Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mitä tehdä, kun ei vaan pärjää yliopistossa?
09.02.2016 |
Aloitin nyt syksyllä yliopisto-opinnot. Opiskelen valtiotieteellisessä tiedekunnassa, ja tänne sisään pääseminen oli vaikeaa. En ymmärrä itsekään, miten läpäisin pääsykokeen ensimmäisellä yrittämällä. Nyt on kuitenkin niin, että en vain osaa. En pysy mukana enkä ymmärrä mitään. Kaikki muut ymmärtävät asiat, osaavt pohtia ja kyseenalaistaa sekä soveltaa. Mutta minä olen ihan ulkona kaikesta. Ongelma on siinä, että olen kyllä todella kiinnostunut siitä mitä opiskelen, en vain ymmärrä tätä teoreettista lähestymistapaa riittävästi. Onko mitään muuta mahdollisuutta, kuin luopua opiskelupaikasta?
Kommentit (40)
Ota ihan rauhallisesti ja etene kurssi kerrallaan. Ehkä auttaa, jos otat jonkun vähän leppoisamman käytännönläheisen sivuaineen, kuten vaikka sosiaalityö tai sosiaalipolitiikka. Niissä perus- ja aineopintojen tenttikirjatkin on kohtalaisen kiinnostavia. Samoin vaikka johtamisen kurssit ja tenttiin lukeminen on aika "selkeää. Jätä suosiolla ne valtiotieteiden "yhteiset opinnot". Esimerkiksi julkisoikeus ja tietyt tilastotieteen kurssit teettää oikeasti työtä ja niille kannataa varata aikaa. Itse tein niitä avoimessa ja verkkokursseina kesällä, jos en päässyt talvella läpi tai voimat vaan loppui kesken kurssin. Voi olla, että sulle sopii paremmin tentit ja niihin lukeminen. Esseiden kirjoittamiseen kyllä harjaantuu ja niistä on helpompaa päästä läpi vähän vähemmällä vaivalla sitten kun ossat tekniikan. Jos teet esseetä niin ihan rauhassa kirjoittelet ne sisällysluetteloineen ja lähteineen alusta asti siistiin muotoon johdanto...sisältö ...pohdinta. Silläkin pääset ptkälle vaikka itse teksti olisi ihan höttöä. Jos sulla on nyt joku ihme kurssi menossa, josta et tajua yhtikäs mitään, käy neuvottelemassa ja kysymymässä siitä vastaanotolla. Jos se on joku painajainen, sovi, että teet sen, mitä ykköseen vaaditaan ja unohdat koko kurssin sen jälkeen. Mulle itselleni kävi niin, että alussa sain huonoja arvosanoja ja kandin työn jälkeen oikeastaan vain nelosta ja vitosta ja gradu syntyi tosi kivuttomasti. Olin silloin alussa vaan ensimmäisrt pari vuotta ihan pihalla kaikesta enkä yhtään tajunnut, miten tentteihin piti vastata tai miten essee piti laatia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sen ymmärrän, ettei muista. Mutta miten ei voi ymmärtää? Perusopinnoissa juuri asiat esitetään selkeästi ja luodaan pohja, jolle spesifimpi tieto tulee kumuloitumaan. Ettei olisi vaan stressi ja suorituspaineet sumentamassa aivoja.
Minäkin alleviivaisin ahkeruuden merkitystä. Itse olin peruskoulussa ja lukiossa "huippuoppilas". En tehnyt läksyjä tai lukenut kokeisiin, vaan pelkän tunneilla kuulemani avulla suoriuduin erinomaisesti. Ylioppilaskirjoituksistakin tuli erinomaiset paperit. Kun aloitin yliopistossa, oli kauhea shokki, kun en pärjännytkään - minä, joka olin aina ollut niin lahjakas. En ollut ikinä aiemmin oppinut opiskelemaan. Hapuilussa ja totuttelussa meni monta vuotta. Itsetuntoni koki tuona aikana hurjan kolauksen ja aloin pitämään itseäni luuserina. Saatoin ajatella lukeneeni tenttiin aivan älyttömästi, vaikka olisin todellisuudessa käyttänyt tenttiä edeltävänä viikkona yhteensä 3-4 tuntia kirjan läpi kahlaamiseen, ja petyin, kun arvosanaksi tuli jatkuvasti 1 tai 2. Alallani oli aika paljon laskuharjoituksia, ja erityisesti niiden tekeminen vaati paljon opettelua. Ne eivät olleet liian haastavia, vaan oli vaikea tottua siihen, kuinka paljon niiden tekeminen vie aikaa. Yleensä niitä tuli tehtyä aivan minimimäärä. Monilla kursseilla ne olivat täysin vapaaehtoisia, ja jätinkin ne tällöin kokonaan väliin, suoriutuen jälleen tentissä kehnosti.
Minut auttoi "jaloilleni" se, kun ymmärsin, kuinka vähän todellisuudessa näin vaivaa opiskelujeni eteen verrattuna muihin. Sain voimaa siitä, kun mietin, kuinka paljon enemmän saan omaksutuksi asioita tunnissa kuin keskiverto-opiskelija. Ongelma oli vain tuntien mitätön määrä, ja jos tekisin hommia edes 30-40 tuntia viikossa, olisi vain taivas rajana menestykselleni. Tuo 30 tuntia viikossa opiskeluakin tuntui pitkään todella rankalta, mutta kyllä siihen lopulta tottui. Koitin olla itselleni armollinen - olisihan se ihme ollutkin, jos se ei olisi missään tuntunut, kun on ensimmäiset reilut parikymmentä vuotta vain ajelehtinut eteenpäin ponnistelematta lainkaan.
Mun pojalla on kanssa tuo tyypillinen lahjakkaan nuoren ongelma. "En tehnyt/tee paljoakaan töitä" lause on niin monivivahteinen. Muutama tunti päivässä on jo paljon enemmän, mitä poikani tekee. Hän kun selätti lukion loppuun asti hyvin arvosanoin vain käymällä tunneilla ja tehtävät teki pääasiassa jo tuntien aikana. Kirjoituksiinkaan ei lukenut varmaan mitään, jos olisi lukenut, olisi varmaan saanut enemmän älliä. M:ää huonompia ei saanut. Kyllä hän kursseistaan selviää, mutta paljon heikommin kuin aiemmin. Ei ole vielä toisenakaan opiskeluvuotena saanut normaalia yliopisto-opiskelijan tahtia, vaan edelleen tekee tehtävät ja pakolliset labratyöt, mutta tentteihin saattaa aloittaa lukemisen kuulemma edellisenä iltana. Eli ap, käytätkö hommiin useamman tunnin illassa?
Tässä jotain vinkkejä sulle vaiheittaisesta opiskelusta:
1. TEE TAUSTATYÖ
Selvitä ensin itsellesi kurssin tai opintokokonaisuuden tavoitteet ja pääasiallinen sisältö: mitä kurssi käsittelee ja mitä siellä on tarkoitus oppia.
Selvitä mitä kurssikirjat käsittelevät eli niiden AIHE lue takasivun tekstit, googleta kirjoittajien nimet ja kirjojen nimet; mitä tietoa niistä löytyy esim Wikipediasta.?
Tee muistiinpanot samalla näistä asioista.
2. SELAILU: JÄSENNYS
Käy kirjat läpi selaamalla: selvitä itsellesi kirjan jäsennys eli rakenne
Tee muistiinpanot tästä
3. ENSIMMÄINEN LUKUKERTA: YLEISKATSAUS
Etsi kirjan/ artikkelin kysymyksenasettelu tai tutkimustehtävä
Miten kirjoittaja lähestyy aihetta, mitä materiaalia hän käyttää, mitä johtopäätöksiä hän tekee materiaalin perusteella?
Keskity näihin ja tee muistiinpanot niistä!
4. TOINEN LUKUKERTA: TARKENTAMINEN
Lue kirja huolellisesti lukukerrallaan! Mieti miten juuri tämä asia liittyy kirjan kokonaisuuteen eli aiheeseen ja kysymyksenasetteluun.
Tee muistiinpanot jokaisen luvun osalta edellä 2-kohdassa tekemäsi kirjan jäsentelyn perusteelka. Voit vaikka päättää, että teet ajatusviivoilla yhteenvedon kunkin luvun tärkeimmistä asioista, tai piirrät niistä ajatuskartan, tai muun havainnollistavan esityksen.
5. KERTAUS
Käy 4-vaiheen muistiinpanosi läpi ja mieti tässä vaiheessa miten nämä asiat liittyvät kirjan kokonaisuuteen eli vertaile niitä 2- ja 3- osan muistiinpahoihin. Etsi yhteyksiä, eoavuuksia ja ajatuksia herättäviä kohtia,
Selaile kirja läpi yhdessä muistiinpanojesi kanssa ja paina mieleesi kunkin luvun, osakysymyksen tai kokonaisuuden keskeiset asiat. Näitä usein kysytään
LUENNOT
Pyri tekemään mahdollisimman hyvät ja selkeät luentomuistiinpanot käyttämällä ajatusviivoja, ajatuskarttoja tai erilaisia käppyröitä ja kuvioita.
Ole aktiivinen luennoilla ja kysele! Mutta älä kysele lisää yksityiskohtia, vaan kysy suuremmista linjoista ja asiayhteyksistä, miten ne liittyvät yhteen tai eroavat toisistaan. Näin erityisesti jos luennot ovat teoreettisia tai esim filosofiaa käsitteleviä. Usein luennoitsija luennoi toisten kirjoittajien ajattelusta ha teorioista. Tällöin voit kysyä esim mikä juuri tässä teoriassa on omintakeista tai uutta, voisiko sitä verrata muiden käsiteltävien kirjoittajien ajatuksiin, miten ne eroavat tms? Koeta irtautua itse luentotilanteesta ja siirtyä käsiteltävien asioiden tasolle. Älä siis koskaan kysy "Mitä pitää osata tentissä?" vaan esim "Miten Platonin valtio-oppi heijastelee hänen yleisempiä filosofisia käsityksiään?"
JA TSEMPPIÄ!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ole liian myöhäistä lähteä opiskelemaan joku oikea ammatti. On oikeastaan aika hyvä, että bullshit mittarit on punaisella jo ensimmäisenä vuotena, kertoo älykkyydestä. Jätä vasemmistolaiset hörhöt sinne pohtimaan yksinään maailman pahuutta ja mene sinä lukemaan itsesi vaikka diplomi-insinööriksi tai joksikin muuksi oikeaksi korkeakoulutetuksi. Viiden vuoden päästä olet hyväpalkkaisessa työpaikassa ja voit harrastaa kiinnostavia asioita. Tässä vaiheessa nykyiset vasemmisto-opiskelukaverisi kärvistelevät jossain sihteerin pätkätyövirassa ja asuvat vuokralla kalliossa ja viskelevät kissaa seinään porvarin vihoissaan. Diplomaatin työpaikkaa ei jostain syystä irronnutkaan kaikille.
Annoin yläpeukun tälle, koska oli niin hauskasti kirjoitettu.
Ap kirjoitti siitä, että "kaikki muut ymmärtävät asiat, osaavat pohtia ja kyseenalaistaa sekä soveltaa." Aikoinaan, kun opiskelin yliopistossa, meille ei varsinaisesti opetettu tenttiin vastaamisen tekniikkaa. Vielä tänäkin päivänä minulle on epäselvää, olisiko esseevastauksiin pitänyt lisätä omaa pohdintaa tai soveltamista, jotta olisi saanut niitä parhaita arvosanoja. Keskityin lähinnä kirja- ja luentotiedon esittelyyn ja arvosanat vaihtelivat laidasta laitaan. Kun en tentteihin lukiessa miettinyt tuota soveltamispuolta enkä liikkunut aktiivisesti keskustelevissa porukoissa, luennoilla tai pienryhmissä tuli tuo tunne muiden erinomaisuudesta.
Myöhemmin opiskelin eri aineita avoimessa yliopistossa, jossa kurssit suoritettiin pääasiassa oppimistehtävinä / esseinä, joissa vaadittiin kirjatiedon lisäksi soveltamista ja omaa ajattelua ja näkemystä asioista. Vaikka aluksi oli vaikea löytää sovelluskohteita ym., niin nyt tuntuu, että paremmin pystyn keskustelemaan, soveltamaan ja kyseenalaistamaan niitä asioita, joita olen oppinut avoimen yliopiston perusopinnoissa kuin niitä, joista olen aikoinaan jopa maisteriksi valmistunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa luennoitsijat eivät osaa opettaa eivätkä kirjoittaa oppikirjatekstiä ymmärrettävästi. Etsi ulkomaista materiaalia niin eiköhän ala asiat aueta.
Tuo bullshit-mittari ja kissanviskely -kirjoitus oli HAUSKA ja pistävän TOTTA! Kelpaisi kolumnista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järjettömiä neuvoja ketju täynnä. Kehotetaan hakkaamaan päätä loputtomasti seinään ja oletetaan sen jotenkin muuttavan tilannetta.
Kaikkein paras on tunnustaa oma vajavaisuutensa ja kapasiteettinsa riittämättömyys siirtymällä opiskelemaan alaa johon omat kyvyt riittävät. Valtavalla panostamisella ja kitkuttamisella voi saada kykyjensä yläpuolella olevat opinnot suoritettua, mutta siinäkin hypätään ojasta allikkoon kun samat vaikeudet seuraavat mukana työelämään jopa moninkertaisina.
Vierailija kirjoitti:
Vielä tänäkin päivänä minulle on epäselvää, olisiko esseevastauksiin pitänyt lisätä omaa pohdintaa tai soveltamista, jotta olisi saanut niitä parhaita arvosanoja. Keskityin lähinnä kirja- ja luentotiedon esittelyyn ja arvosanat vaihtelivat laidasta laitaan.
Samoin,ja mulla on jo toinen maisterintutkinto hyvällä rajalla. Syy voi olla se, että eri tentaattoreilla on eri vaatimukset. Yksi kysyi kirjan liitteessä olevia yksittäisiä sanoja (luentotentissä, hylätty tuli ja arvokasta palautetta tentin tekijälle dekaanin kautta), toiselle taas piti sitä omaa pohdintaa olla sivukaupalla ( tuli viitosia).
Oma havainto on se, että moni valmistuu maisteriksi pikemminkin muistin kuin ymmärryksen ansiosta.
Aloittajalle vielä pari neuvoa:
Selvitä itsellesi alan peruskäsitteet. Lue tenttikirjan sisällysluettelo ja selvitä itsellesi, mitä ne sanat tarkoittavat.
Hanki käsiisi muuta alan kirjallisuutta, esimerkiksi alan aikakauslehtiä. Niitä lukemalla voit päästä paremmin kärryille aiheesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis eihän esseisiin tarvii mitään soveltaa, nehän on suoria kysymyksiä kirjoista tai luennoista. Usein vielä kysymyksessä sanotaan mistä kirjasta tai kenen luennoista kysymys on. Eli kirjoitat vastaukseksi, mitä siellä kirjassa tai luennoissa on asiasta sanottu. Ei voi olla kovin vaikeaa!
Ihme neuvoja täällä tosiaan annetaan! Yliopisto-opiskelu on hyvin helppoa. Ap:lla on kyllä joku ongelma nyt. Suosittelen kääntymistä opintopsykologin tai terveydenhuollon lääkärin puoleen.
Vai luetko tentteihin liian vähän, kun et muista tai osaa kokeessa? Kuulostaa vähän siltä, sori vaan!
Vierailija kirjoitti:
Sen ymmärrän, ettei muista. Mutta miten ei voi ymmärtää? Perusopinnoissa juuri asiat esitetään selkeästi ja luodaan pohja, jolle spesifimpi tieto tulee kumuloitumaan. Ettei olisi vaan stressi ja suorituspaineet sumentamassa aivoja.
Ovatko alapeukuttajat niitä, jotka eivät ole yliopistossa olleet? Ihan oikeasti perusopinnot ovat helppoa kauraa, jos puhutaan ap:n kaltaisista aloista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen ymmärrän, ettei muista. Mutta miten ei voi ymmärtää? Perusopinnoissa juuri asiat esitetään selkeästi ja luodaan pohja, jolle spesifimpi tieto tulee kumuloitumaan. Ettei olisi vaan stressi ja suorituspaineet sumentamassa aivoja.
Ovatko alapeukuttajat niitä, jotka eivät ole yliopistossa olleet? Ihan oikeasti perusopinnot ovat helppoa kauraa, jos puhutaan ap:n kaltaisista aloista.
Oletko muka yliopistossa, jos olet noin hölmö, ettet ymmärrä, että eri linjoilla voi olla erilaista? Itse opiskelen myös valtsikassa ekaa vuotta, ja odotin, että johdantokurssi olisi esim. ollut perusteita oppiaineestamme. Mutta ehei, oli hankala ja epäjohdonmukainen pläjäys sitä sun tätä, ja kamalasti materiaalia tenttiin. En päässyt ekalla yrittämällä läpi.
Minulla on hieman samankaltaisia kokemuksia kuin ap:lla. Luulin, että kovalla työllä ja ahkeruudella saisi hyviä arvosanoja. Paahdoi syksyllä kuin hullu ja sosiaaliset aktiviteetit olivat aika minimissä, ja silti tuntui etten pärjää odotusteni mukaisesti. Ap, älä kuvittele että kaikki muut ovat parempia kuin sinä! Luulen, että kaikilla on sama fiilis, ainakin sen perusteella mitä olen muiden fuksien kanssa jutellut.
Haluatko paljastaa pääaineesi?
Kannattaa alkaa politikoksi , ei tartte ymmärtää kunhan osaa puhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen ymmärrän, ettei muista. Mutta miten ei voi ymmärtää? Perusopinnoissa juuri asiat esitetään selkeästi ja luodaan pohja, jolle spesifimpi tieto tulee kumuloitumaan. Ettei olisi vaan stressi ja suorituspaineet sumentamassa aivoja.
Ovatko alapeukuttajat niitä, jotka eivät ole yliopistossa olleet? Ihan oikeasti perusopinnot ovat helppoa kauraa, jos puhutaan ap:n kaltaisista aloista.
Oletko muka yliopistossa, jos olet noin hölmö, ettet ymmärrä, että eri linjoilla voi olla erilaista? Itse opiskelen myös valtsikassa ekaa vuotta, ja odotin, että johdantokurssi olisi esim. ollut perusteita oppiaineestamme. Mutta ehei, oli hankala ja epäjohdonmukainen pläjäys sitä sun tätä, ja kamalasti materiaalia tenttiin. En päässyt ekalla yrittämällä läpi.
Minulla on hieman samankaltaisia kokemuksia kuin ap:lla. Luulin, että kovalla työllä ja ahkeruudella saisi hyviä arvosanoja. Paahdoi syksyllä kuin hullu ja sosiaaliset aktiviteetit olivat aika minimissä, ja silti tuntui etten pärjää odotusteni mukaisesti. Ap, älä kuvittele että kaikki muut ovat parempia kuin sinä! Luulen, että kaikilla on sama fiilis, ainakin sen perusteella mitä olen muiden fuksien kanssa jutellut.
Haluatko paljastaa pääaineesi?
Olen. Tietysti jotkin ensimmäiset tentit olivat omituisia ja niihin valmistautuminen vaikeaa, mutta en ole kohdannut missään vaiheessa ap:n kaltaisia ongelmia. Perusopintoja olen lukenut mm. julkisoikeudesta ja talousjohtamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen ymmärrän, ettei muista. Mutta miten ei voi ymmärtää? Perusopinnoissa juuri asiat esitetään selkeästi ja luodaan pohja, jolle spesifimpi tieto tulee kumuloitumaan. Ettei olisi vaan stressi ja suorituspaineet sumentamassa aivoja.
Ovatko alapeukuttajat niitä, jotka eivät ole yliopistossa olleet? Ihan oikeasti perusopinnot ovat helppoa kauraa, jos puhutaan ap:n kaltaisista aloista.
Ehkä kaikki eivät ole älykkyydeltään ja muilta kyvyiltään sillä tasolla, että heille nuo perusopinnot olisivat vain "helppoa kauraa".
No jos ei yliopisto maistu, niin amikseen sitten. On vaatimustaso alhaisempi.
Alue: Aihe vapaa
En ole tuo kokoomusnuori, mutta absoluuttisten määrien vertailu on vähän tyhmää. En jaksa tarkistaa, mutta eikös diplomi-insinöörejä kouluteta aika helkutisti enemmän kuin valtiotieteilijöitä? Väittäisin lähipiirin kokemusten perusteella, että kyllä dipan papereilla se koulutusta vastaava työpaikka irtoaa huomattavasti helpommin kuin valtsikan vastaavilla.