Teinikihlat
Onko muualla tämmöistä ilmiötä että ihan 14-17 vuotiaat menevät kihloihin? Tyttäreni (15v) lähipiirissä on parin kk aikana mennyt kihloihin kolme paria. Eikö nuo teinit tajua, että kihlaus on sopimus avioliitosta? En ole kukkahattutäti tai muuta, silti hiukan ihmetyttää tälläinen. Etenkin kun 3 kk seurustelun jälkeen kihloihin ja vielä noin nuorena
Kommentit (98)
Vierailija kirjoitti:
Olen itse mennyt kihloihin 17 vuotiaana ja onnellista yhdessäoloa 24 vuotta😊. Naimisiin mennään lähitulevaisuudessa😉. Ihana perhe teinilapsineen ja koirineen
Onnea! Naimisiin voi mennä vaikka 50 vuoden päästä, ei sitä kukaan ole määritellyt :)
Vierailija kirjoitti:
Olen itse mennyt kihloihin 17 vuotiaana ja onnellista yhdessäoloa 24 vuotta😊. Naimisiin mennään lähitulevaisuudessa😉. Ihana perhe teinilapsineen ja koirineen
Onko perhen teinit myös jo kihloissa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Serkku ehti alaikäisenä kihlautua kahdestikin. Omassa mielessäni tuota olen vähän ihmetellyt ja naureskellut mutta serkulle en paljasta ajatuksiani. Kiva likka ja vaikka on minua reilusti nuorempi niin tullaan hyvin juttuun.
Vähän muotijuttu nykyään tuo teinien kihlautuminen mutta tiedän myös parin joka on ollut yhdessä "aina". Eli tunnettu lapsena, "seurusteltu" 10-vuotiaina, menty kihloihin 15-vuotiaina ja nyt 30-vuotiaina ovat edelleen yhdessä ja kolmen lapsen vanhempia :)
Me "seurusteltiin" 8 vuotiaana, mentiin kihloihin 16 vuotiaana,nyt avioliittoa takana 9 vuotta, ollaan 45 vuotiaita :D
Meillä meidän vanhemmat oli kavereita, me ollaan tunnettu vauvasta asti, seurusteltiin 11-vuotiaina, kihlat 15-vuotiaina, naimisiin heti, kun muutettiin yhteiseen kotiin 19-vuotiaina ja nyt ollaan 30, naimisissa ja kolmen lapsen (5v, 3v ja 5kk) vanhemmat.
Minkä kokoisella paikkakunnalla asuitte lapsuutenne? Asutteko edelleen siellä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis juridisella tasolla se on PELLKÄ SANA. Ei mitään sen isompaa arvoa. Rakkaudella on paljon isompi arvo. Siksi, mitä väliä, miksi kukakin kihlautuu? Olette abortinvastustajia, jotka puututte toisten oikeuksiin, koska ette itse hyväksy lapsenne tappamista?
Ei, en vastusta aborttia. En myöskään samaa sukupuolta olevien avioliittoja (ja siten samaa sukupuolta olevien kihloja). En myöskään paheksu lihansyöjiä. Mutta sitä, että kihlautumis-sanaa käytetään noin kevytkenkäisesti, niin joo, se ärsyttää.
No mene itseesi jos se ärsyttää. Miksi ihmeessä se ärsyttää? Ja ap samoin, jos on eri henkilö. Ei tartte kiusata muita omien kipukohtiensa takia.
En ole ap. Enkä kiusaa ketään. Ei mulla ole valtaa päättää, että kaikki feikkikihlautumiset joutaa vankilaan (eikä se ole edes se pointti). Pointti oli, että keksikää oma sana! Jättäkää kihlaus-sana rauhaan. Minkä ihmeen takia sitä sanaa pitää saada käyttää, kun se ei kerran tarkoita omassa parisuhteessa sitä mitä se avioliittolaissa tarkoittaa? Miksi muut sanat ovat liian "mietoja"? Kuten ne lupaussormukset?
Koska minun rakkauteni on ihan yhtä arvokasta kuin sinunkin rakkautesi. Jos siis olisin teini. Käytä sä lupaussormusnimeä kevytkihlauksesta jos sua kiinnostaa.
Ja johan täällä ketjussa on monia teininä kihlautuneita ja elinikänsä yhdessä olleita. Joten teinikihloille nauraminen on idioottin puuhaa.
Ethän sinä ole ylioppilaskaan, vaikka ostaisit ylioppilaslakin ja käyttäisit sitä ilman, että olisit valmistunut lukiosta ja kirjoittanut ylioppilaaksi. Sama juttu kihlasormuksen kanssa; kuka tahansa voi sellaisen ostaa ja käyttää, mutta ei se tarkoita, että pelkästään sormusta käyttämällä olisi kihloissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis juridisella tasolla se on PELLKÄ SANA. Ei mitään sen isompaa arvoa. Rakkaudella on paljon isompi arvo. Siksi, mitä väliä, miksi kukakin kihlautuu? Olette abortinvastustajia, jotka puututte toisten oikeuksiin, koska ette itse hyväksy lapsenne tappamista?
Ei, en vastusta aborttia. En myöskään samaa sukupuolta olevien avioliittoja (ja siten samaa sukupuolta olevien kihloja). En myöskään paheksu lihansyöjiä. Mutta sitä, että kihlautumis-sanaa käytetään noin kevytkenkäisesti, niin joo, se ärsyttää.
No mene itseesi jos se ärsyttää. Miksi ihmeessä se ärsyttää? Ja ap samoin, jos on eri henkilö. Ei tartte kiusata muita omien kipukohtiensa takia.
En ole ap. Enkä kiusaa ketään. Ei mulla ole valtaa päättää, että kaikki feikkikihlautumiset joutaa vankilaan (eikä se ole edes se pointti). Pointti oli, että keksikää oma sana! Jättäkää kihlaus-sana rauhaan. Minkä ihmeen takia sitä sanaa pitää saada käyttää, kun se ei kerran tarkoita omassa parisuhteessa sitä mitä se avioliittolaissa tarkoittaa? Miksi muut sanat ovat liian "mietoja"? Kuten ne lupaussormukset?
Ja ap:n aloitus oli kiusaamista, tarkoitus vain haukkua, paheksua, nostaa omaa häntää (miten MINÄ ajattelen on arvokkaampaa kuin sinun kokemuksesi) ja kaikki peesaajat tulivat tekemään sitä ihan samaa.
Kihlautuminen oli muotia omassa nuoruudessani noin 30 vuotta sitten. Kun oli 15 - 16 v., niin puolet luokan tytöistä oli kihloissa eli suunnilleen kaikki, joilla oli "poikkis".
Nyt kihloihin menevät teinit ovat vissiin heidän lapsenlapsiaan :D
Vierailija kirjoitti:
Ethän sinä ole ylioppilaskaan, vaikka ostaisit ylioppilaslakin ja käyttäisit sitä ilman, että olisit valmistunut lukiosta ja kirjoittanut ylioppilaaksi. Sama juttu kihlasormuksen kanssa; kuka tahansa voi sellaisen ostaa ja käyttää, mutta ei se tarkoita, että pelkästään sormusta käyttämällä olisi kihloissa.
Onhan sitä kihloissa ihan kuule vain jos pari ostaa ne sormukset mennäkseen kihloihin! Ei siihen ole juridista pääsykoetta tai tutkintosuorituksia, kuten sinä haluat rakkauden rajoittaa olemaan. "Vasta kun olet saavuttanut rakkaudessa jotain, tämän ja tämän tason, saat kihlautua". Kauas paistaa se, että sulle rakkaus ja kihlautuminen on saavutus ja onhan se nyt hemmetti, että joku teini kuvittelee jo yltäneensä samaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Yleensä se sitoutuminen toiseen tulee sitovaksi siinä vaiheessa kun on lapsia ja yhteinen talous."
Niin siis tällä tarkoitin sitä, että avoliitto sitoo lähes yhtä paljon kuin avioliittokin jos on lapsia ja yhdessä ostettu velkatalo.
Ja oletetaan, että kumpikin elättää itsensä.Nimenomaan! Samaa mieltä! Jokainen pariskunta tietää olevansa sitoutunut, jos on sitoutunut! Oli se sitten lapset, asuntolaina, avioliitto tai avoliitto :) Tai vaikka vain vakava seurustelu :) Kukaan ei ole dissaamassa kenenkään suhteita :) Kukin saa osoittaa rakkautensa miten tykkää, vaikka ostelemalla sormuksia ja ilmoittamalla koko suvulle, että saa tulla juhlistamaan heidän rakkauttaan, mutta kihlaus se ei ole, jos aikeita mennä naimisiin ei ole. Ehkäpä he myöhemmin päättävät jatkaa sinne alttarillekin asti, jolloin kihlaus alkaa siitä päätöksestä. Kihlautuminen ei ole sitä että ollaan nyt vain vakavammin yhdessä. Johan se lakikin määrittelee, että kaksi henkilöä, jotka ovat sopineet aikovansa naimisiin, ovat kihlautuneet. Jos kyseiselle termille olisi muitakin merkityksiä, nekin olisi kirjattu jonnekin. Mutta kun ei ole, niin muitakaan merkityksiä ei sille sanalle ole. Mutta näköjään tällainen dinosaurus ei voi ymmärtää, että nykymaailmassa sanoille voi keksiä omia merkityksiä.
Eihän kihlausta ole laissa määritelty ja vaikka olisikin, niin sillä ei ole mitään arvoa siellä juridisesti. Se on PELKKÄ SANA.
Kihlautuneiden ei tarvitse todistaa toisiaan vastaan oikeudessa. Se on se ainoa juridinen merkitys. Siksi se on avioliittolaissa määritelty, että ketkä lasketaan kihlautuneiksi. Toki jokainen voi silmät pyöreinä valehdella, että ovat kihloissa, jos oikeuteen joutuvat, mutta se ei edelleenkään poista sitä, että mitä se tarkoittaa.
Kyllä se on vain sana. Ja sanoilla on MERKITYS.
No miksi siitä sitten pitää olla suuttunut, jos teinit kihlautuvat ns. turhaan?
En tykkää siitä että ihmiset valehtelee. Miksi käyttää avioliittoon kuuluvia termejä, kun ei avioliittoon aiota.
No ensinnäkin tuskin aloittajalla on tietoa kuinka moni noista teineistä "valehtelee". Hekö eivät voi olla tosissaan? Tuolla hetkellä? Kyllä pitää olla ikävä maailmankatsomus, jos muiden halu edistää ennemminkin maailmassa rakkautta kuin vähentää sitä ottaa noin aivoon.
Tottakai voivat olla tosissaan, jos aikovat naimisiin mennä :) Mutta jos kerran nykynuorisolla on tapana "kihlautua" osoittaakseen, että poikkis/tyttis on MUN tai että "ollaan vakavasti yhdessä" ilman avioaikeita, niin silloin se ei ole kihlaus. Edelleenkään.
Minun nuoruudessani oli joillain tapana merkata fritsulla se oma "syvän rakkauden kohde" ja sama viesti tuli perille kuin kihlauksen leikkijöilläkin. Toki fritsussa on ikävää se puoli, että sitä ei saa pois niin nopeasti kuin sormusta, jos suhde sattuukin kariutumaan. Ehkä sormus on siksi nykyteinien mielestä kätevämpi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis juridisella tasolla se on PELLKÄ SANA. Ei mitään sen isompaa arvoa. Rakkaudella on paljon isompi arvo. Siksi, mitä väliä, miksi kukakin kihlautuu? Olette abortinvastustajia, jotka puututte toisten oikeuksiin, koska ette itse hyväksy lapsenne tappamista?
Ei, en vastusta aborttia. En myöskään samaa sukupuolta olevien avioliittoja (ja siten samaa sukupuolta olevien kihloja). En myöskään paheksu lihansyöjiä. Mutta sitä, että kihlautumis-sanaa käytetään noin kevytkenkäisesti, niin joo, se ärsyttää.
No mene itseesi jos se ärsyttää. Miksi ihmeessä se ärsyttää? Ja ap samoin, jos on eri henkilö. Ei tartte kiusata muita omien kipukohtiensa takia.
En ole ap. Enkä kiusaa ketään. Ei mulla ole valtaa päättää, että kaikki feikkikihlautumiset joutaa vankilaan (eikä se ole edes se pointti). Pointti oli, että keksikää oma sana! Jättäkää kihlaus-sana rauhaan. Minkä ihmeen takia sitä sanaa pitää saada käyttää, kun se ei kerran tarkoita omassa parisuhteessa sitä mitä se avioliittolaissa tarkoittaa? Miksi muut sanat ovat liian "mietoja"? Kuten ne lupaussormukset?
Koska minun rakkauteni on ihan yhtä arvokasta kuin sinunkin rakkautesi. Jos siis olisin teini. Käytä sä lupaussormusnimeä kevytkihlauksesta jos sua kiinnostaa.
Ja johan täällä ketjussa on monia teininä kihlautuneita ja elinikänsä yhdessä olleita. Joten teinikihloille nauraminen on idioottin puuhaa.
Eli sinä siis sanot, että kihlautuminen ja siihen johtava avioliitto ovat kaikkein "arvokkain" sitoutumisen muoto? Siksi haluat käyttää kihlautumis-sanaa, koska se on sinusta arvokkaampi kuin joku muu termi? Mutta silti et halua ymmärtää, että se on avioliittolaissa käytetty termi, joka kuvastaa avioliittoaikeita. Jaahas.
Minulla on monta läheistä, jotka ovat olleet teini-ikäisistä aina vanhuuteen asti yhdessä ilman sormuksia (itse olen parikymppinen, joten nämä henkilöt ovat isovanhempani, tätini, setäni ja kavereideni vanhemmat sukulaiset) ja lähipiirini koostuu myös niistä, jotka ovat olleet vuosikausia yhdessä sormusten kera (kihlat + avioliitto). Molemmat tavat yhtä hienoja :) Teininä saa kihlautua, toki! Ei sitä kukaan kiellä! Se on oikein suotavaa jopa :) Mutta niitäkin löytyy, jotka sanaa väärin käyttävät, ehkä siksi että sana "kihlautuminen" kuulostaa heistä jotenkin arvokkaalta ja aikuismaiselta ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ethän sinä ole ylioppilaskaan, vaikka ostaisit ylioppilaslakin ja käyttäisit sitä ilman, että olisit valmistunut lukiosta ja kirjoittanut ylioppilaaksi. Sama juttu kihlasormuksen kanssa; kuka tahansa voi sellaisen ostaa ja käyttää, mutta ei se tarkoita, että pelkästään sormusta käyttämällä olisi kihloissa.
Onhan sitä kihloissa ihan kuule vain jos pari ostaa ne sormukset mennäkseen kihloihin! Ei siihen ole juridista pääsykoetta tai tutkintosuorituksia, kuten sinä haluat rakkauden rajoittaa olemaan. "Vasta kun olet saavuttanut rakkaudessa jotain, tämän ja tämän tason, saat kihlautua". Kauas paistaa se, että sulle rakkaus ja kihlautuminen on saavutus ja onhan se nyt hemmetti, että joku teini kuvittelee jo yltäneensä samaan!
Ei se sormuksen pitäminen sinusta kihlattua tee, vaan lupauksesi mennä naimisiin kumppanisi kanssa. Ei kihlautuakseen välttämättä tarvitse olla edes rakastunut (vaikka se toki olisi suotavaa), eli kihloilla ei mitata rakkauden määrää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ethän sinä ole ylioppilaskaan, vaikka ostaisit ylioppilaslakin ja käyttäisit sitä ilman, että olisit valmistunut lukiosta ja kirjoittanut ylioppilaaksi. Sama juttu kihlasormuksen kanssa; kuka tahansa voi sellaisen ostaa ja käyttää, mutta ei se tarkoita, että pelkästään sormusta käyttämällä olisi kihloissa.
Onhan sitä kihloissa ihan kuule vain jos pari ostaa ne sormukset mennäkseen kihloihin! Ei siihen ole juridista pääsykoetta tai tutkintosuorituksia, kuten sinä haluat rakkauden rajoittaa olemaan. "Vasta kun olet saavuttanut rakkaudessa jotain, tämän ja tämän tason, saat kihlautua". Kauas paistaa se, että sulle rakkaus ja kihlautuminen on saavutus ja onhan se nyt hemmetti, että joku teini kuvittelee jo yltäneensä samaan!
Ei rakkauteen mitään pääsykoetta tarvita :) Eikä mulla ole mitään sitä vastaan etteikö teinit saisi mennä kihloihin. Toki saavat! On paljon niitä teinejä, jotka ovat kihlauksensa kanssa tosissaan (yhteenmuutto, avioliittoaikeet, lapsia yms.), mutta sitten on myös niitä, jotka käyttävät sitä kevytkenkäisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ethän sinä ole ylioppilaskaan, vaikka ostaisit ylioppilaslakin ja käyttäisit sitä ilman, että olisit valmistunut lukiosta ja kirjoittanut ylioppilaaksi. Sama juttu kihlasormuksen kanssa; kuka tahansa voi sellaisen ostaa ja käyttää, mutta ei se tarkoita, että pelkästään sormusta käyttämällä olisi kihloissa.
Onhan sitä kihloissa ihan kuule vain jos pari ostaa ne sormukset mennäkseen kihloihin! Ei siihen ole juridista pääsykoetta tai tutkintosuorituksia, kuten sinä haluat rakkauden rajoittaa olemaan. "Vasta kun olet saavuttanut rakkaudessa jotain, tämän ja tämän tason, saat kihlautua". Kauas paistaa se, että sulle rakkaus ja kihlautuminen on saavutus ja onhan se nyt hemmetti, että joku teini kuvittelee jo yltäneensä samaan!
Ei se sormuksen pitäminen sinusta kihlattua tee, vaan lupauksesi mennä naimisiin kumppanisi kanssa. Ei kihlautuakseen välttämättä tarvitse olla edes rakastunut (vaikka se toki olisi suotavaa), eli kihloilla ei mitata rakkauden määrää.
Juurikin näin :) Kihlautuminen astuu voimaan vasta kun molemmat osapuolet ovat ilmaisseet tahtonsa mennä naimisiin toistensa kanssa. Ei sormuksilla ole mitään oikeaa virkaa, mutta monen kihlautujan ja avioparin mielestä kihla- ja vihkisormukset symbolisoivat ikuisesta rakkautta.
Minä 20, poikaystävä 18 aiomme mennä naimisiin tänä kesänä. Seurustelua 2,5 vuotta. Kosinta tapahtui tammikuussa.
Voiskhaan tota tapahtua ihan aikustenkin kesken. Itse muinoin törmäsin oikein hätäseen ehdokkaaseen, joka jo ennen seurusteluvaihetta alkoi miettimään milloinkohan vietetään häitä... Kiire oli myös parisuhteeseen. Pakko oli spitää asia poikki, kun en itse meinannut pysyä kohta perässä.
Monelle teinikihlautuneelle kihlaus tarkoittaa sitä, että halutaan näyttää seurustelun olevan vakavaa.
Ja kun kaveripiirissä yksi pari menee kihloihin, muutama pari seuraa pian perässä.
Eikä tuollaisen kihlauksen ole tarkoituskaan päättyä avioliittoon. Kunhan matkitaan muita.
En ole ap. Enkä kiusaa ketään. Ei mulla ole valtaa päättää, että kaikki feikkikihlautumiset joutaa vankilaan (eikä se ole edes se pointti). Pointti oli, että keksikää oma sana! Jättäkää kihlaus-sana rauhaan. Minkä ihmeen takia sitä sanaa pitää saada käyttää, kun se ei kerran tarkoita omassa parisuhteessa sitä mitä se avioliittolaissa tarkoittaa? Miksi muut sanat ovat liian "mietoja"? Kuten ne lupaussormukset?