Työttömät: oletteko tuotteliaita muuten elämässänne?
Olen itse työtön. Haluaisin olla tuotteliaampi jokapäiväisessä elämässäni, mutten saa pumpattua itseeni tarvittavaa motivaatiota, ja se masentaa.
Harrastan kuvataiteita, siis maalaan ja piirrän itse. Työttömänä minulla olisi tilaisuus harjoitella ja kehittyä taiteilijana, mutta kun asetun väreineni kankaan tai paperin ääreen, en saa mitään aikaiseksi. En keksi aiheita eikä minusta tunnu siltä, että osaisin edes toteuttaa ideoita.
Tämä alkaa vähitellen masentaa. Istun netissä ja tv:n ääressä kaiken päivää ja olen todella pettynyt itseeni. Luulin olevani hyvä kuvataiteissa, mutta olenkin huono, saamaton ja surkea. En luota kykyihini enää ollenkaan. Pelkään epäonnistumista niin paljon, etten enää uskalla edes yrittää.
Mitä te muut työttömät / työkyvyttömät teette päivisin? Oletteko ollenkaan tuotteliaita? Kehitättekö itseänne? Koetteko onnistumisen tunteita?
Kommentit (55)
Joo, ennen työttömyyttä kävin töissä joita vihasin. Nyt työttömänä päivät kuluu kuntoilusta ja jonkun verran tulee luettua kirjoja. Jonkun verran olen alkanut perehtymään etukäteen alaan jota yritän keväällä opiskelemaan. Täytyy sanoa, että vaikka rahaa on vähemmän niin henkinen ja fyysinen kuntoni on huomattavasti parempi kuin hanttihommissa.
Totta kai ollaan. Käsite tuottelias on tosin niin epämääräinen, että sillä saadaan väännettyä vaikka minkälainen kuva työttömästä.
Itse on ollut pakko opiskella putkimiehen, sähkömiehen ja automekaanikon hommia, että talo, asuminen ja liikkuminen täällä jumalan selän takana on mahdollista. Sen lisäksi pidän yllä ammattitaitojani. Mikäs tässä on ollessa.
Työttömän ainoa ongelma on työvoimaviranomainen
Kuntoilu, lukeminen, putkimiehen hommat... Nuo kaikki ovat tuottaliasta, tulevaisuuteen valmistavaa toimintaa, itsensä kehittämistä.
Olen itse valitettavasti veltostunut. Vaikea tarttua toimeen :(
Oon kans tosi saamaton. Oon käyny salilla ja siellä olen edistynyt. Piirrän ja kirjoitan myös mutta luovuus ollut hukassa pitkään. Välillä valokuvaan ja otan huippu kuvia mut sitten taas lannistun. Kohta 2v työttömyyttä täynnä. Välillä pääsen postille hommiin pariksi päivää. Sosiaaliset tilanteet jännittää. Onneks on pari hyvää ystävää.
Insinööri 36v n
Mä olen ollut vuosia työttmänä enkä saa mitään enää aikaiseksi. Pakolliset ruuat laitan perheelle ja vähän siivoilen. Muuten vain olen netissä, katson tv.tä tai luen kirjoja.
En ole oikeastaan koskaan ollut tuottelias, mutta nuorempana olin sosiaalisempi, ja minulla oli aktiivisempi viikkorutiini mm. omaishoidon parissa. Sosiaalisuus vähentynyt iän myötä ja omaishoito loppui omaisen kuoltua.
Nyt työttömänä taidan olla jopa tuotteliaampi kuin työelämässä ollessani. Jatkuvasti erilaisia projekteja menossa. Harmi vaan että näistä ei kukaan maksa.
Onpa ikävää, en osaa muuta sanoa. Lahjakkuutta ja osaamista menee hukkaan. 😕
En ole tuottelias enkä kehitä itseäni. Kotini hoidan kyllä hyvin ja ruuanlaittoon keskityn enemmän kuin ennen. Yli viisikymppisenä ei enää kehittyminen kauheasti kiinnostakaan ja työtön olen ollut jo reippaasti yli vuoden. Kotihommien lisäksi kulutan aikani internetissä ja TVtä katsellen ja ystäviä tapaillen.
Opiskelen yamk-tradenomiksi työttömyyskorvauksella. Kaksi vuotta olen ollut työtön ja saamattomuus pahenee vain. Opiskelut sentään hoidan hyvillä arvosanoilla 4-5 , mutta muuta en juurikaan. Paitsi töitä tietysti haen. Todella harvoin kyllä pääsen edes haastatteluihin. Tylsää on!
Vierailija kirjoitti:
Nyt työttömänä taidan olla jopa tuotteliaampi kuin työelämässä ollessani. Jatkuvasti erilaisia projekteja menossa. Harmi vaan että näistä ei kukaan maksa.
Itse olen löytänyt harrastuksen jonka olen jalostanut rahaksi. Tosin rahallinen puoli niin pieni etten voi ryhtyä ammatinharjoittajaksi, mutta jos tästä vielä kasvaa niin sen teen. Eli päivät tosi täynnä!
Pitääkö työttömyyden takia olla jotenkin tuottelias? Kaikki tekee mitä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Mitä te muut työttömät / työkyvyttömät teette päivisin? Oletteko ollenkaan tuotteliaita? Kehitättekö itseänne? Koetteko onnistumisen tunteita?
Rakensin talon ja sen jälkeen olen opiskellut läjän uusia asioita ja tehnyt pari projektia. Yritän kehittää itselleni käyttökelpoisia taitoja työllistymistä varten. Hoidan tällä hetkellä lapsia kotona ja en ole siksi edes oikeastaan etsinyt mitään työtä.
Sun pitää olla itsesi oma pomo. Aseta deadlinet esim. tähän kankaalle maalaus kolmen viikon päästä perjantaina kello 17.00. Sit vaan kerrot jollekin kaverille, että tuu kattoon mun maalausta sillon ja sillon. En mä ainakaan itse saa mitään aikaiseksi, jos mulla ei ole jotain tiettyä päivää jolloin jotain pitää olla valmiina.
Kun sulla on määräaika, niin aina on tulosta valmiina. Joskus huonoa, joskus hyvää, joskus aivan täyttä kuraa, mutta joskus jopa jotain aivan helmeä.
En tee oikein mitään tällä hetkellä. Lopetin hiljattain opiskelun ja en oo keksinyt vielä mitään järkevää tekemistä. Tosin käyn nyt muutaman päivän sivarissa paikkaamassa asepalvelusta, ettei tarvitse enää aseellisesti puolustaa tätä maata jos sota tulee, mutta muuten ei oo mitään suunnitelmia. Lisäksi odottelen että saan työkkäristä karenssia, eivät oo vieläkään antaneet vaikka en oo tehnyt mitään kuukausiin. Sitten pitää katsoa miten hyvin saan sossusta rahaa. Sen verran oon myös päättänyt etten aio enää yhtään päivää tehdä palkkatöitä ja maksaa ansioveroja, jotain vapaaehtois puuhaa voisin keksiä huvikseni.
Uskon että saamattomuus on perusominaisuus niissä ihmisissä joiden osa on työttömyys. Tämä ketju tukee tätä käsitystä.
Mä en koskaan ole ollut yhtä vähän tuottelias kuin silloin kun olin työtön. Jotenkin se että oli kaikki aika maailmassa johti siihen ettei koskaan tullut tartuttua mihinkään, kun aina voi ajatella tekevänsä sen "sitten joskus".
Nyt kun työttömyydestä on jo kauan, olen taas alkanut huijata itseäni että jos saan näissä yt:issä kenkää niin alan panostaa kaikkeen kivaan, tyyliin että kirjoitan kirjan ja laitan itseni fyysisesti mahtavaan kuntoon, opettelen loistokokiksi jne. Oikeasti jos saan potkut niin luultavasti lannistun niin että ryömin vain sänkyyni kännykkää räpläämään.
En todellakaan ole tuottelias. Ihan vitun laiskasti koneella 16 tuntia päivässä jo 7 vuotta. Kyllähän tällainen elämän tuhlaaminen harmittaa ja olisin mieluusti töissä, mutta kun sekin ottaa jo koville, että nostaisi lusikan lattialta, kun tiputti sen vahingossa.
Vierailija kirjoitti:
Uskon että saamattomuus on perusominaisuus niissä ihmisissä joiden osa on työttömyys. Tämä ketju tukee tätä käsitystä.
80-luvulla oli täystyöllisyys. Kyllä persoonalla varmasti on yhteyttä henkilön työtilanteeseen, mutta työmarkkinoiden tila on selvästi merkittävämpi asia.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö työttömyyden takia olla jotenkin tuottelias? Kaikki tekee mitä haluaa.
Ja en ole työtön. Olen ollut työelämässä viimeiset 26v.
nosto