Lue keskustelun säännöt.
Millaista olisi olla lukutaidoton?
10.02.2016 |
Olen vuosien varrella silloin tällöin yrittänyt kuvitella, millaista olisi olla lukutaidoton. Siis miltä tuntuisi nähdä joka puolella tekstiä ja kirjaimia tietämättä, mitä ne tarkoittavat. Opin lukemaan hyvin varhain ja olen lukenut harrastuksekseni melkein puoli vuosisataa, joten mielikuvaharjoittelu ei pääse oikein edes alkuun.
Vaikeaksi tämän tehtävän tekee se, että pitäisi kuvitella tilannetta, jossa ymmärtää ja puhuu kieltä (äidinkieltään), mutta ei osaa lukea sitä eikä mitään muutakaan kieltä tai kirjoitustapaa. Ei kerta kaikkiaan siis osaa lukea.
Eihän tähän mitään selviä vastauksia ole, mutta mitä tulee mieleen?
Kommentit (23)
Osaan kyllä kirjoittaa mutta en lukea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuo Niilo22:na tunnettu Mikael Kosonen ole taitava lukija. Kuitenkin jos vertaa tähän Yle Perjantain Mika Siirilään, joka on sentään saavuttanut elämässä jotain: perustanut yrityksen ja päässyt kunnallispolitiikkaan vaikuttamaan lukutaidottomuudestaan huolimatta.
Siirilästä kyllä huomaa, ettei ole järjessä puutetta. Luulisi 2020-luvulla aikuisen lukemisvaikeuksia tuettavan, sillä tänä päivänä on olemassa äänikirjoja, joita kuuntelee myös näkövammaiset ja sokeat.
Katsokaa sellainen Yle Perjantai-dokkari kuin Lukutaidoton Mika. Ajatelkaa, että on oikein kunnallispolitiikkaan saakka päässyt noilla korteilla. Itse en ole luku- ja kirjoitustaitoisena, oppimisongelmia saavana saanut mitään hyödyllistä aikaiseksi paitsi töiden teon ravintola-alalla. Aivan sama, vaikka selkä kipeytyisi, niin työmaalla pysyn kunnes saavutan eläkeiän.
Ei ole käynyt mielessäkään alkaa siipeilemään yhteiskunnan tuilla, mutta toisaalta taidan olla ehkä liikaakin rakastunut diagnooseihin, joihin heti vetoan ja olen vedonnut peruskoulussa kokeisiin lukiessa. Keskiarvo oli 7, 5 ilman helpotuksia lukuun ottamatta matematiikkaa. Peruslaskutoimitusten päälle sentään ymmärrän.