Lapsi sai matikan kokeissa nollat kysymyksistä kun oli kirjoittanut pelkän vastauksen eikä lauseketta, tavallista?

Tietenkin kokeessa on esitettävä ja perusteltava, miten sen tuloksen on saanut. Jos pelkän vastauksen kirjoittaa, niin siinähän voi tulla jopa sellaiset ajatukset mieleen, että onko se vastaus luntattu jostain.

Jos kirjoittaa pelkän vastauksen, niin herää epäilys lunttaamisesta. Kertoiko hän miten sai tuon vastauksen? päässälaskulla?

Jos kuusi kahdeksasta tehtävästä menee nollaksi, niin miten voi saada kokeesta kutosen? Noilla pisteillä koe olisi omasta mielestäni todella selvä nelonen.

Yleensä oikeasta vastauksesta saa yhden tai kaksi pistettä ja lausekkeiden näkymisestä loput.

No eikö tota nyt jauheta aamusta iltaan matikan tunneilla, että välivaiheet aina esiin? Ihan oikein, ettei saa pisteitä jos on noin toope. En tiedä miten lohduttaa, mä komentaisin lopettamaan vinkumisen ja tekemään niin kuin on sanottu.

Koulussa kerrottiin ainakin jo 90-luvulla matikantunneilla, että pitää kirjottaa laskukaavakin. Käske kuuntelee ohjeita ens kerralla ku menee ala-asteelle (:

On ihan normaali käytäntö, että lauseke pitää olla näkyvissä, sillä siitä ne pisteet saadaan. Tosin olisi oikeasta vastauksesta nyt voinut antaa edes 1/6 pistettä per tehtävä.

Mielestäni on ok rankaista vastauksen vaiheiden puuttumisesta, mutta vähintään oikean vastauksen tulisi tuottaa 1/6p.

Ylioppilaskirjoituksissa lyhyessä matikassa korostettiin, että vastaukseen päätyminen tulee avata vaihe vaiheelta, joten hyvä opetella ajoissa.

Amk-tasolla riittää, että ensimmäisiin tehtäviin avataan vaiheet ja seuraaviin samankaltaisiin laitetaan pelkkä vastaus.

Sama kuin kirjottaisi hienon aineen aiheen vierestä ja saisi nelosen. Ihan oikein meni.

Ne ovat nyt matikan opiskelussa siinä vaiheessa, että pitää osata kertoa miten vastaukseen päätyi ja pitää myös osata kirjoittaa lauseke. Turha jäädä märehtimään, ensi kerralla paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Jos kuusi kahdeksasta tehtävästä menee nollaksi, niin miten voi saada kokeesta kutosen? Noilla pisteillä koe olisi omasta mielestäni todella selvä nelonen.

Yleensä oikeasta vastauksesta saa yhden tai kaksi pistettä ja lausekkeiden näkymisestä loput.

Kuutonen pitää laittaa, että tyhmätkin saadaan työnnettyä peruskoulun läpi.

13 vuotias on jo yläasteella...Olis siitä ehkä plussat voinut antaa, mutta muistaapa jatkossa perustella vastaukset :) Välillä pitää oppia kantapään kautta - ja tuossa vaiheessa niillä arvosanoilla ei juurikaan ole merkitystä vaan sillä että ne asiat oppii. Ei oikealla vastauksella ole mitään arvoa, jos ei osaa osoittaa miten siihen on päästy. 

Ihan normaalia. Matematiikan opiskelussa pääasia on oikeiden ratkaisutapojen oppiminen eivätkä vastaukset sinänsä. Oikeat vastauksethan voisi sinänsä vaikka arvata, eikä arvaamisesta anneta pisteitä.

Vierailija kirjoitti:

No eikö tota nyt jauheta aamusta iltaan matikan tunneilla, että välivaiheet aina esiin? Ihan oikein, ettei saa pisteitä jos on noin toope. En tiedä miten lohduttaa, mä komentaisin lopettamaan vinkumisen ja tekemään niin kuin on sanottu.

Tiedän kyllä että lapsi itse homman sössi, heillä oli tosin ilmeiseti vaihtunut opettaja tuossa jouluna ja uudella olikin eri käytännöt. Mietin vaan että miten voisi edes vähän motivoida takasin kun muutenkin on jo motivaatio-ongelmaa niin ei tuo ainakaan siihen auttanut. Tietenkin tapahtunut oli lapsen vika. Ap

Pelkän vastauksen on voinut arvata oikein tai katsoa kaverin paperista. Nerokkaimmankin päässälaskijan on kyettävä todistamaan se, että vastaus on oikein.

Enemmän pisteitä tulee siitä, kun kaikki välivaiheet ja kaavat ovat oikein, vaikka jonkun pienen virheen vuoksi vastaus olisi väärä. 

Opeta lapsellesi että välivaiheet on tehtävä. Ja korosta että hyvä kun tämä asia tuli selväksi nyt eikä myöhemmin. Voit myös sanoa lapselle, että pyytää opettajalta että voisiko kokeen tehdä uusiksi välivaiheiden kanssa. 

Syyt välivaiheiden vaatimiseen ovat:

1. Jos pelkkä vastaus riittäisi, lunttaus matematiikan kokeessa olisi hyvin helppoa. Välivaiheiden lunttaaminen on paljon vaikeampaa. Näin pidetään huoli että jokainen on tehnyt kokeensa itse.

2. Matematiikan idea ei ole pelkkä vastaus vaan oman ajatteluprosessin miettiminen ja selväksi tekeminen. Siksi välivaiheet vaaditaan. Niitä harjoitellaan yksinkertaisissa laskuissa, jotta ne osattaisiin  vaikeammissa. Ja niin vaikeita laskuja että ilman välivaiheita ei selviä tulee myöhemmin, joten hyvä opiskella systemaattista työskentelyä ihan senkin takia.

3. Välivaiheet vaaditaan jatko-opinnoissakin, esim. lukiossa, edellä mainituista syistä.

4. Välivaiheet ovat myös osa oppilaan oikeusturvaa. Jos vastaus on väärin, siitä ei voi antaa kuin nolla pistettä, vaikka oppilaan ajatteluprosessi olisi viimeistä laskuvaihetta vaille täysin oikea ja moitteeton. Jos oppilas tekee välivaiheet, samasta työstä voi opettaja antaa oppilaalle jopa täydet pisteet. Jos siis virhe on pieni ja laskutekninen ja tehtävä muuten vaikea. 

t: matematiikan opettaja yläasteelta

On kyllä kurjaa, jos nollille menivät vastaukset.

Mun oma lapsi on hyvä laskemaan päässä kaikenlaista ja häneltä usein varsinkin pienempänä jäivät kaavat kirjoittamatta.

Nyt on kyllä terästäytynyt, kun sai tuon vuoksi huonompia numeroitankokeista.

Kerran myös ope antoi 0 pistettä, kun ohmin merkit olivat jääneet laittamatta, muuten laskut olivat oikein!

Nyt vain lohduttelet ja sanot, että kyllä ope tietää, että lapsesi osaa laskut, jos tunnilla ne ovat oikein menneet. Ei yksi koe vaikutta niin paljoa arvosanaan kurssista.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni on ok rankaista vastauksen vaiheiden puuttumisesta, mutta vähintään oikean vastauksen tulisi tuottaa 1/6p.

Ylioppilaskirjoituksissa lyhyessä matikassa korostettiin, että vastaukseen päätyminen tulee avata vaihe vaiheelta, joten hyvä opetella ajoissa.

Amk-tasolla riittää, että ensimmäisiin tehtäviin avataan vaiheet ja seuraaviin samankaltaisiin laitetaan pelkkä vastaus.

Oikea vastaus tuottaa yhden pisteen, JOS JA VAIN JOS laskukaava on oikein. Loput pisteet tulevat laskukaavasta. Pelkkä oikea vastaus ei ole minkään arvoinen, senhän voi arvata tai luntata.

Lapsesi on pumpulissa elävä idiootti.

Hylsy olisi pitänyt muutenkin olla tuloksena.

Kyllä tuo oli normaalikäytäntö jo minun kouluaikanani 1970-80-luvuilla. Muistan vielä, kun opettaja oli luokkakaverin oikean vastauksen viereen kirjoittanut: "Hyvin arvattu!" ja antanut 0 pistettä.

Lapsellesi voit sanoa, että yksi koe ei maailmaa kaada, ja että ensi kerralla hän tietää toimia ohjeitten mukaan. En nyt panisi liikaa painoa siihen, mitä lapsi sanoo pettymyksen ollessa pahimmillaan.

Mä opiskelen opettajaksi ja meillä on ollut paljon puhetta siitä, että koulussa ei jätetä tilaa lapsen/nuoren omalle ajattelulle. Että pitäisi päästä irti siitä, että kaikkien pitäisi laskea ja ajatella asiat samalla tavalla. Matikassakin se vastaus on oleellisin, ja jos ajattelee eri tavalla, kun joku kaava, niin ei siitä voi rankaista. Pitäisi vaikka suullisesti pyytää oppilasta selittämään, miten on kyseiseen tulokseen päässyt, jotta varmistuu vilpittömyydestä.