Miltä miehestä tuntuu ihastuneena?
Noh tuossa otsikossa se tulikin. Mies, miltä sinusta tuntuu/on tuntunut ihastuneena? Oletko aina jännittynyt ihastuksesi lähellä vai pystykö olemaan ihan normaalisti? Pelottaako tunteista puhuminen paljon vai oletko itsevarma ja odotat vain sopivaa hetkeä? Saa ja kannattaa puhua tuntemuksistaan vapaasti. Kysykää myöskin toisiltanne neuvoa, jotkuthan juuri niitä neuvoja täältä hakevat. Sana on vapaa, myös naisille, vaikka otsikossa haetaankin miesten kokemuksia.
Kommentit (66)
Perhosia on välillä vatsassa muuten yritän kyl maholisimman rennosti ja coolisti käyttäyttyy ettei nainen mitää poikkeavaa huomais. Ehkä eniten jännittää ja pelottaa se mahdollinen pettymyksen ja surun tunne.
Vierailija kirjoitti:
Muna alkaa nousta pystyyn :)
Tää ja haluaa nukkua samassa sängyssä.
Aika paska fiilis, olen vielä niin kädetön naisten kanssa, ei sitä päällepäin huomaa, mutta ajatukset karkailee jatkuvasti, panettaa ym.
Jotenkin aina tyrin asiat tai sitten naiset eivät ole oikeasti kiinnostuneita, viimeinenkin viestitteli aina viihteellä ja pari kertaa biletettiin, oli varattu ja alkoi kiusaamaan, uutena vuotenakin pyysi kaveriporukan mukaan ja sillä oli oma kundi mukana, kaulaili ja pussaili sitä ja silti tuijotti mua jatkuvasti ym.
Joku aika sitten tein selväksi ettei mikään peli kiinnosta ja pillua pitää saada, sen jälkeen syvä hiljaisuus, mutta oli perkeleen hyvän näköinen ja mukava nainen.
Mulle on aina tullut vain paskaa käteen nais asioissa.
Avokkikin vain asuu meillä eikä halua olla mun kanssa missään tekemisissä ja siitä ei pääse ikinä eroon lapsen takia.
Jotenkin tosi kusetettu olo, enkä ole naisilta halunnut muuta kuin läheisyyttä ja seksiä.
T.M
Mies on ihminen
Jos tästä voisi päätellä jotain
MIES HALUAA IHASTUNEENA PURISTELLA TOISTEN MIESTEN PALLEJA, ARVAA VAAN MITÄ MIES TEKEE RAKAATUNEENA?
Vierailija kirjoitti:
MIES HALUAA IHASTUNEENA PURISTELLA TOISTEN MIESTEN PALLEJA, ARVAA VAAN MITÄ MIES TEKEE RAKAATUNEENA?
Mikä sul on ongelma?
Jännittää ja paljon. Yritän olla normaalisti mutta puhun tyhmiä. Sekoan ja takeltelen sanoissa. Vaikea katsoa silmiin, koska kuolaamiseni paistaisi läpi.
Tulee aina semmonen "vaimo tappaa mut" tunne kun ihastuu.
Vierailija kirjoitti:
Aika paska fiilis, olen vielä niin kädetön naisten kanssa, ei sitä päällepäin huomaa, mutta ajatukset karkailee jatkuvasti, panettaa ym.
Jotenkin aina tyrin asiat tai sitten naiset eivät ole oikeasti kiinnostuneita, viimeinenkin viestitteli aina viihteellä ja pari kertaa biletettiin, oli varattu ja alkoi kiusaamaan, uutena vuotenakin pyysi kaveriporukan mukaan ja sillä oli oma kundi mukana, kaulaili ja pussaili sitä ja silti tuijotti mua jatkuvasti ym.
Joku aika sitten tein selväksi ettei mikään peli kiinnosta ja pillua pitää saada, sen jälkeen syvä hiljaisuus, mutta oli perkeleen hyvän näköinen ja mukava nainen.
Mulle on aina tullut vain paskaa käteen nais asioissa.
Avokkikin vain asuu meillä eikä halua olla mun kanssa missään tekemisissä ja siitä ei pääse ikinä eroon lapsen takia.
Jotenkin tosi kusetettu olo, enkä ole naisilta halunnut muuta kuin läheisyyttä ja seksiä.
T.M
Varjele! o.O
Riippuu siitä onko naiseen mahiksia vai ei. Yleensä ei ole joten ei jännitä. Kauniit ovat usein tosi fiksujakin, joten heidän kanssaan on ihan kiva vaan jutella ja ihailla kaukaa. Joskus tosin tympäisee katsoa sivusta naisten tekopyhyyttä parinvalinnassa, jos otetaan se kovis-naistenkaatajamaineinen, ja selitetään kuinka se on niin ihana ja söpö. Tai vähän vanhemmalla iällä kun maalin kuivumistakin tylsemmät pojat alkavat kiinnostaa, mikäli opiskelevat rahakasta alaa. Ja jälleen teeskennellään että oma kulta on niin kiinnostava ja huomaavainen tai mitä lie... Huom. Jokainen saa onneksi valita sen kumppaninsa kuinka haluaa. Tämä ei ole ulinaa siitä että naiset valitsevat "väärin"!
Jos taas on sinkkuna ja tapaa naisen johon olisi mahkut, niin jännittää suurinpiirtein niin paljon ettei saa sanaa suustaan. Mielessä pyörii muutenkin koko ajan että milloin tämä seksitön kausi katkeaa, ja jos siihen tulee vielä joku jolta voisi saadakin, niin meneehän siinä vähän lukkoon.
Yritän vielä parhaani vastata kysymykseen otsikossa. Muutamat muut vastaukset huvitti täällä.
Itse eronneena ja pitkästä aikaa sinkkuna on ihastuminen melko uus käsite, vaikka lähemmäs 30v oonkin. En oo herkästi ihastuvaa sorttia ollut, mutta muutamia on tässä parin vuoden sisään jo tullut. Ja perus miehenä en oo tikkuakaan laittanut asian eteen ristiin, miksikö?
No ihastuneena itse ainakin ensimmäisenä mietin naista paljon, pyrin olemaan lähellä ja yhteydessä. Juttelen ja kyselen kuulumisia. Tässä vaiheessa kuitenkin asia jää aina haaveilu-asteelle, sillä ensimmäinen olettamus on aina että "eihän se nyt minusta voi pitää".
Edellinen ihastus oli työkaverini, ja en uskaltanut tehdä aloitetta siksi koska pelkäsin tyriväni asian ja sitten en kehtaisi katsoa häntä enää silmiin pitkään aikaan. Ollaan kuitenkin päivittäin tekemisissä, niin tuntui jotenkin vaikealta lähestyä.
Mies
Ihastuneena sitä kaipaa toista kun hän ei ole lähellä, eikä toisaalta aina osaa iloita siitäkään kun hän on lähellä. Olo on kuin vesirokossa, totaalisen levoton. Kaiken aikaa odottaa vaan milloin pääsee toista näkemään. Yrittää keksiä miten häntä pystyisi näkemään jonkin tekosyyn varjolla useammin. Lähellä on hyvä, mutta aavistuksen pelottavakin olla, koska pelkää että tekee jotain mikä saa toisen poistumaan eikä ikinä palaamaan. Katsekontakti on tärkeää, koska siitä pystyy aistimaan toisen tunnelmia. Onko hän vaivaantunut, neutraali vai peräti kiinnostunut. Kosketus tuntuu kuin miljoona volttia iskisi läpi, olo on euforinen.
Tässä alkuun mitä äkkiseltään tuli mieleen. T:keski-ikäinen mies
Kuka nainen jaksaa avioliitossaan koko ajan ihastunutta miestään? Ei hetken rauhaa. Ei tasaisia hetkiä.
Ite saatan kattoo välillä mitä nainen puuhailee kun liikutaan samoissa piireissä. Usein jää haaveilu päälle ja saatan hymyillä törpön näkösenä. Pitäisi tutustua paremmin ja katsoo et tulisko tästä sitte jotai.