60-luvulla syntyneet, muistoja!
En enää muista nimeä, mutta kaupoissa oli vanukkaita, joiden logossa oli tytön pää. Värit keltainen ja ruskea. Muistan, että sain t-paidan, kun vanukkaita tuli ostettua tarpeeksi. Mikähän oli nimi?
Jäätelöitä oli mm. pingviinejä, joitain ihme peikonpäitä (oransssi tukka ja punainen naama). Melissa maitohyytelö tuli kauppoihin, ja sitä vihattiin!
Karkkeina tykkäsin Chewtitseistä, niitä oli minttua, appelsiinia, mansikkaa..
Sarjakuvia oli paljon. Tintit ja Asteriksit olivat suosikkejani. Veikko, Tette ja Jykke oli parina sarjana. Muffet (silloin ei vielä Smurffeja) . Puk-kirjoja luin paljon, samoin Lotta-sarjaa. Ja hevoskirjoja. Laura-sarjaa, Mustaa Oria, australialaista villiori-sarjaa. Uljas musta.. TV:ssä rakastin Ratsutilan Nuoria.
Telkussa oli Mahdollisuuksia rajoilla ja Tiikeriprikaati. Cannon. Starsky ja Hutch vähän vanhempana. Alkuperäinen Star Trek ja Avaruusasema Alfa. Itse en saanut katsoa Hitchcock Esittää -sarjaa tai Yöjuttua!
Paljon muutakin tulee mieleen .. Postailen lisää, jos muillekin tulee nostalgiaa mieleen! Muistoja, kiitos!
Kommentit (2681)
Vierailija kirjoitti:
Kansakoulun neljänneltä luokalta sai pyrkiä todistuksella oppikouluun. Oppikoulun liikuntasalissa järjestettiin silloin tällöin pirskeitä, joissa oli aina paljon väkeä.
Joo, neljänneltä menin oppariin minäkin ja muistan hyvin kun koulun oppilaskunta järjesti diskoillan koulun ruokalassa, jossa osallistujat pääasiassa lukiolaisia. Minä olin varmaankin bileiden ylivoimaisesti nuorin, sillä olin ekaluokkalainen :D. Jorasin koko illan yksikseni ihan innoissani lukiolaisten seassa. Tuolloin oli juuri ilmestynyt Hurriganesin legendaarinen Road Runner albumi ja lähes koko illan soikin Hurriganes, kun Road Runnerin lisäksi tiskijukka soitti innolla myös Hurriganesin ensimmäistä Rock and Roll All Night Long levyä, joka oli ilmestynyt vuotta aiemmin.
Meillä oli melko iso koulu, kun lukio oli samassa. Oppilaita oli noin tuhat. Se hyppy kansakoulusta keskikouluun oli valtava. Kansakoulussa oli vielä perinteinen meininki. Välitunnit vietettiin aina koulun pihalla, jonka aidatulta alueelta ei tietenkään koulupäivän aikana saanut poistua mihinkään. Oppikoulussa taas kaikki oli ihan eri maailmasta. Välitunneilla sai jäädä sisälle, mutta myös ulos sai mennä ihan minne halusi, kunhan vaan kerkisi tunneille. Koulussa oli myös oma kioski josta myytiin karkkia, sekä lisäksi oli myös limuautomaatti. Tuollaisista ei kansakoulussa voinut uneksiakkaan. Myös opparissa näin ensimmäistä kertaa ihan ilmielävän amerikkalaisen, kun lukiossa oli vaihto-oppilaana ihan aito jenkkiheppu. Muistan vieläkin hyvin, minkä näköinen hän oli. Kaveri oli tumma pitkä komea ja urheilullinen, juuri sellainen oikea jenkkijantterin perikuva, joita näki vain amerikkalaissa elokuvissa. Kaikki koulun tytöt olivatkin ihan lääpällään kyseiseen komistukseen.
Kun menin oppikouluun, oli se vielä yksityinen, eli myös ruokailu maksoi. Niitä ruokalippuja sitten myytiin ja käytiin viereiseltä torilta ostamassa niillä rahoilla munkkeja :) Ensimmäisen luokan jälkeen koulu siirtyi kuitenkin kunnan omistukseen ja ruokailusta tuli ilmainen, joten ruokalippujobbailu loppui siihen.
Oppikouluaika oli kaikkineen mahtavaa aikaa, vaikka itse opiskelu jäikin hieman vähemmälle huomiolle. Seksuaalinen herääminen ja kiinnostus tyttöjä kohtaan oli tietenkin tapissaan ja viikonlopun diskoillat pikkukaupunkimme nuorisotiloissa oli aina viikon kohokohta, jonka hämyisessä tv-huoneessa vietettiin monta kiihkeää tuokiota, toki ihan vaatteet päällä pitäen, toki kiihkietä kielareita vaihtaen. Poikuuskin lähti vasta oppikoulun jälkeen ;)
Kansakoulun aloitettuani oli ensimmäisinä lukuvuosinani 60-luvun loppupuolella lauantaisinkin koulupäivä. Kylläkin koulupäivä oli lyhyt eli loppui jo puolilta päivin.
Ja olihan se juhlaa, kun koulunkäynti siirtyi viisipäiväiseen viikko-ohjelmaltaan.
Ja eikä siihen aikaan kevätlukukausi loppunut joskus kesäkuun puolella, vaan toukokuun lopussa.
Hiihtoloma oli kuitenkin sen viikon mittainen, ja syyslomaahan ei silloin vielä ollut siinä mittakaavassa kuin mitä nyt on ollut viimeiset vuosikymmenet.
Vierailija kirjoitti:
Kouluijen bileillä oli meillä nimi konvat, mistähän se tulee.
Muistan kun sain ensimmäiset merkkifarkut, Falmers merkkiset. Olin aivan taivaissa.
Vierailija kirjoitti:
Hassua miten hyvin muistaa juuri karkit ja suklaat! Kai ne oli lapsille tärkeitä :D
Mä muistan etenkin ne Fazerin suklaanapit, ne oli niiiiin hyviä! Mummilta niitä sai.
Teillähän oli "edistyksellinen" mummo jos suklaanappeja tarjosi. Meidän mummolassa oli perinteiset tarjottavat, eli pectusta, tai jotain menthol/piparminttukarkkeja, joskus jopa kettukarkkeja.
Vierailija kirjoitti:
Kansakoulun aloitettuani oli ensimmäisinä lukuvuosinani 60-luvun loppupuolella lauantaisinkin koulupäivä. Kylläkin koulupäivä oli lyhyt eli loppui jo puolilta päivin.
Ja olihan se juhlaa, kun koulunkäynti siirtyi viisipäiväiseen viikko-ohjelmaltaan.
Ja eikä siihen aikaan kevätlukukausi loppunut joskus kesäkuun puolella, vaan toukokuun lopussa.
Hiihtoloma oli kuitenkin sen viikon mittainen, ja syyslomaahan ei silloin vielä ollut siinä mittakaavassa kuin mitä nyt on ollut viimeiset vuosikymmenet.
Kun menin 1970-luvulla peruskouluun, niin silloin lauantait olivat jo vapaapäiviä, mutta siitä hyvästä koulujen kesälomat tietääkseni lyhenivät elokuun lopusta elokuun puoleenväliin. Minun kouluaikana kesälomat kestivät kesäkuun 1. päivästä hiukan yli elokuun puolenvälin jonnekin 17. tai 18. päivän tienoille. Tämä myöhempien aikojen keksintö eli syyslomahan on hankittu leikkamalla viikon verran koulujen kesälomia elokuun puolelta.
Vielä 1980-luvulla yliopistojen yleinen tenttipäivä saattoi olla lauantaina klo 9-13, josta se sitten siirrettiin myöhemmin perjantaihin klo 13-17. Samoin armeijan viikonloppuvapaa alkoi lauantaina klo 12 ja kesti normaalisti sunnuntaihin klo 24:een eli 36 tuntia. Lauantaina aamupäivisin intissä oli yleensä liikuntakoulutusta kuten suunnistusta kartta kädessä ja rynnäkkökivääri selässä. Yksi kolmasosa varusmiehistä vietti aina viikonlopun kasarmilla ja kaksi kolmasosaa lomilla niiden lomaryhmien mukaisesti.
1970- ja 1980-luvuilla ruokakaupat olivat taatusti kiinni sunnuntaisin ja ihmisten piti varautua erilaisiin juhlapyhiin käymällä hyvissä ajoissa kaupassa.
Vierailija kirjoitti:
Sikotauti ja tuhkarokko saatiin koulusta ja sairastettiin.
Flunssalääkkeeksi lapselle annettiin kuumaa sipulimaitoa. Se oli inhottavaa enkä voinut juoda sitä kuin vähän.
Vahvat värit olivat tosiaan muotia, olohuoneen yksi seinä oli tapetoitu kirkkaanpunaisella tapetilla.
Minä sairastin tuhkarokon, vesirokon ja sikotaudin jo alle 6-vuotiaana ennen kuin menin kouluun ja vanhojen rokotustietojen mukaan minua on rokotettu niinkin häijyä tautia vastaan kuin isorokkoa vuonna 1967,
Noita tauteja vastaan minulla pitäisi olla elinikäinen immuniteetti ja olen ollut aina hyvin terve enkä minun tarvitse käytä mitään lääkkeitä säännöllisesti. Aikuistenkin kannattaa uusia ne perusrokotukset poliota, jäykkäkouristusta ja kurkkumätää vastaan noin 10 vuoden välein,
Vierailija kirjoitti:
Telkkarista tuli tupla tai kuitti.
Muistan juontajan ulkonäöltä, etunimi Kirsti?
Vierailija kirjoitti:
Maaseudulla ei ollut vielä vesijohtoja vaan juomavesi tuli käsipumpulla kaivosta ämpäriin, siitä sitten kauhalla otettiin.
Nyt siellä pannaan sähköjohdot piiloon ojanpientareelle - ja koko Suomi maksaa kaksi kertaa kalliimpaa sähkölaskua. Vaikka landet lähtee itse kaupunkiin.
Järjetöntä touhua.
Vierailija kirjoitti:
Helsinkiläismustoja: Valion jätskibaari Lasipalatsissa, vanha Forum, rahastajat busseissa ja ratikoissa, köyhien stokka Ruskeasuolla (vai olisko nykyisin Huopalahtea). Liikennepoliisi postitalon risteyksessä. Johdinautot.
Usein lähdettiin isän ja äidin kanssa vaan ajelemaan autolla jonnekin, se oli riittävää koko perheen viihdettä. Käytiin joskus Porkkalassa asti, tie oli mutkainen ja hylätyt talot jännittäviä.
Telkkarista katottiin Ivanhoeta ja Myrskylintuja. Keskiviikkoisin tuli Akkari.
Asuttiin omakotitalossa Helsingissä, lämmitettiin koksilla ja vesi haettiin vesipostista.
Mitähän vielä poimisi, luokkaretki tehtiin Järvenpään Peikkometsään!
Sinä oot syntynyt 50-luvulla. Ellet jopa 40-luvun lopulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Telkkarista tuli tupla tai kuitti.
Muistan juontajan ulkonäöltä, etunimi Kirsti?
Joo, sukunimi Rautiainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Skipper - delfiinistä tuli sarja, samoinRin-tin-tin koirasta. Mustavalkoisia tarzan elokuviakin joskus.Spede -show nauratti koko perhettä . Onni -Clowni ja fakiiri Gronblom , oliko ohjelman nimi Sirkus-Pasila.
Sirkus Papukaija.[/quote
Eikös delfiinistä kertonut tv-sarja Flipper, ja Skippy kertoi kengurusta. Dokumentti Kon-tiki lautasta jäi mieleen. Olikos Viri-kaakao jo silloin? Muistan Anttilan katalogista tilatun toppapuvun, TV2 kanavan alun, radion Pekka Lipposen seikkailut ja Nimeni on Kocks.
Jouluna sai jonkun lelun, värikynät, piirustuslehtiön, villasukat ja levyn Hellaksen Ruusu-suklaata. Kouluun piti kerätä puolukoista pari litraa, ja ottaa päivittäin maitopullo ja voileivät. Koulun lounas oli puuroa, velliä tai keitto a, aterimet a oli vain lusikat. Käytiin pyhäkoulussa ja kerättiin tarroja, leikattiin paljon erilaisia pelejä kuten piti nimetä tietyllä kirjaimella alkava mA, kaupunki, kasvi yms.Sinä oot syntynyt 40-luvulla.
Aloitus oli 60-luvulla syntyneille.
Puupää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Telkkarista tuli tupla tai kuitti.
Muistan juontajan ulkonäöltä, etunimi Kirsti?
Olikohan Kirsti Rautio.
silloin saatiin syödä voita ja terveellistä lihaa, kukaan ei saanut hiekkaa vaginaan pienestä leikinlaskusta ja huumorista, ihmiset olivat paljon tervejärkisempiä silloin
Lauantait kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kansakoulun aloitettuani oli ensimmäisinä lukuvuosinani 60-luvun loppupuolella lauantaisinkin koulupäivä. Kylläkin koulupäivä oli lyhyt eli loppui jo puolilta päivin.
Ja olihan se juhlaa, kun koulunkäynti siirtyi viisipäiväiseen viikko-ohjelmaltaan.
Ja eikä siihen aikaan kevätlukukausi loppunut joskus kesäkuun puolella, vaan toukokuun lopussa.
Hiihtoloma oli kuitenkin sen viikon mittainen, ja syyslomaahan ei silloin vielä ollut siinä mittakaavassa kuin mitä nyt on ollut viimeiset vuosikymmenet.
Kun menin 1970-luvulla peruskouluun, niin silloin lauantait olivat jo vapaapäiviä, mutta siitä hyvästä koulujen kesälomat tietääkseni lyhenivät elokuun lopusta elokuun puoleenväliin. Minun kouluaikana kesälomat kestivät kesäkuun 1. päivästä hiukan yli elokuun puolenvälin jonnekin 17. tai 18. päivän tienoille. Tämä myöhempien aikojen keksintö eli syyslomahan on hankittu leikkamalla viikon verran koulujen kesälomia elokuun puolelta.
Vielä 1980-luvulla yliopistojen yleinen tenttipäivä saattoi olla lauantaina klo 9-13, josta se sitten siirrettiin myöhemmin perjantaihin klo 13-17. Samoin armeijan viikonloppuvapaa alkoi lauantaina klo 12 ja kesti normaalisti sunnuntaihin klo 24:een eli 36 tuntia. Lauantaina aamupäivisin intissä oli yleensä liikuntakoulutusta kuten suunnistusta kartta kädessä ja rynnäkkökivääri selässä. Yksi kolmasosa varusmiehistä vietti aina viikonlopun kasarmilla ja kaksi kolmasosaa lomilla niiden lomaryhmien mukaisesti.
1970- ja 1980-luvuilla ruokakaupat olivat taatusti kiinni sunnuntaisin ja ihmisten piti varautua erilaisiin juhlapyhiin käymällä hyvissä ajoissa kaupassa.
Samantapaisia muistoja minulla. Kävin koulua vuodet 1972-84, ja joka ikinen vuosi koulut loppuivat 31.5., joka on edelleenkin mielestäni se ainoa oikea koulunlopetuspäivä. Samoin koulun alku oli elokuun puolenvälin jälkeen eikä mitään syyslomia ollut. Joululoma saattoi olla jopa kaksi viikkoa, mutta muistanpa sellaisenkin vuoden, kun kouluun mentiin 2.1. Oliko silloin hiihtolomien porrastustakaan? Tuskin 70-luvun puolella ainakaan, koska ei ollut sellaisia turistilaumoja menossa Lappiin laskettelemaan kuin nykyisin, ei tavallisessa duunaripeheessä sellaisiin ollut varaa. Sukset ja monot olivat sen sijaan kaikilla, koska joka puolella Suomea oli luonnonlunta hiihtämiseen. Ja pakkasta koko talveksi.
Kauppojen aukiolosta sen verran, että monet pikkukaupat olivat auki arkisinkin vain klo 9-17 (ja lauantaisin klo 9-13), koska yleisesti ottaen joka kylässä oli ainakin yksi kauppa (meillä n. 800 asukkaan kylässä oli 70-luvun puoleenväliin saakka kolme kauppaa, sitten kaksi) ja monet naiset kotirouvia, joten ehtivät hyvin kaupassa käydä aikaisemminkin. Miehet eivät juuri ruokaostoksilla yksin käyneet eivätkä ruokaa laittaneet. Meidän seudulla Suoja (paikallinen E-liike) alkoi pitää kauppaa auki iltakahdeksaan saakka vasta syksyllä -78, eli samana syksynä, kun menin yläasteelle. Meiltä oli kauppaan viitisenkymmentä metriä, ja minulla olikin tapana siinä kymmentä vaille kahdeksan käydä ostamassa seuraavan koulupäivän purkat itselleni ja kahdelle kaverilleni. Ensin purkka oli vihreää Jenkkiä, ja ksylitolipurkan tullessa markkinoille tavallinen sokeri vaihtui ksylitoliin, mutta purkan väri pysyi samana.
Kaupungin (Rauman) puolella Sokos oli arkisin auki kuuteen tai seitsemään, mutta lauantaisin meni jo kolmelta kiinni. Centrum oli sentään lauantaisinkin kuuteen. Anttilan aukioloaikoja en muista, siellä tuli käytyä sen verran harvoin, koska meillä ei ollut autoa ja se oli kaukana meidän bussireitistä. Sen kaltevan lattian kyllä muistan (ostoskärryt vierivät mielellään sinne ja tänne) ja sateella vuotavan katon (ämpäreitä lattialla piti väistellä).
Vierailija kirjoitti:
Radiossa soi paljon Aikamiesten 'Iltatuulen laulu'. 'Balladi Olavinlinnasta' ja 'Tiikerihai' jäivät myös mieleen aika surullisina. Myöhemmin varhaisteininä sitten oli kiva kuunnella Vicky Rostin 'Charlie Brown'ia tai 'Chicagon kuolemaa'.
Syksyn Sävel oli ihan huippu, ja ainakin meillä nauhoitettiin (siis ihan kasettimankalla ja mikrofonilla television kaiuttimista) aina Euroviisut.
Jos minua pyydettäisiin tiivistämään lapsuuteni yhteen ainoaan musiikkikappaleeseen, se olisi ehdottomasti Vicky Rostin Tuolta saapuu Charlie Brown. Kuulen siinä lapsuuden huolettomuuden, kesäiset päivät täynnä aurinkoa ja sinitaivasta, narukeinullani keinumisen ja vanhan Blaupunkt-merkkisen radiokasettimankan soimisen. Ja minä, joka en osaa yhtään laulaa, lauloin Virven kanssa yhdessä niin että kylä raikasi. Jep, koko lapsuus kolmessa minuutissa. :)
Vierailija kirjoitti:
Kun keräsi tyhjiä jenkkipurkkakääreitä 100 ja laittoi ne postissa karkkitetaalle niin sai t-paidan, hellehatun tai jenkkikassin. Oliko näin? Panssaripartio, Mogadisgunvaltiaat yms. katsottiin.
Taisi olla sentään Mogadorin valtiaat. :D http://vintti.yle.fi/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Vierailija kirjoitti:
Kuka muistaa "teinarin" eli pitkulaisen Teinikalenterin? Sinne sit kouluvuoden aikana muistiinpanojen lisäksi liimailtiin kaikenlaista. Mitä paksumpi sen parempi.
Mulla on vieläkin varastossa muovilaatikossa säilössä muiden nuoruusmuistojen kanssa kaikki teinarit yläaste- ja lukiovuosilta eli 1978-84. :D
Vierailija kirjoitti:
Peikkolimsa (punaista limsaa etiketissä peikko), jäätelöpikari joka oli peikon muotoinen, toinen pikari oli nopan muotoinen, muistaakseni muovia.
Muistan nuo molemmat peikkojutut ja peikkolimsa oli lempilimsaani sitruunasoodan rinnalla. Onneksi Laitilan limutehdas tekee nykyisin Sittistä, ostan sitä silloin tällöin tölkin ihan nostalgiamielessä, koska se maistuu ihan samalta kuin se pullolimsa melkein 50 vuotta sitten. Peikkolimsa saattaisi olla nykymakuuni ihan liian makeaa. Syvänpunaista se oli, oliko makuna kirsikkaa vai mitä?
Jäätelöistä kaipaan Aku Ankka -jätskiä. Vaaleankeltainen kääre, jossa oli Aku Ankan kuva. Puoli litraa raikasta ja makoisaa ananasjäätelöä, jota varmaan söisin vieläkin, jos sitä markkinoilla olisi.
Ollessani kansakoulussa 60-luvun lopulla, oli meillä joka syksy perunannostoloma, joka kesti päivän pari.
Olin äidin kanssa naapurin maatalon perunapellolla nostamassa pottuja.
Oman kodin perunapelto oli niin pienehkö, ettei siinä tarvittu talkoovoimia, ja vanhempani hoitivat homman kahdestaan.