Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Hirveä riita ysiluokkalaisen kanssa hakemisesta
07.02.2016 |
Ysiluokkalainen poikani hakee tänä keväänä peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Poika on pärjännyt hyvin koulussa ja keskiarvo on vähän yli kasin, joten olin toivonut että hakisi lukioon ja sitten joskus yliopistoon.
Poika on kuitenkin päättänyt, että haluaa ammattikouluun ja maatalousalalle. Olen ihan ällikällä lyöty tästä päätöksestä, ei ole antanut mitään vinkkejä aiemmin tällaisesta kiinnostuskesta. Mutta lukeminen ei kuulemma innosta, hyvät numeronsakin on saanut omien sanojensa mukaan lähinnä muistin avulla, eikä halua käyttää vuosikausia koulussa pänttäämiseen.
Mun ja miehen on tosi vaikea hyväksyä tätä päätöstä. Väittää, että kyse on ihan omasta halusta, mutta pelottaa että kyse on jostain kaveriporukan painostuksesta (asumme maalaispaikkakunnalla, ja moni pojan kavereista on maatalosta kotoisin vaikka itsellä tai ihan lähisuvussa ei tällaista toimintaa ole) tai jostain maatalon tytöstä. Ylipäänsä pelottaa että poika heittää tulevaisuutensa hukkaan kun ei ymmärrä omaa parastaan.
Olin odottanut pojaltani suurempaa kunnianhimoa ja olen pettynyt. Tuli sitten huudettua että kotoa ei ainakaan tipu tukea penniäkään enempää kuin laki velvoittaa ja paskaisilla saappailla on tänne sitten turha palata. Itse en ole akateeminen, mutta mieheni on insinööri ja itse ja moni sukulainenkin on minun puolen sukuun toivonut tuosta ekaa akateemista.
Mitä ihmettä tehdä?
Kommentit (47)
Sehän siinä on, että en voi pakottaa poikaa käymään koulua jota ei halua käydä, vaikka lukioon saisinkin pakotettua hakemaan. :( Mies on samaa mieltä, että pakottamaan ei rueta, kun siitä ei ole kenellekään mitään hyötyä.
En vain tiedä että millä pojan pään saisi käännettyä. Järkipuhe esim. siitä että voi opiskella ammatin lukion jälkeen jos vielä tuntuu siltä tai siitä, että millä aikoo päästä ammatissaan alkuun kun suvussa ei tiloja ole ei ei tunnu uppoavan. On päättänyt tätä haluta.
Mietin, että voisiko poikaa pyytää menemään jonkun tutun maatilalle esim. pariksi viikoksi, jotta näkisi oikeasti mitä se arki on ja miten rankkaa se on, mutta pelottaa että tämä vain ennestään ruokkii tätä päähänpistoa.
T. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs kaksoistutkinto? Tekee lukion ja tradenomin. Tai lukion ohessa maanviljelijän koulutuksen. Se kaksoistutkinto kuulemma sopii sellaisill, joita lukeminen ei innosta. Ja sen jälkeen on kaikki ovet edelleen auki. Toki se opiskelujärjestys ei nykyään ole mikään vakio. On moni eri reittejä...mihin vaan.
Vuosi näin alussa ja päästään jo jakamaan vuoden paskin äiti palkinto. =O Opiskele itse sukusi ekaksi akateemiseksi jos niin himottaa ja anna poikasi elää niinkuin haluaa. Idiootti.
Pojan kanssa kannattaisi ihan rauhallisesti käydä läpi tuon maatalouskoulutuksen sisältö ja työllistymisnäkymät. Jos ei usko äitiä, niin mites olisi juttelu koulun opon tai yksityisen vastaavaa palvelua tarjoavan henkilön kanssa. Tietääkö poika esim mitä maatalouslomittaja tekee ja paljonko siinä tienaa? Oman maatilan osto vaatisi pääomaa, onko pojalla sellaista (tuskin). Muita maatalouteen liittyviä töitä ei taida juurikaan olla, ellei jotain mansikanpoimintaa lasketa.
Kivalta tuntuvan koulun sijaan kannattaa lähteä liikkeelle siitä, mitä poika haluaisi ammatikseen tehdä. Ja päälle vielä reali check eli onko se oikeasti mahdollista.
Fiksu poika. Tilakoko kasvaa ja tarvitaan työnjohtotaitoista väkeä itsenäiseen työskentelyyn. Palkka tulee tuloksen mukaan. Kumpi sitten on parempi: työtön insinööri vai työssäkäyvä agrologi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Menkää työvoimatoimistoon ottamaan selvää minkä verran lomittajan paikkoja on ja millainen palkkaus ja työaika siellä on.
Amis on ihan ok, mutta miettikää nyt oikeasti. Käyt 3 vuotta koulua, että pääset luomaan jotain lehmänpaskaa lomittajana? Mitä järkeä? Jos menee amikseen niin kannattas varmaan käydä joku oikea linja. Paskaa voi luoda ja traktorilla päristellä menemään hieman nopeammallakin koulutuksella. Eli isännän parin tunnin perehdytyksellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä siinä on, että näitä samanlaisia riitelijöitä löytyy joka vuosi? Antakaa pojan hakea sinne mihin haluaa. Ammattikoulun jälkeen voi sitten vaikka hakea ammattikorkeaan jos siltä tuntuu.
Aikoinaan itsellä oli sama juttu, vanhemmat vetivät hirveä kilarin kun en mennyt lukioon ja varsinkin isää vittutti kun olin kunnianhimoton paska.
Totta toki etten kunniaa himoitse, ei kiinnosta paskaakaan "menestyä" muiden silmissä maallisella mammonalla. Enkä haluannut opiskella jotain mikä ei kiinnosta.
Miten sitten kävi? Olen toki suht pienituloinen mutta niin on menotkin pienet ja olen aina pitänyt raha-asiat kunnossa, rahaa on riittävästi aina, toisin kun esim vanhemmillani jotka tuhlaavat enemmän kun tienaavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen akateeminen työssäkäyvä ja toivon, että voisin viettää rentoa elämää maalaistalossa :(
Meinaako edetä reittä pitkin?
Sit ok. Muuten ei onnistu :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perheviljelmien aika alkaa olla ohi. Jo nyt maataloudessa on tarjolla enemmän työpaikkoja maatiloilla kuin lomituksessa. Jos ei suvulla ole omaa maatilaa, jonne haluaa parin vuoden työkokemuksen jälkeen asettua, niin työmahdollisuuksia on rajattomasti!
Käykööt poika koulunsa. Voi myöhemmin käydä aikuislukiossa lukemassa lukio-opinnot ja kirjoittaa ylioppilaaksi. Nopeampaa siellä. Herranen aika, pojalla on 50 vuotta työaikaa olemassa, niin meinaatko, ettei voi opisskella enempää, mitä nyt 16 vuotiaana päättää. Mun tuttu lähti yliopistoon 50 vuotiaana.
Voi hyvä luoja, Ei akateemisuudessa ole mitään hienoa nykyään. Ja on monia reittejä päästä elämässä eteenpäin. Reitti lukio- yliopisto on ei ole se ainoa vaan voi hyvin ammatillisen kautta ryhtyä rakentamaan tulevaisuutta. OLen itse akateeminen eikä tulisi mieleenkään painostaa lasta yliopistoon tai edes lukioon. Anna lapsen tehdä omat valintansa, vaikka huononkin. Suomessa on hyvät aikuiskoulutusreitit, joita voi hyödyntää jos myöhemmin joku muu ala kiinnostaa
Eka ajatus kauhee äiti oot!
Lapsi odottaa tukeasi niin alatkin riitelemään ja kiljumaan sille ja vielä uhkailemaan! Toivottavasti miehesi se insinööri olisi viisaampi tässä asiassa, kuin sinä pahainen teini (meininki) oikein!
Eihän ole edes varma, pääseekö poika edes amikseen, kun sinne vaaditaan useimmille linjoille korkeampi keskiarvo kuin lukioon. Näin on ollut jo useamman vuoden.
Anna poikasi opiskella mitä haluaa, sillä vanhempana et voi elää poikanne elämää tai edes pojan kautta.
Vierailija kirjoitti:
Olen akateeminen työssäkäyvä ja toivon, että voisin viettää rentoa elämää maalaistalossa :(
Rentoa?
Alue: Aihe vapaa
Itse kun teen kaksoistutkintoa, en koe lukiosta jääneen käteen mitään, arvostan itse sitä enemmän, että minulla on sitten alle kakskymppisenä ammatti. Vaikka mummoni sanoo tulevaa ammattiani kivaksi harrastukseksi :D