Miksi ihmeessä annatte itsenne lihoa sairaalloisesti?
Ihan hirveää ajatella kehon kuormitusta. Toisaalta ihan yhtä kamalaa katsoa sairaalloisen laihoja ihmisiä. Kaikkien aineenvaihdunta ja geenit ovat erilaiset: toiset on helpommin hoikkia ja toiset lihavia. Mutta nyt ihmiset jotain järkeä tähän touhuun!!
Kommentit (36)
Koska olen niin masentunut etten jaksa enää välittää ja ruoka on ainoa josta saan edes hieman lohtua. Olisihan elämä varmaan kivempaa laihana, jos siinä ylipäätään olisi jotain sisältöä. Tällä hetkellä on ihan sama.
Vierailija kirjoitti:
Koska olen niin masentunut etten jaksa enää välittää ja ruoka on ainoa josta saan edes hieman lohtua. Olisihan elämä varmaan kivempaa laihana, jos siinä ylipäätään olisi jotain sisältöä. Tällä hetkellä on ihan sama.
Hanki sisältöä siihen elämääsi! Ei sitä kukaan tarjottimella tuo kotiovellesi...
No tulepa sinä ap pitämään meille pulleroille terveen elämän laihdutuskurssia. Sittenpä näet, miten "helppoa" se laihdutus on. Ei sitten karsasta sinunkaan silmiäsi lihavat ihmiset!
Nykyisin ihmiset ovat todella passiivisia,hyötyliikunta koetaan ylitsepääsemättömän raskaana ja tuntuu joidenkin mielestä olevan kauhean vaivalloista. Ei tajuta syödä oikeanlaista puhdasta ruokaa ja jos joku niin tekee se viedään äärimmilleen. Kohtuus on kadonnut. Töissä vyötäröllä vararengasta kantavat perheenäidit vinkuvat kun eivät laihdu vaikka syövät työpäivän aikana vain smoothien ja ruisleivan tai hedelmän. Vieressä ihmettelevät minua kun vetasen ison annoksen tummaa makaroonia ja jauhellihaa ja puolilautasellista salaattia ja ihmetteleväyt kun syön niin paljon?!?!?! Ei auta järkipuhe siitä keho kuluttaa sen kunhan vain aineenvaihdunta toimii... Turha syödä yhtä ruispalaa ilman voita vain leikkeleellä kun kahvitauolla vetäää viinerin naaamaan.
Sitten ihmetellään kun paino ei putoa vaikka kävin salilla kävelemässä juoksumatolla ja nostelemassa 3kg painoja ja tein kyykkyjä kehonpainolla....päälle vetastaan proteiinipatukka ja illalla sitten kunnon palauttava ateria rankan reenin jälkeen,tyyliin mannapuuroa...
En mä kanssa mitenkään ymmärrä semmosta, et joku päästää ittensä lihomaan yli sata kiloseksi. Elämäntilanteet voi vaihdella silleen, et tulee vaikka 20 kiloo tai lähtee saman verran, mutta jos joku kerryttää ylipainoa kymmeniä kiloja, ettei pääse edes kunnolla kävelemään, eikä mitkään kauppojen vaatteet mahdu päälle, niin se on oikeasti sairasta jo. Ja miksi ennen ei ollut tuollaisia möhkäleitä?
Vierailija kirjoitti:
Koska olen niin masentunut etten jaksa enää välittää ja ruoka on ainoa josta saan edes hieman lohtua. Olisihan elämä varmaan kivempaa laihana, jos siinä ylipäätään olisi jotain sisältöä. Tällä hetkellä on ihan sama.
Olin tulossa vastaamaan ihan samaa. Mulle ei ole oikein väliä enää, miltä näytän. Ikinä en ole kaunis ollut enkä miesten mieleen, ja oma mieskin on lakannut tykkäämästä joten paskaaks tässä.
Liikuntaa vihaan. Olen kömpelö enkä osaa mitään.
Huijasin itseäni jälleen karkkikaupassa asenteella "niitähän ei ole pakko kaikkia kerralla syödä". Herkut on oikeasti lähes ainoa iloni, koska mulla on sairaus, jonka vuoksi masturbointikin sattuu! No, iloitsen kyllä myös erilaisista säätiloista sekä sarjojen katselusta. Joskus on vaan todella rasittunut olo ja paljon huolia, jolloin se lyhyt reitti nautintoon on helppo valita. En oikeastaan ole kyllä kovin lihava, mutta halusin kertoa mikä fiilis mulla on ylensyönnin takana.
Mä ainakin lihoin aika salakavalasti. Kun lopetti fyysisentyön ja rupes pöytähommiin, mutta kuitenkin söi samoja ihan jäärjettömiä määriä . Eka ajatteli et hups onpas sitä vähän tullut, mutta meni hetki ku tajus, että käytti kokoa 44 ja oli 20kg liikaa massaa. Sen ekan kympin laihdutin nopeasti ja nyt ajan kanssa oon tosi hoikassa kunossa kokoa 34-36.
Lihoamiseen moniasyitä ja mä ihmettelen miteen kukaan jaksaa ihmetellä toisten läskejä. Läski-inho on kuvottavaa.
Kyllä sen 20 kiloa vielä laihduttaa helposti, mutta en mäkään tajua ketään, jotka lihottavat itsensä palloiksi, jotka eivät pysty edes enää tekemään mitään. Siis jos paino nousee yli sadan kilon reippaasti???
Komppaan kymppiä. Miten oikeasti joku jaksaa kantaa huolta jonkun toisen läskeistä ja tulla siitä vielä johonkin palstalle meuhkaamaan? Eikö teillä ole tähdellisempää ajateltavaa?
Joillakin meistä on läheisinä sairaalloisen ylipainoisia, joiden terveydestä kannamme huolta. Ei kukaan tietenkään sitä ole pyytänyt, mutta huoli on ja pysyy silti.
Voi kokeilla vaikka sitä, että on paha pitkäön kestänyt anemia, joka lopulta parani leikkaushoidolla.
Anemian oireita väsymys, hapenottokyvyn lasku jne. Mulla oli kaikki anemian oireet tasaisella jaksoin kävellä vaikka tunteja, kun tuli ylämäki olin kuolla. Mitään sellaista liikuntaa ei jaksanut, joka hengästytti. Energiaa tuntui saavan vain ruuasta ja kun pääsi töistä kotiin nukahti sohvalle.
Mä olin aivan loppu ja nyt kuin toinen ihminen, kun hb on 136.
Varmaan hirveä addiktioalttius ja itsehillinnän puute. Erilainen otsalohko? Tunnen yhden entisen 120-kiloisen. Nykyisin on aika normaalin kokoinen, mutta käyttää huumeita niin, että on varmasti välillä monta päivää syömättä. Eli huumeet on nyt voimakkaampi addiktio kuin ruoka ja rahan käyttö aineisiin menee aina edelle.
Vierailija kirjoitti:
No tulepa sinä ap pitämään meille pulleroille terveen elämän laihdutuskurssia. Sittenpä näet, miten "helppoa" se laihdutus on. Ei sitten karsasta sinunkaan silmiäsi lihavat ihmiset!
Niin.... no. Parasta tietty on jos ei laske itseään tuohon tilaan että joutuu moista murehtimaan...
Koska ruoka ja herkut ovat elämän ainoa fyysinen ilo. Mies lopetti seksin kun olin 38v. Ei ole kuulemma enää sen ikäisten asia. Rupesin korvaamaan seksin herkuilla. Mulla on järkyttävä makeanhimo ja makeaa on pakko saada, muuten työnteko ei suju. Ai niin, käyn kokopäivätöissä vaikka läskit ei kuulemma jaksakaan tehdä mitään. Sairauslomalla olen viimeksi ollut 11/2009 yhden päivän. Varmaan olisin ollut senkin päivän töissä, jos olisin normaalipainoinen.
Tupakoijille on nikotiinilaastarit ym. helpottamaan lopettamista. Mitä on herkuttelijoille?
Terkkarit yrittävät saada minut laihdutusryhmiin. Olen sanonut, ettei niistä ole apua. Olen 20v sitten laihduttanut 48kg. Silloin korvasin herkut seksillä. Onko niissä ryhmissä tarjolla seksiä?
Luulen että hyvin siiri osa sairalloisesti lihavista on ollut lihavia lapsesta tai nuoruudesta asti. Ei tarvitse kuin syödä 100 kilokaloria päivässä liikaa niin lihoo viisi kiloa vuodessa. Sata ei ole kovin paljon. Kymmenen vuotta tuota ja on lihottu 50 kg.
Vierailija kirjoitti:
Koska ruoka ja herkut ovat elämän ainoa fyysinen ilo. Mies lopetti seksin kun olin 38v. Ei ole kuulemma enää sen ikäisten asia. Rupesin korvaamaan seksin herkuilla. Mulla on järkyttävä makeanhimo ja makeaa on pakko saada, muuten työnteko ei suju. Ai niin, käyn kokopäivätöissä vaikka läskit ei kuulemma jaksakaan tehdä mitään. Sairauslomalla olen viimeksi ollut 11/2009 yhden päivän. Varmaan olisin ollut senkin päivän töissä, jos olisin normaalipainoinen.
Tupakoijille on nikotiinilaastarit ym. helpottamaan lopettamista. Mitä on herkuttelijoille?
Terkkarit yrittävät saada minut laihdutusryhmiin. Olen sanonut, ettei niistä ole apua. Olen 20v sitten laihduttanut 48kg. Silloin korvasin herkut seksillä. Onko niissä ryhmissä tarjolla seksiä?
Korvaa syömisen ilo liikunnalla. Se oikeesti toimii mutta ei ihan heti, pitää saada kunto ensin sille tasolle ettei pieneenkin rasitukseen läkähdy. Sitten - endorfiinihumala. Siihen jää koukkuun. Unohda laihduttaminen ja ryhdy pyrkimään kohti hyvää kuntoa .
Tää on niiin keskusteltu.