Naiset ovat jättäneet miehiä mitättömistä syistä
Ymmärrättekö te naiset edes käytöstänne hävetä?
http://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksi/2016020721083112_lz.shtml
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
"Monesti iltaa viettäessämme ja musiikkia kuunnellessamme, saatoin uppoutua laulun sanoihin ja suljin silmäni. Lauloin tunteella mukana. Naiseni mielestä käyttäydyin kuitenkin syrjivästi ja loukkaavasti häntä kohtaan. Olin enemmän kuin ymmälläni, enkä saanut vietyä asiaa keskustelun tasolle sitten millään. Eräänä iltana kun taas uppouduin lauluun, kuulin kuinka asunnon ulko-ovi kävi, enkä ole sen koommin naisesta kuullut. Onneksi!"
Onko tämäkään nyt niin typerä syy? Uskon naisen vähän huijanneen, mutta mulla oli yks miesystävä joka lauloi koko ajan. Se oli ihan hirvittävän ärsyttävää, koska mies ei osannut laulaa ja kuvitteli silti olevansa jokin Freddie Mercurysta seuraava. Olen itse aika musikaalinen ja tarjouduin jopa opettamaan miehelle laulamista, mutta ei. Lopulta tuo jatkuva huonosti laulaminen ja siihen liittyvä jääräpäisyys edesauttoi sitä, että jätin miehen. Ei se tietenkään ollut ainoa syy, mutta koita nyt itse kuunnella paskaa laulantaa joka helvetin päivä monta tuntia.
Mun mielestä tuo jatkuva toista ärsyttävä käytös on täysin pätevä syy erota,mutta eihän tuossa Iltis-laulajan suhteessa se laulu edes ollut suurin ongelma,vaan kommunikaation puute." Naiseni mielestä käyttäydyin kuitenkin syrjivästi ja loukkaavasti häntä kohtaan. Olin enemmän kuin ymmälläni, enkä saanut vietyä asiaa keskustelun tasolle sitten millään. "
Kai siitä tulee ero jos toinen kokee tulevansa jatkuvasti loukatuksi ja toinen ei millään osaa keskustella asiasta.Samoin tuo lapsen sairauden takia miehen lempannut nainen olisi ehkä voinut ottaa suhteen jäähtymisen puheeksi miehen kanssa sen sijaan että vain pistää eropaperit postissa.
Siis ei ole tyhmää tai turhaa syytä lopettaa suhde,mutta omituista ettei pitkässäkään parisuhteessa saada suuta auki ja puhuta siitä mikä nyppii,vaan otetaan ero kun nyppii liikaa.
Suhteesta voi häipyä kun haluaa. Ei siihen syytä tarvita.
Erosin miehestäni, koska hän oli itsekeskeinen, määräilevä ja sadistinen. Syyksi hänelle sanoin ihan jotain muuta, omaan persoonallisuuteeni liittyvää, koska oikealla syyllä en olisi koskaan päässyt liitosta irti.
Eläs kehtaa vinkua, samaa höttöä luki miehistä vasta. Surkeita syitä ja selityksiä :D jokainen tyylillään.
Mä en oo jättäny yhtäkään miestä.
Mutta jotkin noista on ihan selkeitä provoja, esim. toi tyhjä kahvikannu keitinlevyllä.
Jotkut taas ei välttämättä kerro koko totuutta, varsinkin kun niissä on vain se miehen näkökulma. Esim. tuosta koivuallergiasta mulla tulee mieleen mies, joka käyttää koko päivän samaa ryppyistä räkäistä nenäliinaa ja rypistää sen takas taskuun pesemättä käsiä niistämisen jälkeen. Yllättävän moni mies on tuollainen. Ja silloin jättämisen syy on ollut epäsiisteys eikä allergia.
Sit taas toi joku naisen kertoma juttuhan oli tapahtunut kouluaikana, kun nainen oli vielä ollut teinityttö, ei nainen. Teinithän tunnetusti on aika tyhmiä ja pinnallisia.
Ja myönnän, moni noista jutuista on vain ihan käsittämättömiä ja surettaa lukea, että joku jättää tollaisten asioiden takia. Toisaalta sehän on vain parempi sille miehelle, ettei tarvi enää semmosen idiootin kanssa olla.
Sit taas toi ettei enää rakasta oli mun mielestä turha. Se ei kuulu tolle listalle. Mun mielestä se että on kadottanut rakkauden toiseen ihmiseen on yksi pätevimmistä syistä jättää.
Eihän tuo kerro mitään muuta kuin sen, että miehet ovat sokeita eivätkä näe, mitä siellä kotona tapahtuu. Möllötetään siellä sohvalla ja välillä huudetaan, että älä aina nalkuta. Sitten tulee ihan yllätyksenä, että se vaimo pakkaa kamansa.
mussukka kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En avannut linkkiä, mutta suhteesta pitää aina pystyä lähtemään jos siltä tuntuu. Sukupuolesta riippumatta. Joo, ehkä se on vähän vittumaista jos omasta mielestä suhde menee hyvin ja joku jättää, mutta siinä tilanteessa pitää miettiä miksi olisi halunnutkaan jäädä suhteeseen jossa toisella on niin ahdistavaa että haluaa erota? Yksikään omista suhteistani ei ole ollut mikään henkinen vankila josta saa armahduksen vasta kun tulee täyteen joku tietty määrä tarpeeksi hyviä syitä.
12 vuotta yhdessä kolme lasta ja joo, moikka mua vituttaa tuo sun joka keväinen koivuallergias, moro iäksi? Joo, onhan se pikkusen vittumaista.
Siinä olen sun kanssa samaa mieltä, että henkisessä vankilassa ei pidä kenenkään olla. Asioista pitää pystyä puhumaan ja selvittämään. Toisinaan jopa riitelemään, ei pitkiä aikoja, vaan riidan purun pitää tapahtua nopeasti riidan jälkeen.
Kyllähän tuossa linkin esimerkeissä kovin heppoisilla perusteilla lähdettiin menemään... ehkä ei rehellistä puhetta. Okei, se puukenkämies ihmetytti - se oli outo. Enemmänkin taisi olla nuoria tuoreita suhteita.
Se lapsen sairauden takia lähtenyt vaimo.. Hänellä oli varmasti miljoona syytä tai sitten vaan yksi. Silti ihmettelen. Ei se tila ole normaali, kun lapsi on sairas. Ehkei silloin muistaneet pitää huolta toisistaan ja noin kylmästi tuli suhteelle loppu.
Itse olen siis sitä mieltä, että jos suhteessa tuntuu hankalalta, niin pitää keskustella mikä, mitä ja miksi. Yrittää saada asioita sopimaan itselleen ja toiselle sopivaksi. Pitkäksi parisuhde kasvaa kompromisseista.
Toista ei saa jättää epätietoisuuteen tai valheen siivittämänä. Ei edes viikon suhdetta.
No joo, ei ehkä ihan kuitenkaan noin. Jos on just lapsia, talo, yhteistä omaisuutta, poikkeava tilanne (lapsen sairaus, puolison sairaus, velkoja, yms) tai muuten vain todella pitkä suhde takana niin silloin pitää harkita kauemmin. Mutta kyllä siitä 12v+ suhteestakin voi hyvin erota. Miksi jäädä loppuelämäkseen jonkun luo jos tietää että se tympii ja pahasti? Se vain pitää tehdä sovussa ja niin että kaikki jaetaan niin kuin halutaan ja lapsista ei tule riitaa. Ei se eroaminen ole aina aina sitä että ensin tapellaan kuukausi putkeen, sitten viskotaan kaikki särkyvät tavarat ja vähän puolisoakin seinille ja sitten viimein pistetään välit poikki ja manataan se paska eksä jokaiselle vastaantulijalle. Kaikesta pitää voida keskustella ja ne eroaikeet voi skipata ja yrittää elvyttää suhdetta, mutta ero on aina vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Suhteesta voi häipyä kun haluaa. Ei siihen syytä tarvita.
Niin juuri,onneksi Suomessa saa avioeronkin sillä perusteella että ei halua enää olla naimisissa.Jossain englantilaisessa kirjassa pariskunta mietti päänsä puhki vaadittavat viisi perustelua avioerolle(ja piti olla hyviä syitä,tyyliin aviorikos.)Irlantilaiskirjassa pariskunta erosi ja löysi uudet kumppanit,mutta virallista avioeroa piti odottaa viisi vuotta.Ihanaa,ettei ole pakko olla sidottu ihmiseen,jota ei rakasta vain siksi että "eron syyt ovat mitättömiä".
Vierailija kirjoitti:
"Pitkäksi parisuhde kasvaa kompromisseista".
Melkein oikein, loppu kuuluu "miehen tekemistä kompromisseista".
Se meinaan on 100% varma asia, että mies joka erehtyy oikeasti pitämään päänsä parisuhteessa on hyvin pian sinkkumies.
Olen paljon mielummin yksin kuin naisen komenneltavana. Aina on 1-3 kuukauden tapailun jälkeen alkanut tulemaan erilaisia vaatimuksia, mikäli niihin ei suostu, tulee riitaa.
Siinä sitten ollaan vuosi, ja todetaan että parempi lopettaa.
Osa noista on ihan päästä keksittyjä juttuja. Tämä voi tulla yllätyksenä, mutta ihmiset provoilevat myös iltapäivälehtien kyselyissä.
Mä kerran jätin, kun miehen varjo oli tyhmännäköinen. Sitä edelsi tietysti pitkään kaikkea muuta, suhde ei koskaan tuntunut oikealta. Ei se rakkautta ollut koskaan. En toki kertonut lopullista syytä koskaan.