Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tekikö psykologi väärin vai ylireagoinko? Haluaisin jo vaihtaa terapeuttia :(
29.01.2016 |
Aloitin psykiatrian polilla uuden terapiasuhdeen ja olen nyt kaks kertaa käynyt. Eka kerta meni siihen perus kuka olen ja mistä tulen, ei ihmeempiä. Toisella kerralla psykologi kysyi mitä kuuluu ja kerroin, että olen ollut hyvin kipeä. Kerroin, että tätä mun fyysistä vaivaa on tutkittu jo tosi pitkää ja tätä mun psykologia edeltävänä päivänä yks lääkäri teki mielestäni erittäin törkeästi ja suoran hoitovirheen. Psykologille sitten aloin avautua täst, olinhan aika vittuuntunut kun jäin täysin heitteelle ja hoidotta. Ihmettelin samalla, että mistä nyt tuun saamaan hoitoa kun mut kirjattiin polilta ulos. Kerroin myös, että mua pelottaa et nää mun mielenterveysongelmat on vaikuttaneet tähän päätökseen, koska eräs lääkäri koitti tätä vaivaani pistää täysin psyykkiseks tämän diagnoosin takia.
Psykologi sanoi, että ”oota hetki” ja lähti pois huoneesta. Ajattelin, että ehkä se meni vessaan tai hakee mulle jotain lappua? Mun järkytykseks tää psykologi oli mennyt kertomaan tästä mun äskeisestä kokemuksesta lyhyesti mun lääkärille :o! Psykologi tuli huoneeseen lääkärini kanssa, että ”X jo kertoikin sun ikävästä kokemuksesta poliklinikalla Y, voitko hei kertoo vähän lisää”. Ymmärrän, että psykologi tarkoitti hyvää ja hän siis ajatteli jos tämä mun lääkäri vois ottaa jotain kantaa. Eikö psykologi kuitenkin rikkonut vaitiolovelvollisuuttaan kun kertoi multa mitään lupaa kysymättä lääkärille ja lähti sitä konsultoimaan? Tai edes haki lääkärin huoneeseen multa lupaa kysymättä?
Olisin mä luvan antanut jos ois kysynyt. Mulla on ihmissuhteissa tosi pahoja luottamusongelmia ja pahin mitä tapahtuu heti terapiaprosessin alkuun on se, että luottamus rikkoutuu jollain lailla. Menin niin hämilleni tästä, että kerroin lääkärille vaan tätä tarinaa uusiks ja aika loppui. Olen ollut koko loppuviikon tosi ahdistunut. Aion toki kertoa psykologille, että tämä jäi mietityttämään ja mielestäni oli outoa tämä. Ylireagoinko? Kannattaako mun sanoa lääkärille tästä kun se soittaa mulle maanantaina? Tuo psykologi ei mitenkään voinut tietää, että lääkärin konsultointi on mulle ok! Mähän voisin vaikka vihata tuota lääkäriä.
Nyt huomaan, että heti keksin tekosyitä millä voisin perua psykologiajan. Tuntuu, että luottamus mitä ei tietenkään parin kerran pohjalta voi olla, koska se pitäisi rakentua terapiasuhteessa niin se on jo rikottu heti alkuunsa. Koko tyyppi inhottaa minua. Ymmärrän tietysti, että hän tarkoittaa hyvää mutta. Mua ei enää huvita kertoa sille mitään, koska en uskalla. En meinaa uskaltaa kertoa tätäkään asiaa.
Mitä tekisitte? Hienoa kun oon tätä psykoterapiaa jonottanut ihan vitun kauan niin käy näin. No eipä meidän kemiatkaan kyllä mitenkään loistavasti natsanneet, että sen puoleen.
Kommentit (54)
Psykologi teki törkeesti. Hän ei missään nimessä olisi saanut mennä kertomaan lääkärille asiaa kysymättä lupaa sinulta.
Aivan käsittämätön temppu häneltä! Yleensä psyk. potilaat kärsivät nimenomaan luottamuspulasta, joten tämmöinen liikku heti alkuun on ihan törkeä.
Kerää rohkeutesi, ja sano asia suoraan psykologille. Että olet siis tyrmistynyt ja loukkaantunut hänen menettelystään. Mikään puolustelu, että hän vain yritti auttaa tms. ei oikeuta hänen tekoaan.
Älä peru käyntejä millään tekosyyllä, vaan sano täysin suoraan kaikki mitä ajattelet asiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos vastauksesta :). En tiennyt, että psykologi saa kertoa asioista lääkärille. Saako se siis kertoa kaikki mitä kerron sille? En minä mitään virkavirheasiaa ajatellutkaan kun ollaan samassa yksikössä, mutta eikö ole outoa että hän minulta lupaa kysymättä kertoo lääkärille mistä ollaan keskusteltu?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Sinua samasta syystä hoitavat lääkärit saavat konsultoida toisiaan ja keskustella hoidostasi keskenään mikäli hoidon suunnittelu ja seuranta sitä vaatii. Ei riko vaitiolovelvollisuutta vaan on normaali ja välttämätön tapa toimia. Toki hän olisi voinut lähtiessään kertoa kenet lähtee noutamaan, mutta mitään virallisesti väärää ei ole tapahtunut.
Ehkä ei lain kirjaimen mukaan tehnyt väärin, mutta muuten todella tökerösti. Luottamuksen saavuttaminen psykiatrisessa hoidossa on usein ensisijainen tavoite, joten tässä hän kyllä sabotoi sen.
Asian hoitaminen ei olisi mitenkään mutkistunut tai viivästynyt, mikäli hän olisi kysynyt potilaalta luvan. Kyse on potilasta kunnioittavasta kohtelusta.
Sä olit juuri syyttänyt sen psykologin työnantajaa (joka on siis sama kuin sun lekurilla ja vastaa molempien töistä) hoitovirheestä. Kyllä kai sen pitikin siihen reagoida.
No sä koet nyt, että psykologi on välittänyt eteenpäin luottamuksellisia tietoja - mutta se lekurihan oli asianosainen, ei joku satunnainen taho ketjussa "eteenpäin".
Ehkä sun kannattais nyt mennä vaan sille seuraavalle psykologitapaamiselle, ja kysyä suoraan, miksi psykologi menetteli näin. Kertoa, että susta se ei ollut kiva ja että haluat, että sulta kysytään ennen tämmöisiin interventioihin ryhtymistä. Käytä tätä tilannetta harjoitellaksesi asioidn selvittämistä: sulla tuntuu olevan siinä vähän vaikeuksia. Sinä et osaa ottaa muiden näkökantaa homioon etkä osaa vaatia omaaasi huomioitavaksi, vaan märehdit asioita itseksesi - ja se on aina tuloksetonta ja kuluttavaa. Asiat on joko selvitettävä tai ohitettava - märehtiminen vain pahentaa niitä.
Olen kyllä sun kanssa samaa mieltä siitä, että ei tuo tapaus varmaan mitenkään luottamusta rakenna. Psykologi olisi voinut kysyä sulta ensin. Jos olet kuitenkin pitkään odottanut terapiaa, älä jätä tämän takia kesken, vaan ota asia esille psykologin kanssa tai yritä saada uusi terapeutti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykologi ei ole lääketieteellisesti koulutettu ja eivät siis tee mitään lääkärin valojakaan, eli ei ole mitenkään vaitiolovelvollinen mistään.
Vaihda terppa vaikka sairaanhoitajaan, psykologeista ei useimmiten ole hoitotyöhön, koska heitä ei siihen edes kouluteta.
Heitä koulutetaan opettajiksi, ammatinvalinnan ohjaajiksi ja työhön otto testaajiksi. Hoitotyö on noista todella kaukana.
Siis en syyttänyt sen työnantajaa? Kyse ei missään nimessä ollut psykiatrian yksikön hoitavasta lääkäristä. Kyseessä eri kaupungin poliklinikka jopa.
Totta kai menen seuraavaan tapaamiseen kun asia pitää selvittää. Mietin vain, että tällaiset asiat kun jäävät aina ihmissuhteissakin taustalle niin jää varmaan ikävä sävy terpiaprosessiin? Voinko olla täysin avoin?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis en syyttänyt sen työnantajaa? Kyse ei missään nimessä ollut psykiatrian yksikön hoitavasta lääkäristä. Kyseessä eri kaupungin poliklinikka jopa.
Totta kai menen seuraavaan tapaamiseen kun asia pitää selvittää. Mietin vain, että tällaiset asiat kun jäävät aina ihmissuhteissakin taustalle niin jää varmaan ikävä sävy terpiaprosessiin? Voinko olla täysin avoin?
Ap
Siis miksi se sua hoitanut lääkäri oli "satunnaisesti" paikalla psykologin työpaikalla niin että tämä tiesi, mistä hakea häntä, ellei hhän ollut saman työnantwjan palveluksessa? Tottakai oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinua samasta syystä hoitavat lääkärit saavat konsultoida toisiaan ja keskustella hoidostasi keskenään mikäli hoidon suunnittelu ja seuranta sitä vaatii. Ei riko vaitiolovelvollisuutta vaan on normaali ja välttämätön tapa toimia. Toki hän olisi voinut lähtiessään kertoa kenet lähtee noutamaan, mutta mitään virallisesti väärää ei ole tapahtunut.
Ehkä ei lain kirjaimen mukaan tehnyt väärin, mutta muuten todella tökerösti. Luottamuksen saavuttaminen psykiatrisessa hoidossa on usein ensisijainen tavoite, joten tässä hän kyllä sabotoi sen.
Asian hoitaminen ei olisi mitenkään mutkistunut tai viivästynyt, mikäli hän olisi kysynyt potilaalta luvan. Kyse on potilasta kunnioittavasta kohtelusta.
Psykiatrinen hoito ei kyllä kuulu mitenkään psykologeille, joilla on vain hömppähumanista osaamista ja ei yleensä yhtään hoitotieteen kurssia käytynä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Psykologi ei ole lääketieteellisesti koulutettu ja eivät siis tee mitään lääkärin valojakaan, eli ei ole mitenkään vaitiolovelvollinen mistään.
Vaihda terppa vaikka sairaanhoitajaan, psykologeista ei useimmiten ole hoitotyöhön, koska heitä ei siihen edes kouluteta.
Heitä koulutetaan opettajiksi, ammatinvalinnan ohjaajiksi ja työhön otto testaajiksi. Hoitotyö on noista todella kaukana.
Potilastyötä tekevä psykologi on tietysti salassapitovelvollinen. Minkään valan kanssa asialla ei ole mitään tekemistä. (Lääkärivalat poistettiin vuonne 1994, kun potilaslaki tuli voimaan.)
Ihmiset taitaa täälläkin ajatella että psykologi=psykiatri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pakko kysyä, että oletko varma, että käyt terapiassa? Mainitsit poliklinikan, siellä harvemmin tarjolla psykoterapiaa. Toki joskus, mutta yleensä kyse on tukikeskusteluista ja terapiaa haetaan (yleensä Kelan kustantamana) erikseen. Ihmiset sekoittavat nämä, siksi tämä kommentti.
Jos olet jossain psyl pkl:lla hoidossa, sinulle on mitä todennäköisimmin nimetty hoitava työntekijä ja lääkäri. He keskustelevat asioistasi ja vaikka eivät puhuisi, näkevät tietojärjestelmästä toistensa kirjaukset.
Nyt on aika sinun harjoitella luottamista. Ei oikeastaan ole väliä pidätkö lääkäristä, hän hoitaa tietyt asiat kanssasi. Tietenkin, jos koet jotain asiattomuutta, niin voit pyytää vaihtoa. Psyk työntekijöissä on tietenkin kaikenlaista porukkaa, mutta tarkoitus on auttaa sinua. Kuntoutuminen on sinun prosessisi, jossa muutat toimintatapojasi. Pyri aina aikuiseen käyttäyttymiseen, älä anna ensimmäisen tunteen viedä!
Vierailija kirjoitti:
Sä olit juuri syyttänyt sen psykologin työnantajaa (joka on siis sama kuin sun lekurilla ja vastaa molempien töistä) hoitovirheestä. Kyllä kai sen pitikin siihen reagoida.
No sä koet nyt, että psykologi on välittänyt eteenpäin luottamuksellisia tietoja - mutta se lekurihan oli asianosainen, ei joku satunnainen taho ketjussa "eteenpäin".
Ehkä sun kannattais nyt mennä vaan sille seuraavalle psykologitapaamiselle, ja kysyä suoraan, miksi psykologi menetteli näin. Kertoa, että susta se ei ollut kiva ja että haluat, että sulta kysytään ennen tämmöisiin interventioihin ryhtymistä. Käytä tätä tilannetta harjoitellaksesi asioidn selvittämistä: sulla tuntuu olevan siinä vähän vaikeuksia. Sinä et osaa ottaa muiden näkökantaa homioon etkä osaa vaatia omaaasi huomioitavaksi, vaan märehdit asioita itseksesi - ja se on aina tuloksetonta ja kuluttavaa. Asiat on joko selvitettävä tai ohitettava - märehtiminen vain pahentaa niitä.
"Sinä et osaa ottaa muiden näkökantaa huomioon..."
Käsittämätöntä syyllistämistä. Miksiköhän ap on mennyt hoitoon? Jos hänellä on ongelmia vaikka oman äänensä kuuluville saamisessa?
Yleensäkään potilas (varsinkin psykiatrinen) ja häntä hoitava henkilö eivät ole mikään tasa-arvoinen pari, jossa molempien on "osattava" ilmaista itseään ja huolehdittava eduistaan.
Psyk. potilas on usein herkkä, arka, ujo, huonoitsetuntoinen tai hänellä on huonoja kokemuksia yms. ja häntä hoitavan henkilön on tehtävä töitä sen eteen, että luottamus saavutetaan.
Ap:n taustasta en tiedä, puhun yleisellä tasolla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykilogi teki väärin, niin lain kuin inhimillisyydenkin puitteissa. Vaikka sulla on asiakkuussude myös toiseen lääkäriin, niin se ei oikeuta kertomaan psyk. puolen asioista. Esim. psyk. puolen kirjaukset ovat nähtävissä vain hoitohenkilökunnalle, ei kelle tahansa lekurille tai hoitajalle. Tosi törkeää, vaikka ei varmasti pahaa tarkoittanu.
Kehottaisin huomauttamaan tosta tilanteesta psykologilles; voitte keskustella ja ehkä tätä kautta se luottamus just rakentuis. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis en syyttänyt sen työnantajaa? Kyse ei missään nimessä ollut psykiatrian yksikön hoitavasta lääkäristä. Kyseessä eri kaupungin poliklinikka jopa.
Totta kai menen seuraavaan tapaamiseen kun asia pitää selvittää. Mietin vain, että tällaiset asiat kun jäävät aina ihmissuhteissakin taustalle niin jää varmaan ikävä sävy terpiaprosessiin? Voinko olla täysin avoin?
Ap
Siis miksi se sua hoitanut lääkäri oli "satunnaisesti" paikalla psykologin työpaikalla niin että tämä tiesi, mistä hakea häntä, ellei hhän ollut saman työnantwjan palveluksessa? Tottakai oli.
Eihän kyseessä ollut sama lääkäri!
Minä en ymmärrä lainkaan, miten niin psykologi teki väärin. Hän haki lääkörin paikalle - mutta pyysi ap:ta kuitenkin itse kertomaan jutun.
No, ehkä olisi ollut korrektimpaa pyytää lupa, mutta ei tuo nyt mitenkään "törkeää" ollut. Jos tuo on " törkeää", niin aika lailla ensimmäisen maailman ongelmista kärsitte..,
Terapiassa olennaisinta on omista tunteista rehellisesti puhuminen. Sen sanominen, miltä joku asia oikeasti tuntuu. Mikä loukkasi, mikä teki surulliseksi jne.
Ap, kerro siis rehellisesti psykologille, miten pahalta sinusta tuntui hänen menettely!
Täällä on neuvottu sinua olemaan "aikuinen", olemaan "märehtimättä" jne.
Minä neuvon sinua, että älä nimenomaan yritäkään olla aikuinen! Märehdi aivan niin paljon kun haluat! Terapia on nimenomaan sitä varten.
Ei ole mitään oikeita tai vääriä tunteita. Jos sinua hoitaa oikea (terapiakoulutuksen saanut) psykoterapeutti, hänen pitää pystyä ottamaan tunteesi vastaan suuttumatta tai puolustelematta itseään. Yritä uskaltaa ilmaista kaikenlaiset tunteesi rehellisesti terapiassa. Jos terapeutti suuttuu tai puolustelee, vaihda terapeuttia.
1) Virheen tehnyt lääkäri ei ollut psyk.puolen lääkäri. Kyse oli toisen kaupungin polista mistä avauduin psykologille. Näin ollen psykologin työnantajaan ei liity tämä asia eikä psykiarinkaan :D
2) Tällä polilla on saatavilla lyhyitä psykoterapioita. :)
Ap
Ja eikö ollut niin, että psykologi ei kertonut tapausta lääkärille, vaan sinä itse kerroit?
Alue: Aihe vapaa
Sinua samasta syystä hoitavat lääkärit saavat konsultoida toisiaan ja keskustella hoidostasi keskenään mikäli hoidon suunnittelu ja seuranta sitä vaatii. Ei riko vaitiolovelvollisuutta vaan on normaali ja välttämätön tapa toimia. Toki hän olisi voinut lähtiessään kertoa kenet lähtee noutamaan, mutta mitään virallisesti väärää ei ole tapahtunut.