa valita pois nuo tylsät ja energiaa kuluttavat pakkotyöt ja tehdä jotain mukavampaa ja sosiaalisempaa, niin luulisi että ne valinnat ovat aika helppoja. Minä en ainakaan kuluttaisi niitä vähentyneitä energioitani kotona nyhjäämiseen ja paikkojen hinkkaamiseen vaan satsaisin johonkin mielekkäämpään.
Noin ne nuoret sen ajattelee joo. Hyvä että voit jo tässä vaiheessa suunnitella vanhuspäiviäsi.
Totuus on kuitenkin se ettei vanhukset enää kahviloissa pyöri eikä ne enää pysty matkustamaan. +70-75 eivät lähde enää lentäen minnekään.
Onko tää vitsi?
n. 70-vuotiaathan matkustelee aivan valtavasti, ovat todellakin kuumaa kohderyhmää matkailualalla. Just näin jossain lehtihyllyssä ET-lehden julkaiseman matkailulehden.
Jos mietin omia ja kavereiden vanhempia, he matkustavat todella paljon ja ovat n. 70-75 -vuotiaita. Ihan omat vanhempani otettuna nyt tuosta läheltä "yksittäistapauksina" ovat viimeisen vuoden aikana käyneet kaksi kertaa USA:ssa, lähdössä Kiinaan ja keväällä golflomalle Espanjaan. Ovat 71 ja 73 -vuotiaita. Ja Kiinan reissu on eläkeläisporukan järjestämä, sinne lähtee n. 30 tuon ikäistä.
Missä piirissä oikein elät, jos 70-vuotias ei enää pysty käymään kahviloissa saati "lentämään mihinkään".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
harva saa mitään kiksejä täysin turhasta palvelusta mitä ei olisi tarvinnut lainkaan.
Mitähän ne turhat palvelut esim. vanhusten kohdalla olisi?
Kaikki sellainen palvelu mitä vanhus ei halua eikä tarvitse.
Kuten lonkkaleikkaus ja siivous!
quote]
Kohta saattaa se paha päivä olla edessä. Kuka tietää milloin eläkkeet leikataan aivan minimiin. Leikkauksia kuitenkin tehdään ja jatkuvasti. [/quote]
No en usko. En usko, että yli 80-vuotiaiden eläkettä leikataan roimasti lähivuosina. Jos niin kävisi, niin omilla vanhemmillani on omaisuutta, eikä sukanvarteen tarvitse säästää. Säästävät silti, se on elämäntapa.
Minusta on ihan turha ajatella, että pitäisi jättää perintöjä.
Itse tienatut ja säästetyt rahat kannattaa käyttää elinaikanaan. Näin me sanoimme omille vanhemmille.
Nyt heidän poismentyään, olemme itse pian eläkeiässä.
Nykyisin perinnönsaaja on keskimäärin 58vuotias.