60-luvulla syntyneet, muistoja!
En enää muista nimeä, mutta kaupoissa oli vanukkaita, joiden logossa oli tytön pää. Värit keltainen ja ruskea. Muistan, että sain t-paidan, kun vanukkaita tuli ostettua tarpeeksi. Mikähän oli nimi?
Jäätelöitä oli mm. pingviinejä, joitain ihme peikonpäitä (oransssi tukka ja punainen naama). Melissa maitohyytelö tuli kauppoihin, ja sitä vihattiin!
Karkkeina tykkäsin Chewtitseistä, niitä oli minttua, appelsiinia, mansikkaa..
Sarjakuvia oli paljon. Tintit ja Asteriksit olivat suosikkejani. Veikko, Tette ja Jykke oli parina sarjana. Muffet (silloin ei vielä Smurffeja) . Puk-kirjoja luin paljon, samoin Lotta-sarjaa. Ja hevoskirjoja. Laura-sarjaa, Mustaa Oria, australialaista villiori-sarjaa. Uljas musta.. TV:ssä rakastin Ratsutilan Nuoria.
Telkussa oli Mahdollisuuksia rajoilla ja Tiikeriprikaati. Cannon. Starsky ja Hutch vähän vanhempana. Alkuperäinen Star Trek ja Avaruusasema Alfa. Itse en saanut katsoa Hitchcock Esittää -sarjaa tai Yöjuttua!
Paljon muutakin tulee mieleen .. Postailen lisää, jos muillekin tulee nostalgiaa mieleen! Muistoja, kiitos!
Kommentit (2694)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sikotauti ja tuhkarokko saatiin koulusta ja sairastettiin.
Flunssalääkkeeksi lapselle annettiin kuumaa sipulimaitoa. Se oli inhottavaa enkä voinut juoda sitä kuin vähän.
Vahvat värit olivat tosiaan muotia, olohuoneen yksi seinä oli tapetoitu kirkkaanpunaisella tapetilla.Minä sairastin tuhkarokon, vesirokon ja sikotaudin jo alle 6-vuotiaana ennen kuin menin kouluun ja vanhojen rokotustietojen mukaan minua on rokotettu niinkin häijyä tautia vastaan kuin isorokkoa vuonna 1967,
Noita tauteja vastaan minulla pitäisi olla elinikäinen immuniteetti ja olen ollut aina hyvin terve enkä minun tarvitse käytä mitään lääkkeitä säännöllisesti. Aikuistenkin kannattaa uusia ne perusrokotukset poliota, jäykkäkouristusta ja kurkkumätää vastaan noin 10 vuoden välein,
Kyllä ne calmetet ja isorokot koulussa rokotettiin. Arvet vasemmassa reidessä ja olkavarressa niistä muistoina,kuten varmaan monella muullakin 60-lukulaisella.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki vaatteeni olivat väärän kokoisia ja out of date, koska ne saatiin lahjoituksena serkuilta. Sekä liian isot että liian pienet sukkahousut tuntuivat hankalilta päällä. Tekokuidut olivat kovia ja hiostavia.
Tuolla aiemmin kerroin hajuista ja hygienian puutteesta, joka oli aivan todellista. Ei 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussakaan peseydytty päivittäin ja samoja vaatteita käytettiin viikko. Nuo hajut pinttyivät tekokuituvaatteisiin. Naiset pesivät kainalonsa käsienpesualtaan yllä ja alapään kannulla, miehet tuskin muuta kuin saunassa.
Paksua meikkiä ei ilmeisesti poistettu päivittäin, sitä lisättiin uusi kerros entisen päälle. Ja koska muhkeat kampaukset tehtiin joko valkilla tai peruukilla, ei hiuksiakaan pesty usein.
Alapeukuttakaa ihan vapaasti, mutta näin oli asia. Tuo aika oli haisulien aikaa. Ja 2/3 tupakka huulessa. Oli outoa mennä kaverille kylään kun sisällä haisi tupakka.
Synnyin 1965.
Eiköhän se hygieniataso ollut tuohon aikaan kuitenkin ihan riippuvaista siitä, miten hyvin pesutiloiltaan varustetussa asunnossa ihmiset asuivat tuohon maailman aikaan. Maaseudulla oli jo joissakin asuintaloissa jo sisävessa 60-/70-luvulla , kuten uudemmissa kerrostaloissa ja omakotitaloissa oli kaupungeissakin.
Itse kävin kansakoulua pienessä kyläsessä vuodesta 1967 alkaen, ja silloin ainakin koulurakennusten yhteydessä opettajien ja keittäjän sekä talkkarin asunnoissa oli sisävessa ja sauna samassa rakennuksessa. Yläkoulun puolella oli rehtorin ja opettajain huoneen yhteydessä sisävessa ainakin sitten kun itse jo olin lähtenyt oppikouluun 70-luvun alussa.
Muistaako kukaan 60-luvun kansakoulun aloittaneista kansakoulun eteiskäytävillä seinustalla olleita vedenjuontipisteitä altaineen. Altaan reunassa olis sellainen nuppi, josta painettiin, ja sieltä sitten suihkusi vettä suoraan suuhun kumarruttuaan kasvot altaaseen päin ja suu ammolleen vesisuihkua kohden.
Jotkut villikot pojat vaan painoivat sitä nuppia oikein kunnolla pohjaan saakka ihan huvikseen, ja vettä suihkusi ympäriinsä kastellen lattiat.
60-luvulla oli ainakin vielä minun aikaisellani kansakoulun opettajalla näköjään oikeus tukistaa ja antaa luunappia oppilaan kalloon ja karttakepillä näpsäyttää hiukkasen. Luokan nurkkaan opettaja laittoi tottelemattomia poikia vähän väliä seisomaan naama nurkkaan päin.
Itsekkin sain kerran matikan tunnilla luunapin kansakoulun ekaluokan naispuoliselta opettajalta, jota kyllä hiukkasen ihmettelin, kun en sanonut vieressä istuvalle tytölle kuin pari sanaa, niin johan napsahti; ja vieläkin muistan sen kivun tunteen. Hullulta se opettajatar vaikutti muutenkin, ja onnekseni hän lähtikin lapsen tekoon ja saimme sijaisopettajan, joka oli ihan normaali ja mukava.
Tyttö vm.1960
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sikotauti ja tuhkarokko saatiin koulusta ja sairastettiin.
Flunssalääkkeeksi lapselle annettiin kuumaa sipulimaitoa. Se oli inhottavaa enkä voinut juoda sitä kuin vähän.
Vahvat värit olivat tosiaan muotia, olohuoneen yksi seinä oli tapetoitu kirkkaanpunaisella tapetilla.Minä sairastin tuhkarokon, vesirokon ja sikotaudin jo alle 6-vuotiaana ennen kuin menin kouluun ja vanhojen rokotustietojen mukaan minua on rokotettu niinkin häijyä tautia vastaan kuin isorokkoa vuonna 1967,
Noita tauteja vastaan minulla pitäisi olla elinikäinen immuniteetti ja olen ollut aina hyvin terve enkä minun tarvitse käytä mitään lääkkeitä säännöllisesti. Aikuistenkin kannattaa uusia ne perusrokotukset poliota, jäykkäkouristusta ja kurkkumätää vastaan noin 10 vuoden välein,
Kyllä ne calmetet ja isorokot koulussa rokotettiin. Arvet vasemmassa reidessä ja olkavarressa niistä muistoina,kuten varmaan monella muullakin 60-lukulaisella.
Taidetaan me 60-lukulaiset olla viimeinen ikäluokka,jotka isorokotettiin. Calmettea annettiin 90-luvulle saakka.
Minun aikaan kansakoulun alaluokilla oli 60-luvun lopussa terveystarkastus, jonne kaikki luokkalaiset menivät jonossa kirjaston tiloissa järjestettyyn lääkärin tarkastukseen. Piti riisuutua kaikki vaatteet paitsi alushousut, ja en muista että pitikö meidän tyttöjen myös aluspaita ottaa pois, mutta poikien ainakin piti ottaa, että jotenkin mulla on jäänyt muistikuva, että kyllä meidän tyttöjenkin piti riisua yläosakin pois. Mutta sen muistan, kun lääkäri istui edessämme tuolilla ja kopeloi meitä kutakin vuorollaan ylhäältä alas asti ja käski kääntyä milloin mitenkin päin. Nivusetkin paineli alkkarien läpi. Pituus ja paino mitattiin myös terveydenhoitajan toimesta.
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla ne, joilla ei ollut omia lehmiä, osti maidon kaupasta pusseissa. Se pussi sitten laitettiin eräänlaiseen kaatotelineeseen ja pussista oli leikattu kulma auki. Vaikea selittää, sori. Mutta yleisempää oli, että oli niitä lehmiä :).
Meillä kotona juotiin lehmänmaitoa mutta kaverilla kun kävin joskus leikkimässä, he joivat maitoa tuosta pussista ja se oli mun mielestä omituista :). Heillä ei siis ollut lehmiä ja se oli mulle yllätys kun alkoi järki jotenkin rullaamaan, että on toisenlaistakin elämää kuin meillä :D.
Minä asuin Tampereella 60-luvun loppupuolella, ja muistan, että kauppaan mentiin alumiinisen maitokannun kanssa ja siellä myyjä tiskin takaa täytti kannun seinässä olevasta hanasta. Sen jälkeen kohta tuli nämä pussimaidot, ja niitä pussejahan ei sitten roskiin voinut heittää, äiti virkkasi niistä mattoja, mukana oli nailonsukkakudetta.
Vierailija kirjoitti:
- Disneyn piirrettyjä viikottain. ( Stalinistien diktatuurin takia Disney oli kielletty Suomessa 1970 - 1986)
Sain siis elää erinomaisen lapsuuden
Kyllä meille tuli Aku Ankka koko 70-luvun. Tuli, vaikka ankoilla ei ollut housuja. Jouluaaton televisiolähetyksissä oli aina Disneyn piirrettyjä.
Vierailija kirjoitti:
Taidetaan me 60-lukulaiset olla viimeinen ikäluokka,jotka isorokotettiin. Calmettea annettiin 90-luvulle saakka.
Synnyin -65 Ruotsissa, eikä siellä enää rokotettu isorokkoa vastaan.
Olen syntynyt -61 ja sain ensimmäisen isorokkorokotuksen vauvana.Koulussa annettiin sitten myöhemmin uusintarokotus.
Koulussa kävi tarkastaja joskus tunneilla. Me oppilaat nousimme seisomaan ja yhteen ääneen toivotimme päivää herra tarkastaja ja istuimme vasta luvan saatuamme. Muutenkin käytös oli kurinalaisempaa. Viitattiin käsi noin 90 asteen kulmassa , ei saanut huitoa tai nostaa kättä suorana ylös. Luvan saatuaan oppilas nousi seisomaan käytävälle pulpetin viereen ja vastasi , taas luvan saatuaan istuttiin.
Nurkkaan joutui jos käyttäytyi huonosti ja käytävään tosi isosta mokasta. Pienestä rikkeestä joutui seisomaan pulpetin vieressä jonkin aikaa. Häpeä oli kuitenkin suuri.
Oli eräs opettaja, joka oppilaan sinuteltua häntä, hermostui tyystin ja tapausta selvittämään tarvittiin rehtori. Siirryin kolmannelle luokalle toiseen kouluun ja siellä oli nuoremmat opettajat ja hiukan rennompaa.Peruskoulun tullessa oli jo ihan toinen tyyli, sinänsä hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Meille ei hankittu väritelkkua koska vanhempien mielestä se olisi pilannut silmät. Enkä paljon ihmettele, kun monilla väritelkun sävyt oli väännetty ihan tappiin silkasta ilosta 😂
Ekat kaukosäätimet oli johdolla kiinni telkussa.
Meillä vanhemmat hankkivat ensimmäisen väritelevision Montrealin olympialaisten aikoihin vuonna 1976. Se oli muistaakseni Suomessa valmistettu Finlux. Ennen muinoin televisioita mainostettiin erityisen paljon urheilun suurtapahtumien edellä ja viemällä käytetyn television liikkeeseen siitä sai hintahyvitystä ostaessaan uuden tv:n. Nykyisinhän joutuu itse maksamaan siitä että vanha televisio viedään pois kotoa, jos siitä haluaa eroon laillisesti eikä vain kuskaa sitä jonnekin roskakatokseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansakoulun neljänneltä luokalta sai pyrkiä todistuksella oppikouluun. Oppikoulun liikuntasalissa järjestettiin silloin tällöin pirskeitä, joissa oli aina paljon väkeä.
Mulla ainakin oli vielä lisäksi pääsykokeet oppikouluun pyrkiessäni;60-luvun lopulla ja pääsykokeen tulos ratkaisi pääsyn keskikouluun, eikä pelkästään kansakoulun todistuksen keskiarvo.
Pääsykokeissa testattiin äidinkielen taito ja matemaattinen osaaminen.
Miten kävisi nykyisille 4-luokkalaisille, jos joutuisivat samaan koneeseen kuin me aikoinamme?
Synnyin vuonna -64, eli olin eka vuotta, jolloin oli vain peruskoulu, ja ala-aste. Paras silloinen kaverini oli päässyt oppikouluun vuotta aikaisemmin. Ja kaveruus loppui, koska kai olin vain tavallinen pulliainen enkä mitään oppikoulumateriaalia.
Ala-asteelta muistan vain kaiken sen joukko-opin: unioni, leikkaus... paljonkohan siitä oli hyötyä? Mutta sentään yläaste ja lukio sujuivat kunnialla, ilman joukko-oppia!
Ennen peruskoulua oli ainakin meillä kunnallinen kokeilukeskikoulu, joka ei ollut maksullinen. Ennen sitä perheen varallisuus ja arvot ratkaisivat sen, pääsikö lapsi oppikouluun vai ei. Ja myös opettajan suosio, sillä oma opettaja antoi jonkunlaisen lausunnon oppikouluun pyrkijöille.
Olenko ainoa, joka on pitänyt joukko-opista? Minusta se oli naurettavan helppoa ja ansaitsin ensimmäiset omat rahat opettamalla sitä parille muulle, joille se oli vaikeampaa. Ehkä olen ainoa, joka on voinut hyödyntää joukko-oppia jollakin tavalla "työuralla"? Tai ehkä joku tilastotieteilijä on hyötynyt, sillä vuosikymmeniä myöhemmin oivalsin yliopiston tilastotieteen kurssilla monta asiaa muinaisen joukko-opin pohjalta.
Tilastotieteen alkeitahan ne oli, mutta on vähän vaikea vieläkään hahmottaa, miksi eka- ja tokaluokkalaisille opetettiin tilastotiedettä. Helppoa kuin heinänteko nämä unionit ja leikkaukset.
Niin totta tuo joukko-opista kertomasi. Kun itse opiskelun jälkeen siirryin työelämään ja tein ohjelmistoa, jossa tietokantaa käytettiin SQL-kielellä niin sen käyttö oli todella helppo omaksua siksi, että SQL perustuu relaatioalgebraan, joka on juuri sitä joukko-oppia jota meille koulussa abstraktina asiana opetettiin ja jota ihmeteltiin, että mihin tätä voi käyttää sitten aikuisena :)
Sama juttu tietysti myös tilastotieteen käsitteiden kanssa ja muutenkin asioiden hahmottaminen ja vaikka Venn-kuvioina toisille esittäminen on todella helppoa tehdä.
Joukko-oppi olisi, jossei sitä koulussa enää opeteta, erittäin hyödyllinen taito oppia ja sisäistää samalla tavalla kun todennäköisyyslaskentaa, satunnaisuuden vaikutusta ja tilastomatematiikkaa ainakin niiden alkeiden osalta. Kaikkia näitä taitoja tarvitaan, varsinkin mikäli työtehtävät tulevat olemaan melkein mitä tahansa suunnittelua, poislukien ehkä kulttuurialat, ohjelmointia, myyntiä tai yleensäkään minkään asian organsiointia, missä on kyse konkreettisista resursseista, kuten raha, työ jota tekevät ihmiset tai koneet.
Onkos täällä sellaisia 60-luvun lapsia ja 70-luvunkin, jotka joutuivat hakemaan lapsuuden perheessä maitoa metallisella kannulla lähitalon lypsykarjatilalta?
Joka päivä haettiin maitoa ja meillä oli jaettu perheenjäsenten kesken maitohinkin vienti ja nouto, eli tyhjä hinkki vietiin seuraavaa päivää varten valmiiksi navetalle, kun haettiin täysi hinkillinen maitoa. Meillä oli sellainen pieni ruutuvihko maitokirjanpitoa varten, johon isäntä tai emäntä merkkasi hakemamme litramäärän päivämäärineen, ja sitten äiti kävi maksamassa ja joskus jopa minäkin könttäsumman säännöllisin välein talon tuvassa isännälle tai emännälle. Naapureistakin osa haki maitonsa samalta lypsykarjatilalta. Joskus 70-luvun puolella sitten siirryimme kaupasta ostamaan maidon tölkeissä, ja välillä maitoa myytiin pusseissa, mutta sittemin siirryttiin takaisin tölkeissä myytävään maitoon.
Ikäni muistan, että mun maidonhaku päivä oli torstaina iltalypsyn aikoihin. Kävin kylläkin joskus isosiskoni vuoropäivänä sunnuntaina hakemassa maitohinkin, koska hän maksoi mulle aina hakuria, ja samalla piipahdin aina ennen maidon hakua läheisessä kahvilassa ostamassa makeisia palkkiorahoilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- Disneyn piirrettyjä viikottain. ( Stalinistien diktatuurin takia Disney oli kielletty Suomessa 1970 - 1986)
Sain siis elää erinomaisen lapsuuden
Kyllä meille tuli Aku Ankka koko 70-luvun. Tuli, vaikka ankoilla ei ollut housuja. Jouluaaton televisiolähetyksissä oli aina Disneyn piirrettyjä.
Eikös nuo Ankat ollu pannassa lähinnä Meri-Lapissa, Kemissä erityisesti kun se oli tunnetusti niin punainen (sossut ja kommarit valtuustossa), muu Suomi lähinnä naureskeli ja vitsaili koko asialla.
Vierailija kirjoitti:
Synnyin 1960 Tammikuussa
Meillä oli telkkari jo ennen kuin muistan, jostain 1962 eteenpäin,
Monellakaan ei ollut vielä silloin
Telkasta tuli tuolloin ;
- Nuoret Metsänvartijat
- Ivanhoe
- Batman
- Salainen agentti Maxwell Smart
- Lassie
- Rin Tin Tin
- Disneyn piirrettyjä viikottain. ( Stalinistien diktatuurin takia Disney oli kielletty Suomessa 1970 - 1986)
Sain siis elää erinomaisen lapsuuden
Itsekkin syntynyt vuonna -60 ja meidän perheeseen ostettiin Luxor-tv, josta sitten koko perheen voimin mustavalkeita ohjelmia katselimme 60-luvun alkupuolelta lähtien. Ja juurikin noita luetteloimiasi ohjelmiahan siihen aikaan töllöstä tuli, ja mä muistelen, että sellainenkin sarja kuin Me Hirviöt oli suosittu katseltava, ja sitten myöhemmin Tänään kotona, Tv-lääkäri, Tupla ja Kuitti, Peyton Place-sarja, Ilkamat, Jatkoaika, Niilo Tarvajärven Laatikkoleikki, jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnyin 1960 Tammikuussa
Meillä oli telkkari jo ennen kuin muistan, jostain 1962 eteenpäin,
Monellakaan ei ollut vielä silloin
Telkasta tuli tuolloin ;
- Nuoret Metsänvartijat
- Ivanhoe
- Batman
- Salainen agentti Maxwell Smart
- Lassie
- Rin Tin Tin
- Disneyn piirrettyjä viikottain. ( Stalinistien diktatuurin takia Disney oli kielletty Suomessa 1970 - 1986)
Sain siis elää erinomaisen lapsuuden
Itsekkin syntynyt vuonna -60 ja meidän perheeseen ostettiin Luxor-tv, josta sitten koko perheen voimin mustavalkeita ohjelmia katselimme 60-luvun alkupuolelta lähtien. Ja juurikin noita luetteloimiasi ohjelmiahan siihen aikaan töllöstä tuli, ja mä muistelen, että sellainenkin sarja kuin Me Hirviöt oli suosittu katseltava, ja sitten myöhemmin Tänään kotona, Tv-lääkäri, Tupla ja Kuitti, Peyton Place-sarja, Ilkamat, Jatkoaika, Niilo Tarvajärven Laatikkoleikki, jne.
Kauko Saarentaus vai kukas se olikaan sään ennustajana joskus 60-luvulla, joka poltti piippua samalla tupruttaen näyttäessään tulevaa säätä.
Vierailija kirjoitti:
Synnyin 1960 Tammikuussa
Meillä oli telkkari jo ennen kuin muistan, jostain 1962 eteenpäin,
Monellakaan ei ollut vielä silloin
Telkasta tuli tuolloin ;
- Nuoret Metsänvartijat
- Ivanhoe
- Batman
- Salainen agentti Maxwell Smart
- Lassie
- Rin Tin Tin
- Disneyn piirrettyjä viikottain. ( Stalinistien diktatuurin takia Disney oli kielletty Suomessa 1970 - 1986)
Sain siis elää erinomaisen lapsuuden
No nyt tulee jo niin paksua paskaa, että huhhuh. Kyllä sitä jenkkipropagandaa tuli tuutin täydeltä, niin disneytä kuin muuta. Mulle tuli Aku Ankka, vaikka faija oli kommunisti. Heh. Jouluna varsinkin tuli Disneyn piirrettyjä telkkarista.
Suurin osa omaa ikäluokkaani on joutunut nimenomaan voimakkaan läntisen, erityisesti amerikkalaisen, propagandan kohteeksi, niin kuin koko läntinen ja pohjoinen Eurooppa. 1973-1979 oli esimerkiksi valtava 50-luvun amerikkalaisen kulttuurin retroaalto, kun nuorisomuoti, -musiikki, -tv-sarjat, -elokuvat olivat täynnä oli jenkkien 50-lukua ihannoivia tuotoksia. Oli Happy Dayseja, American Graffiteja, Greaseja, teddyjä, diinareita, punaisia samettifarkkuja ja tähtikoristeisia villapaitoja, ekat hampurilaismestat, Paluut tulevaisuuteen myöhemmin jne.
Moni ei vielä tänä päivänäkään sitä propagannan kohteena olemista tosin ymmärrä, ja suuri osa niistä, jotka ymmärtää, pitää sitä vain onnena ja hyvänä asiana. Joku itäinen propaganda oli niin naurettavaa ja läpinäkyvää (siis ollen rehellistä), että penskat ja nuoriso vain nauroi sille. Kyllä amerikka voitti propagandasodan ihan 6-0, se propaganda kun oli niin hyvin tehtyä, että se upposi kohteeseensa kuin se kuuluisa kuuma veitsi voihin. Hyvin tehty viihde ja siinä ohessa menee raskaammansorttinenkin isänmaallinen amerikkalainen uho läpi mukisematta.
Kun tänä päivänä katsoo jenkkiviihdettä, niin se on suorastaan romahtanut, koska enää ei tarvitse olla skarppi poliittisista syistä. Jenkkien isänmaallinen öyhötys on nyt juuri niin nolostuttavaa katsella ja kuunnella (vastaavaa näkee ehkä jossain Pohjois-Koreassa), niin kuin se periaatteessa on aina ollut, mutta nyt siinä ei ole enää hyvää viihdettä piilottamassa sitä myötähäpeää aiheuttavaa propagandaa, kuinka ollaan niiiiin vapaita ja maailman paras maa, sitä hokee kaikkein syrjäytyneinkin ostoskärryssään koko omaisuuttaa kuljettava ukko ja akka.
60-luvulla syntyneenä on saanut nähdä koko tämän muutoksen esim. tv:ssä, mikä pikkuhiljaa tapahtui 70-ja 80-luvuilla- kuinka jenkkisarjoihin alkoi tulla vähitellen mustaa väkeä mukaan ja myöhemmin esim englantilaissarjoihin, homot tuli puolestaan ensin eurooppalaisiin ohjelmiin, sitten paljon myöhemmin vanhoillisempaan jenkkituotantoon jne jne. Ensimmäiset tosi -tv -yritelmät, umpikaupalliset kanavat, siirtyminen kolmen kanvan telkkarista tuhansiin taivaskanaviin ja sitten nettiin, jne. Yleinen viihteen taso on suorastaan romahtanut, koska tarjontaa on niin paljon ja hölmöimmillekin idealle tuntuu löytyvän katsojia - mutta sen vastapainona löytyy sitten sieltä täältä helmiä, jotka pitävät toivoa yllä kaiken roskan keskellä.
Se on selvä, että nykyään - tässä vapaassa kilpailussa ja yleisradioiden alasajossa- nyhdetään ihmisiltä kaikki mahdolliset rahat pois mitä saadaan, maksat kaikesta kaikille kaiken aikaa. Samalla varmistuu myös se, että ei synny enää kovin helpolla yhteinäiskulttuureja, sellaisia joihin itse syntyi ja jossa sai nuoruutensa viettää - joissa katsottiin ilmaiselta kanavalta Suomen kultahiihtoja koulussa keskellä päivää muun luokan kanssa jännittäen, tai jossa suurin osa ihmisistä katsoi illalla samoja sarjoja ja elokuvia ja joista sitten seuraavana päivänä keskusteltiin ja esitettiin omia tulkintoja.
Jenkkibuumi 70-luvulla juu, kyllä muistan. Ai kamalaa. Kulttuurinen omiminen, mitä se on? Kun Keravan bensalenkkarit olivat kovia etelävaltiolaisia ja Riihimäen mimmit koleita lähes newyorkilaisia, ehhheee...Siihen nähden silloinen vaihtoehtotrendi -punk - vaikka oli sekin lainatavaraa briteistä - niin näyttäytyi kuitenkin älykkäänä ja omatoimisena trendinä tuon aivottoman fiftarityylin rinnalla.
Diinarit ja teddyt katosivat sitten yhtäkkiä jonnekin taivaan tuulin. Kauko Röyhkä on tehnyt tästä erittäin osuvan biisin 'Kovat pojat' - siinä on hyvin kuvailtu tuon ajan asetelmat. Ja olen aivan varma siitä, että moni viiskymppisistä persuäijistä on näitä entisiä Keravan ja pääkaupunkiseudun diinareita tai teddyjä. *Nyt te lyötte vaimojanne niin kuin ennen löitte meitä*. Tätä pitäisi oikeastaan jonkun tutkia! Ne entiset punkkarit on vasemmistoliitossa tai vihreissä ja entiset diinarit ja teddyt ja mitä niitä oli ovat persuissa tai kokkareissa. Takuuvarmasti! Ihan saletisti! ---tai sitten ei. Heh. Mut aina vastakkaisella puolella lammikkoa.
Kilpailijoista Esko "kyllä" Kivikoski ja Hardi Tiidus jäivät mieleen.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Naapurivisa
Sitä esitettiin 1966-1970 ja ällistyttää, että muistan, kun olin ohjelman päättyessä vasta 5 v.