Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Puolisoni tuhoaa minut. Kokemuksia kaipailen.
10.02.2016 |
Tiedän. Tämä ei ole mikään asiantuntijafoorumi ja varmaan minun pitäisi tehdä itse asialle pian jotain, mutta olen jotenkin niin rikki, että se halvaannuttaa minut paikalleen. Olin ennen hirveän vahva ihminen ja nyt tunne mitä olen alkanut tuntea lähes kokoajan on hermostuneisuus ja pelko.
Haluaisin tietää onko kellään kokemusta tällaisesta suhteessa ja käsitystä mistä se voisi johtua. Olen ihminen joka hakee syitä asioille, mietin pitkään ja haluaisin kai kuulla millaista muilla on ollut jotta saisin tähän palapeliin jotain selvyyttä. Olen alkanut epäillä, että tässä on taustalla jotain tavanomaista ilkeyttä enemmän, ehkä jokin persoonallisuushäiriö tai en tiedä. Kuullostaako tämä siltä?
Olen parisuhteessa vaikean ihmisen kanssa. Olen koko ajan hermostunut ja tunnen pelkoa, että teen jotakin mikä kääntyy minua vastaan. Peitän paljon tunteitani, että toinen ei tekisi mitään tällaista, mutta tästä seuraa ainoastaan omalla kohdallani tasaisin väliajoin täysin musertavaa hajoamista.
Puolisoni piirteitä on esimerkiksi mustasukkaisuus jolla hän onkin onnistunut rajoittamaan minua. Lopulta olenkin omaksunut rajoittamisen jo ihan itse, teen sitä välttääkseni syytökset, mutta saan niitä kuitenkin. Yleensä kysyy "onko sulla joku toinen" tai "kenes luo nyt menet" silloin, kun erehdyn osoittamaan pahan oloni. Minähän en tosiaankaan oikein missään käy ja lähes kaikki ystävyyssuhteet olen pistänyt aiempaan nähden lähes jäähylle, mitään perustetta ei ylipäänsä epäilyille ole.
Puolisoni vetää minulta muutenkin "maton jalkojen alta" todella taitavasti. Hän saattaa pyytää minua kertomaan miltä minusta tuntuu (koska varmaan huomaa, että peittelen tunteitani) ja mitä ajattelen. Hän haluaa, että teen näin "ennenkuin räjähtää" (se tasainen hajoamiseni tässä suhteessa). Jos kuitenkin näin teen, esimerkiksi kirjoitan kirjeen, niin puolisoni saattaa sanoa: "en mä sun raapustuksia halua lukea" eli olen kirjeeseen upottanut syviä ajatuksiani ja hän mitätöi sen noin. Toinen mitä hän usein samassa tilanteessa on, jos puhuen kerron, että sanoo suunnilleen näin: "olet itsestäsi liikoja luuleva akateeminen" tai "mikä ihmistuntija sä muka kuvittelet olevasi, et sä ole". Olen opiskellut ihmistieteitä ja siksi kai haluaa mitätöidä juuri sitä, koska tietää sen olevan minulle tärkeää.
Hän haluaa muutenkin tehdä kaiken minkä koen tärkeäksi turhaksi. Minulla on harrastus johon olen palailemassa (tämänkin lopetin, koska oli niin mustasukkainen) ja tätä harrastusta ei voi harrastaa yksin. Se vaatii useita ihmisiä. Tämä harrastus on ollut minulle ihan älyttömän tärkeä ja tekee minulle todella hyvää. En saa mistään samaa tunnetta, se on suorastaan aivolääkettä minulle. Puolisoni iskee tähänkin "ai, tarvitko nyt opettajan itsellesi sitten". Tiedän jo kokemuksesta tällä tarkoittavan, että ei pidä jos minua opettaisi vastakkaista sukupuolta oleva henkilö ja ennen pitkään jos näin olisi, saisin kuulla asiasta. Eli saa minut nykyisin jo näin pienestä stressaamaan ja pelkäämään tuota (turhaa) reaktiota, jonka vielä aikoo sopivan tilaisuuden tullen käyttää.
Hän tuntuu manipuloivan minua muutenkin suoraan ja epäsuoraan. Hän syyllistää minua ja käyttäytyy ristiriitaisesti (esim. "kerro tunteistasi" ja jos niin teen niin mitätöi ja litistää ne täysin, samalla myös minut ja sen mitä edustan). Hän löytää minusta kaikki herkät pisteeni, esim. menneet parisuhteeni ja niissä tapahtuneet (minusta riippumattomat) karikot hän pistää syykseni "eipä ihme, että sun suhteet on meneet pieleen" jne.
Hän myös uhkailee minua. Jos kerron ajatuksistani ja tunteistani hän saattaa sanoa, että "pitäisikö soittaa x tai x ja kertoa mitä sä sanot / ajattelet", nämä x ja x ovat hänen sukulaisiaan ja siten minunkin tuttujaaan, läheisestikin. Eli haluaa vaientaa minut uhkailemalla mustamaalaamisellani.
En tiedä mitä tehdä. Olen ihan rikki ja täysin yksin. Nämä on tällaisia pieniä yksittäisiä juttuja, en edes viitsi kertoa mitä kaikkea mustasukkaisuuden nimissä on tapahtunut, mutta uskon, että osaatte lukea jo rivin välistä mitä se tällaisen henkilön kohdalla voisi olla.
Kertokaa jos teillä on kokemusta tällaisesta ihmistyypistä tai osaatte yhdistää tämän toiminnan johonkin, esim. persoonallisuushäiriöön, traumaan mihin vain. Itsetuntoni on mennyttä, mietin nyt jo hyvin itsetuhoisiakin juttuja. Senkin puolisoni varmaan arvaa, koska sanoo minulle "sulla on kuule asiat paljon paremmin, kuin luuletkaan". Onko?
Kommentit (259)
Vierailija kirjoitti:
Sulla on koulutuksesi puolesta keinovalikoimaa. Käytä sitä!
Kun mies käyttäytyy epäloogisesti ja manipuloivasti, älä anna hänelle sitä tunnereaktiota vaan keskustele asiasta loogisesti ja pragmaattisesti.
Jos mies haluaa sinun avautuvan ja päästävän itsensä pääsi sisälle loukkaamaan ja murentamaan sinua, älä annan sen tapahtua vaan kyseenlaista rauhallisesti MIEHEN HALU JA TARVE olla kanssasi suhteessa.
Jos mies loukkaa esimerkiksi ulkonäköäsi, kysy mikä siinä on muuttunut hänen mielestään häiritseväksi ihan uteliaana ja kiinnostuneena tai kysy, oletko koskaan ollut hänen naisihanteesi ja kysele, millainen nainen häntä miellyttää. Anna ymmärtää, että asia on ihan ok ja myös sinulla itselläsi on toiveita, joita hän ei vastaa, mutta olet vaan fiksu ihminen etkä koskaan loukkaisi "sen hetkistä" kumppania asialla.
Älä tutki omia reaktioitasi ja sitä, mihin sattuu. Ole looginen ja katso, miten mies pärjää...
Ymmärrät varmaan, että hän ei ole oikea ihminen sulle!
Persoonallisuushäiriöisen kanssa ei pärjää logiikalla eikä riitoja voittaa. On aivan turha esittää itse fiksua, koska se ei ns. "mene perille" ap:n kaltaisille yksilöille. Se on taistelua tyylimyllyjä vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikki miehet ovat narsisteja (kaikista sitä ei vaan ihan heti huomaa). Miesten perimmäisenä tarkoituksena on pyrkiä tuhoamaan kaikki naisen individuaalit piirteet ja ominaisuudet.
Miehiä pitääkin siksi vain pyrkiä käyttämään hyväksi omiin tarkoituksiinsa, mutta koskaan ei pidä jäädä millään tavalla riippuvaisesksi heistä.
Kyllä nykyään erotaan helpolla. Onko miehesi väkivaltainen, uskoton, juoppo tms?
Eiköhän jokainen puoliso ole yrittänyt niitä keskusteluja, järkeilyjä ja naruistavetämisiä ihan väsymiseen asti. Mutta kun se häiriintynyt kumppani on kuin ankerias, mistään ei synny tarttumapintaa ja lisäksi se pöllyttää pohjamudan sumuverhoksi, et näe mitään ja suuntakin alkaa olla hukassa.
Ihan oleellisin neuvo. Älkää hankkiko lapsia! Kohta kaksi, hankkiudu eroon tyypistä. Kun ei ole lapsia, katkaise välit ihan kokonaan. Älä käy jälkipuintipalavereja tai lähde kahville tai yritä olla ystävä tai huolehtia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, kirjoitelmasi oli kuin suoraan omasta elämästäni. Lähdin tällaisesta suhteesta vuonna 2007 kesällä. Se kesti 5,5 vuotta. Mukana oli myös väkivaltaa viimeisten parin vuoden aikana. Viimeisen raiskauksen ja pahoinpitelyn jälkeen pakkasin vaatteet sillä aikaa, kun mies oli kaupassa. Juoksin asunnosta ulos ja majoitin itseni ystävieni sohvalle ennen kuin löysin itselleni asunnon. Asiaa ei helpottanut se, että meillä oli yhteisen asunnon lisäksi yhteinen sijoitusasunto. Myin kaiken exälleni todella halvalla, kunhan sain velat maksettua. Jouduin vaihtamaan työpaikkaa, menetin yli puolet ystävistäni. Ainoa mitä kadun, etten loepettanut suhdetta aiemmin. Minäkin yritin liian kauan ymmärtää ja muuttaa omaa käyttäytymistäni, etten provosoisi toista. Tämä suhde tuhosi minut. Monta vuotta kesti ennen kuin sain itseni henkisesti kuntoon. Vieläkin näen painajaisia hänestä. Nukkuminen on vaikeaa, sillä juurikin yöaikaa hän herätti minut, koska oli suuttunut jostakin. Herätys oli yleensä sellainen, että hän alkoi riepotella, läimäytelleet kasvojani tai kuristi. Juokse ja lujaa, pääset jaloillesi varmasti. Mikään ymmärtämisen yrittäminen tai oman käyttäytymisen muuttaminen ei tule muuttamaan miestäsi. Ymmärrät vasta kun olet lähtenyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nykyään erotaan helpolla. Onko miehesi väkivaltainen, uskoton, juoppo tms?
Olisit lukenut aloituksen, niin sinullekin olisi valjennut, millä tavalla väkivaltainen hän on.
Ap, älä jää miettimään ja pohdiskelemaan vaan lähde heti! Läheinen ystäväni teki sen virheen, että juuri kun oli jo lähdössä jäikin vielä hetkeksi miettimään, ja sitten olikin jo liian myöhäistä. Hänen mielensä mureni, ja hänelle puhkesi skitsofrenia, kun pää ei enää kestänyt sitä stressiä ja olon ristiriitaisuutta. Nyt hän joutuu elämään äänien ja lääkkeiden kanssa todennäköisesti loppuelämänsä, yhden paskapään takia, juuri tuollaisen kuin sinun miehesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies oli täysin samanlainen. Jo lyhyen ajan sisällä tajusin että totavauhtia mä alan vihaamaan sitä ja varoitin sitä asiasta. Lupaili aina muuttua mutta ei tehnyt elettäkään muuttuakseen eikä oikeasti omasta mielestään hänessä mitään vikaa ollutkaan. Niin kävi että mä inhoan koko ihmistä niinpaljon etten halua nähdäkään vaikka yhteinen lapsi. Jätä se mies se ei siitä muutu. Sä tuhlaat vaan energiaas (minkä kaiken ukko imee itteensä) ja aikaa. Mä jätin tän mun miehen muutama kuukausi sitten enkä takaisin ota ikinä! Se tuhosi kaiken mitä mä ikinä tunsinkaan sitä kohtaan ja halveksin säälin ja tosiaan inhoan ja vihaan sitä!
Noilla ihmisillä on kyllä joku tutka, jolla osaavat valita potentiaalisia uhreja.
Onneksi eksäni teki sen virheen, että hän kovensi otteitaan liikaa suhteessa siihen, miten sitoutunut uhri on. Oletettavasti teki saman virheen seuraavan kanssa myös. Vei hänet nopeasti vihille ja ostivat kalliin asunnon. Liitto ei kuitenkaan kestänyt kauaa.Nyt sitten on thainaisen kanssa naimisissa =(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä nykyään erotaan helpolla. Onko miehesi väkivaltainen, uskoton, juoppo tms?
Olisit lukenut aloituksen, niin sinullekin olisi valjennut, millä tavalla väkivaltainen hän on.
Näinpä, hyvin häpäisevää uhrin kannalta. Ja sitä paitsi usein väkivaltaisuus, uskottomuus ja liiallinen päihteiden käyttö kuuluvat samaan pakettiin eli narsistin elämään.
Ja väkivaltaa on fyysisen lisäksi henkinen ja taloudellinen väkivalta.
Pimität miehen paskoja puolia. Joten kun teet näin, mies tulee mustamaalaamaan sinut erossa. Kyllä itse edesautat huonoa kohteluasi. Lähde. Jos et lähde ala olla rehellinen ongelmistanne koko suvulle.
Tilanne on se että kiltti ope/lastentarhan ope ajatteli pelastaa miehen ja muuttaa sitä. No, eipä onnistunut. Eikä tule onnistumaan. Tuollaisen miehen kanssa pärjää vain kunnon justiinat kaulin kädessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä anna ukon sanomisten sekoittaa mieltäsi. Jos sanoo esim. harrastuksesta, niin sano, että niin tarvitsenkin opettajan ja taidetaan käydä kahvilla treenien jälkeen,
Anna samalla mitalla takaisin.
Kokeilin tätä exäni kanssa.
Hän ensin kielsi minulta kokonaan baarissakäynnin. Jostain syystä sain pysyttyä omassa tahdossani tässä asiassa. Mutta kyllä hän yritti kaikenlaisella puheella, että hän haluaa olla vain mun kanssa kahdestaan, haluaa tehdä musta rakkaan vaimon jne. Saatoin sitten käydä baarissa työkaverien kanssa, mutta näistä mies oli myös todella mustasukkainen. Hän pahoinpiteli minut pari kertaa tällaisten reissujen jälkeen. Esimerkiksi kun kerroin, että oltiin tavattu baarissa miespuoliset entiset työkaverit ja lähdetty näiden kanssa vielä syömään kebappia. "Sä otit siltä suihin" sanoi ex ja pahoinpiteli.
En myöskään halunnut katkaista välejä yhteen työkaveriini, mikä olisi ollut vaatimus, mutta huomasin, että minun pitää salailla sitä, jos törmään tai tapaan tätä miespuolista kaveria ollenkaan. Ei ollut tervettä!
Kun ex ja minä lähdimme baariin, illan loppu ei koskaan ollut kiva. Hän yleensä alkoi syyttelemään minua siitä, että olin katsonut jotain miestä hänen mielestään liian pitkään (yleensä en joko ollenkaan tai olin tyyliin huomannut koko miehen eli näillä puheilla ei ollut mitään totuuspohjaa). Sitten joku mustasukkaisuusdraama ja hän jätti minut kerran kännissä kun olimme baarissa. Hän myös jätti minut sellaisen riidan seurauksena, että pitkään riitelimme siitä, että hän ei olisi antanut minun lähteä festareille. Lähdin sitten kuitenkin, en todellakaan pettänyt häntä. Hän kuitenkin oli "vapaa" harrastamaan yhdenillanjutun aina noissa väleissä, kun meillä oli "mennyt poikki" hetkeksi.
Mutta pointtini oli, että tällainen ihminen oikeuttaa väkivaltansa noissa tapauksissa, että toinen ei tee hänen mielensä mukaan.
Tämäkin kuullostaa tutulta. Olen ollut miespuolisten kollegoiden seurassa, niin että puoliso on erehtynyt luulemaan, että olen ollut baarissa (todellisuus: työtilanne). Olen saanut hirveitä solvauksia (juuri tuollaisia kuinka olen harrastanut seksiä, missä asennossa jne.). Puoliso ei tosin ole pahoinpidellyt, mutta sekoillut uskomattomasti kuinka olen ollut sen ja sen kanssa sekä harrastanut seksiä. Ap.
Niin ja tuota kuuntelet???
Itse elän vastaavanlaisessa tilanteessa, mutta meillä on lapsia..
Olen elänyt jo vuosi kuunnellen kuinka huono ja paha ihminen olen. On vienyt rahani, henkilöllisyys todistukset hävitetty. Käskee passaamaan häntä päivästä toiseen. Teen kaikki asiat lasten hoidosta lähtien. Jos kieltöydyn kuskaamasta kahvia hänelle niin saan kuunnella haukkumista ja raivoa. Kun olen lähdössä jonkun ystävän tai sukulaisen luo niin alkaa kiristäminen. Milloin pitää antaa pankkikortti hänelle, tehdä sitä sun tätä ennen kuin saan lähteä. Uhkaa esim lähteä ja jättää lapset yksin jos en tee niin kuin hän käskee. Olisi varmaan paljon muutakin, mutta en jaksa nyt enempää kirjoittaa. Kirjoitin tämän varmaan vähän itselleni luettavaksi.
Luin koko ketjun läpi ja kaikki kuin omasta elämästäni. Minä en lähtenyt koskaan, mutta en luopunut yhdestä ystävästäni, joka oli ainut tukijani. Tämä sai sitten persoonallisuushäiriöisen mieheni lähtemään uuden uhrin perään, kun huomasi, ettei voi tässä asiassa hallita minua.
Annoin hänelle pari vuosikymmentä anteeksi kaiken, pahoinpitelyt, pettämiset, katoamiset, salakuuntelut, eristämisen, lähes kaiken hän minulle teki, mitä voi tehdä, paitsi jätti sentään henkiin.
Erehdyin hankkimaan lapset hänen kanssaan ja nyt on koko perhe rikki, koska perheen ilmapiiri oli sellainen, ettei tunteita saanut näyttää. Olen itselleni vihainen, etten lähtenyt itse jo aikanaan.
En toivu kokonaan tuosta suhteesta ja kaiken pilalle menemisestä varmaan koskaan, mutta nyt elän normaalissa ihmissuhteessa ja toivon, että lapsemmekin voivat elää täysipain oista elämää joskus.
Ex kostaa vieläkin lasten kautta, käyttäen heitä pelinappuloinaan ja vakoilijoinaan eli yrittää onkia syitä siihen, että olisin huono äiti ja saisi nuorimmaisen huoltajuuden itselleen, mikä ei tule koskaan onnistumaan.
Tekisi mieli muuttaa toiseen kaupunkiin, niin kauaksi kuin ikinä, mutten voi, koska työni on täällä ja sitä ei voi siirtää muualle.
Sen haluan sanoa ap:lle ja kaikille, jotka elävät tällaisissa suhteissa, että ihan oikeasti lähtekää! Menette niin hajalle, ettette voi kuvitellakaan. Kaikki tapahtuu vaivihkaa ja pikkuhiljaa ja sopeudutte siihen huomaamatta. Siksi pitää lähteä eti, kun huomaa tuollaista käytöstä, ettei käy niin kuin minulle ja lapsilleni.
Vierailija kirjoitti:
Itse elän vastaavanlaisessa tilanteessa, mutta meillä on lapsia..
Olen elänyt jo vuosi kuunnellen kuinka huono ja paha ihminen olen. On vienyt rahani, henkilöllisyys todistukset hävitetty. Käskee passaamaan häntä päivästä toiseen. Teen kaikki asiat lasten hoidosta lähtien. Jos kieltöydyn kuskaamasta kahvia hänelle niin saan kuunnella haukkumista ja raivoa. Kun olen lähdössä jonkun ystävän tai sukulaisen luo niin alkaa kiristäminen. Milloin pitää antaa pankkikortti hänelle, tehdä sitä sun tätä ennen kuin saan lähteä. Uhkaa esim lähteä ja jättää lapset yksin jos en tee niin kuin hän käskee. Olisi varmaan paljon muutakin, mutta en jaksa nyt enempää kirjoittaa. Kirjoitin tämän varmaan vähän itselleni luettavaksi.
Onko mies aina kotona? Lähde turvakotiin tai sukulaisille lasten ja tärkeimpien tavaroiden kanssa,kun mies on poissa. Rai sitten sovit jonkun kanssa, että teitä tullaan hakemaan kotoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse elän vastaavanlaisessa tilanteessa, mutta meillä on lapsia..
Olen elänyt jo vuosi kuunnellen kuinka huono ja paha ihminen olen. On vienyt rahani, henkilöllisyys todistukset hävitetty. Käskee passaamaan häntä päivästä toiseen. Teen kaikki asiat lasten hoidosta lähtien. Jos kieltöydyn kuskaamasta kahvia hänelle niin saan kuunnella haukkumista ja raivoa. Kun olen lähdössä jonkun ystävän tai sukulaisen luo niin alkaa kiristäminen. Milloin pitää antaa pankkikortti hänelle, tehdä sitä sun tätä ennen kuin saan lähteä. Uhkaa esim lähteä ja jättää lapset yksin jos en tee niin kuin hän käskee. Olisi varmaan paljon muutakin, mutta en jaksa nyt enempää kirjoittaa. Kirjoitin tämän varmaan vähän itselleni luettavaksi.Onko mies aina kotona? Lähde turvakotiin tai sukulaisille lasten ja tärkeimpien tavaroiden kanssa,kun mies on poissa. Rai sitten sovit jonkun kanssa, että teitä tullaan hakemaan kotoa.
On lähes aina. Työtön kun on. Olen monesti lähtenyt sukulaisille kun hän on lähtenyt ystäviensä kanssa viettämään iltaa. Tulee aina perässä. Samana yönä tai seuraavana iltana.
En haluaisi jättää miestä tavaroideni kanssa kotiimme. Pystyy tuhoamaan kaiken jos haluaa. On hajottanut ja piilottanut hirveän määrän tavaraa.
Kuulemma suostuu eroamaan kunhan hommaan hänelle tietyn summan rahaa sukulaisiltani. Olen väsynyt. Koen ahdistusta nykyisin joka päivä. Joka paikkaan koskee ja minulle tulee joka päivä yhtäkkisiä pahan olon tunteita. Välillä särkee päätä tai jalkaa. Särkylääkkeetkään eivät auta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse elän vastaavanlaisessa tilanteessa, mutta meillä on lapsia..
Olen elänyt jo vuosi kuunnellen kuinka huono ja paha ihminen olen. On vienyt rahani, henkilöllisyys todistukset hävitetty. Käskee passaamaan häntä päivästä toiseen. Teen kaikki asiat lasten hoidosta lähtien. Jos kieltöydyn kuskaamasta kahvia hänelle niin saan kuunnella haukkumista ja raivoa. Kun olen lähdössä jonkun ystävän tai sukulaisen luo niin alkaa kiristäminen. Milloin pitää antaa pankkikortti hänelle, tehdä sitä sun tätä ennen kuin saan lähteä. Uhkaa esim lähteä ja jättää lapset yksin jos en tee niin kuin hän käskee. Olisi varmaan paljon muutakin, mutta en jaksa nyt enempää kirjoittaa. Kirjoitin tämän varmaan vähän itselleni luettavaksi.Onko mies aina kotona? Lähde turvakotiin tai sukulaisille lasten ja tärkeimpien tavaroiden kanssa,kun mies on poissa. Rai sitten sovit jonkun kanssa, että teitä tullaan hakemaan kotoa.
On lähes aina. Työtön kun on. Olen monesti lähtenyt sukulaisille kun hän on lähtenyt ystäviensä kanssa viettämään iltaa. Tulee aina perässä. Samana yönä tai seuraavana iltana.
En haluaisi jättää miestä tavaroideni kanssa kotiimme. Pystyy tuhoamaan kaiken jos haluaa. On hajottanut ja piilottanut hirveän määrän tavaraa.
Kuulemma suostuu eroamaan kunhan hommaan hänelle tietyn summan rahaa sukulaisiltani. Olen väsynyt. Koen ahdistusta nykyisin joka päivä. Joka paikkaan koskee ja minulle tulee joka päivä yhtäkkisiä pahan olon tunteita. Välillä särkee päätä tai jalkaa. Särkylääkkeetkään eivät auta.
Mikä siinä tavarassa olisi arvokkaampaa kuin sinä ja lapsesi? Hyvällä onnella ei tuhoa kaikkea.
Alue: Aihe vapaa
Tämä kirjoittaja tarkoittaa ilmeisesti sivupersoonaa.
Psykiatriassa mielenterveyshäiriöiden taso jaetaan kolmeen luokkaa: neuroottis-tasoiset häiriöt on lievimmät, sitten rajatilatasoiset ja vaikeimpana psykoottistasoiset. Persoonallisuushäiriöt ovat usein rajatilatasoisia, koska niissä potilas menettää ajoittain minäkäsityksensä, eli dissosioi.