En halua lapsia mutta vaimolle sanon vain: "Kyllä sitten joskus"

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti vaimosi tajuaa ajatuksesi ja huijaa vaikka pillereistä ja saa itsensä raskaaksi. Aborttiinhan et voi ketään pakottaa, ja tuo olisi oikein sulle :)

Lapsi onkin tunteeton olento, jota voidaan käyttää omiin itsekäisiin tarpeisiin ja koston välineenä. Ja niitä v****: n hymiötä vielä keventämään!

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti vaimosi tajuaa ajatuksesi ja huijaa vaikka pillereistä ja saa itsensä raskaaksi. Aborttiinhan et voi ketään pakottaa, ja tuo olisi oikein sulle :)

Jos ap on todellinen ihminen, hän ehkä ymmärtää tästä ketjusta pitää ehkäisyn kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti vaimosi tajuaa ajatuksesi ja huijaa vaikka pillereistä ja saa itsensä raskaaksi. Aborttiinhan et voi ketään pakottaa, ja tuo olisi oikein sulle :)

Ja näin he elävät onnellisena elämänsä loppuun saakka. :)

Et varmasti saa mitenkään pois vaimosi mielestä tuota lapsiasiaa, koska 35 on sellainenkin merkkipaalu naiselle, jonka jälkeen raskauden riskit nousevat huimasti. Itse olen nainen 33.

Minäkin joskus ajattelin, etten halua lapsia ollenkaan. Mutta mieleni on muuttunut. Tuli mietittyä paljon elämääni, kun kohtasin hlökohtaisen tragedian ja luulin kuolevani. Selvisin, mutta tämä toi uusia asioita mieleeni ja aloin pohtimaan kaikkea toiselta kantilta. Merkittävin asia, joka sai minut päättämään lapsien puolesta oli se, että mietin itseäni vanhana 60+, yksinäisenä, kumppanin kuoltua ja eikä ketään läheistä, edes lasta, jonka elämästä iloita. Onko elämälläni ollut silloin jotain konkreettista merkitystä meidän kaikkien tulevaisuuden kannalta?

Sitä tunnetta en halua kenellekkään.

Maailma ei ole täydellinen paikka ja se monesti saanut mieleen ajatuksen, että tänne hullujen tuhoutuvalle pallolle kannata ketään synnyttää. Nykyään kuitenkin haluan uskoa ja toivoa ihmisrodun selviämiseen ja edes yrittää kasvattaa järkevää uutta sukupolvea.

Vanhemmuus on itsellenikin erittäin suuri vastuullinen pala nieltäväksi kokonaisuudessaan. Onneksi sitä tarvitsee kuitenkin vain elää päivän kerrallaan...

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti vaimosi tajuaa ajatuksesi ja huijaa vaikka pillereistä ja saa itsensä raskaaksi. Aborttiinhan et voi ketään pakottaa, ja tuo olisi oikein sulle :)

Millaiset ihmiset tätä vielä yläpeukuttavat? 

Vierailija kirjoitti:

Toivottavasti vaimosi tajuaa ajatuksesi ja huijaa vaikka pillereistä ja saa itsensä raskaaksi. Aborttiinhan et voi ketään pakottaa, ja tuo olisi oikein sulle :)

Tätä ei ap kannata ohitaa. Kohtua voi käyttää aseena ja käytetään sitä. Näin pitkälle naiset on valmiita menemään. 

Oletko varma? kirjoitti:

Et varmasti saa mitenkään pois vaimosi mielestä tuota lapsiasiaa, koska 35 on sellainenkin merkkipaalu naiselle, jonka jälkeen raskauden riskit nousevat huimasti. Itse olen nainen 33.

Minäkin joskus ajattelin, etten halua lapsia ollenkaan. Mutta mieleni on muuttunut. Tuli mietittyä paljon elämääni, kun kohtasin hlökohtaisen tragedian ja luulin kuolevani. Selvisin, mutta tämä toi uusia asioita mieleeni ja aloin pohtimaan kaikkea toiselta kantilta. Merkittävin asia, joka sai minut päättämään lapsien puolesta oli se, että mietin itseäni vanhana 60+, yksinäisenä, kumppanin kuoltua ja eikä ketään läheistä, edes lasta, jonka elämästä iloita. Onko elämälläni ollut silloin jotain konkreettista merkitystä meidän kaikkien tulevaisuuden kannalta?

Sitä tunnetta en halua kenellekkään.

Maailma ei ole täydellinen paikka ja se monesti saanut mieleen ajatuksen, että tänne hullujen tuhoutuvalle pallolle kannata ketään synnyttää. Nykyään kuitenkin haluan uskoa ja toivoa ihmisrodun selviämiseen ja edes yrittää kasvattaa järkevää uutta sukupolvea.

Vanhemmuus on itsellenikin erittäin suuri vastuullinen pala nieltäväksi kokonaisuudessaan. Onneksi sitä tarvitsee kuitenkin vain elää päivän kerrallaan...

Et ole tosissasi! Tätä voidaan kutsua jo äitiyden perveksioksi. Käyttää lasta hyväkseen omiin narsistisiin tarpeisiinsa tyydyttämään ruumiillisen läheisyyden kaipuutaan ja poistamaan yksinäisyyttään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos olet reilu, niin kerrot suoraan kantasi lapsiasiaan. Vaimosi voi sitten miettiä, mitä tekee elämälleen ja onko sinun kanssasi eläminen tärkeämpää kuin lapsi.

Mä toivon, että tämä on provo. Ei kukaan voi olla tärkeissäasioissa epäreilu rakastamalleen ihmiselle. Sinähän tiedät, että biologinen kello on faktaa naisille.

Ei ap rakasta vaimoaan. Käyttää hyväkseen vaan.

Tuo kaipaa jo vähän perusteluja!

-ei ap.

Jos ei ymmärrä tuota ilman selitystä on päässä joku vinksallaan. Pahoittelut, sinullakin siis.

Hän on tyytyväinen elämään vaimon kanssa ja haluaisi viettää loppuelämän tämän kanssa kahdestaan. Juu, kuulostaa sitä että ei missään nimessä rakasta. Mieti nyt vähän itsekin.

Ap tekee totta kai väärin kun ei pelaa avoimin kortein. Mutta se, että haluaa olla lapseton, ei tee ihmisestä hyväksikäyttäjää. Tai jos tekee, niin sitten ap:n vaimon lapsitoive tekee hänestäkin hyväksikäyttäjän, joka ei oikeasti rakasta puolisoaan vaan käyttää häntä vain lapsenteon välineenä.

Sairas ajattelutapa sinulla eikä käy järkeen lainkaan, korkeintaan jollain kiertoutuneella mieslogiikalla.

Jos ap olisi kunniallinen, rehellinen ja edes hyväksi isäksi periaatteessa soveltuva mies & rakastaisi AIDOSTI vaimoaan, kertoisi hän totuuden ja eroaisi. Nainen etsisi uuden parisuhteen ja kenties hankkisi miehen kanssa lapsia, tai ei.

Ei täällä kukaan ole sanonut, että olisi väärin olla haluamatta hankkia lapsia. On väärin ja toisen hyväksikäyttöä antaa toisen olettaa, että lapsia tulisi joskus vaikkei intressejä ole.

Sinulla on nyt käsitteet aivan sekaisin. Väännän nyt rautalangasta. Ap tekee väärin. Ymmärrätkö? Väärin. Mutta se syy, miksi hän tekee väärin, on se että hän ei halua luopua vaimostaan.

Mietitäänpä naista, joka jättää pillerit pois salaa mieheltään. Hänkin tekee väärin. Rakastaako hän miestään? Ehkä. Ainakin hän käyttää miestään välineenä saadakseen lapsen.

Ap sen sijaan ei halua lapsia. Hän haluaa vain vaimon. Hänen keinonsa ovat väärin. Väärin. Mutta on ihan käsittämätöntä väittää tämän perusteella, ettei hän rakastaisi vaimoaan.

Mitä mieslogiikkaani tulee, olen nainen ja äiti.

Et voi "vaatia" aborttia, voit vain esittää toivomuksesi asiasta.

Vierailija kirjoitti:

Oletko varma? kirjoitti:

Et varmasti saa mitenkään pois vaimosi mielestä tuota lapsiasiaa, koska 35 on sellainenkin merkkipaalu naiselle, jonka jälkeen raskauden riskit nousevat huimasti. Itse olen nainen 33.

Minäkin joskus ajattelin, etten halua lapsia ollenkaan. Mutta mieleni on muuttunut. Tuli mietittyä paljon elämääni, kun kohtasin hlökohtaisen tragedian ja luulin kuolevani. Selvisin, mutta tämä toi uusia asioita mieleeni ja aloin pohtimaan kaikkea toiselta kantilta. Merkittävin asia, joka sai minut päättämään lapsien puolesta oli se, että mietin itseäni vanhana 60+, yksinäisenä, kumppanin kuoltua ja eikä ketään läheistä, edes lasta, jonka elämästä iloita. Onko elämälläni ollut silloin jotain konkreettista merkitystä meidän kaikkien tulevaisuuden kannalta?

Sitä tunnetta en halua kenellekkään.

Maailma ei ole täydellinen paikka ja se monesti saanut mieleen ajatuksen, että tänne hullujen tuhoutuvalle pallolle kannata ketään synnyttää. Nykyään kuitenkin haluan uskoa ja toivoa ihmisrodun selviämiseen ja edes yrittää kasvattaa järkevää uutta sukupolvea.

Vanhemmuus on itsellenikin erittäin suuri vastuullinen pala nieltäväksi kokonaisuudessaan. Onneksi sitä tarvitsee kuitenkin vain elää päivän kerrallaan...

Et ole tosissasi! Tätä voidaan kutsua jo äitiyden perveksioksi. Käyttää lasta hyväkseen omiin narsistisiin tarpeisiinsa tyydyttämään ruumiillisen läheisyyden kaipuutaan ja poistamaan yksinäisyyttään.

Lue koko teksti ja opettele ymmärtämään lukemaasi.

Iloita toisen elämästä, koska

"Nykyään kuitenkin haluan uskoa ja toivoa ihmisrodun selviämiseen ja edes yrittää kasvattaa järkevää uutta sukupolvea."

Harmi, että mielestäsi toisen elämän ilosta ja saavutuksista iloitseminen on itsekästä. Haluaisimpa tietää miten sinä iloitset toisten puolesta.

Varo vain. Yksi tuttavapari erosi, koska mies hoki aina, ettei vielä lapsia, mutta kyllä jossain vaiheessa  (ja kertoi kavereille ettei halua kyseisen avovaimonsa kanssa lapsia koskaan, mutta elämä on helppoa kun nainen huolehtii kodista ja tekee ruoan). Nainen muutti pois, koska halusi lapsia nopeammin. Meni aikaa ja päätyivät ravintolaillan jälkeen yöksi yhteen. Seurauksena raskaus (nainenhan ajatteli että mies halusi jossain vaiheessa hänen kanssaan lapsia) ja niin mies sai huijaukselleen mukavan päätöksen, nyt elävätkin lapsiperheelämää yhdessä. Arvaa ovatko onnellisia. eivät tietenkään. kannattaa olla rehellinen!!! Muuten voi käydä ikävästi!