Miksi juuri lapsiperheen pitää olla se reissaava ja sukuloiva osapuoli?

Vierailija kirjoitti:

...Mukaan on pakko ottaa yhdistelmävaunut, matkasänky, vauvan vuodevaatteet, taaperon tyyny, rintapumppu, liivinsuojia, vaippoja, puhdistuspyyhkeitä, leluja, vitamiinit, harsoja, tutteja, monta vaihtovaatekertaa...

OT, mutta kuinka moni oikeasti raahaa jotain vitamiineja reissuilla mukana?

Ja noista sinun mainitsimista tarvaroista suurin osa on pakattuna. Vaattee pitää pakata, mutta se nyt ei ole iso homma. Ihan olleellinen avautuminen joka tapauksessa ja tuo matka on kyllä pitkä.

Et voi vain sanoa, että matkan tekeminen on raskasta ja ei jaksa kovin usein reissata, kun lapset ovat noin pieniä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on 2,5-vuotias ja nelikuinen. Meidän molempien vanhemmat asuvat yli 300 kilometrin päässä meistä, minun vanhemmat vielä aavistuksen pidemmällä. Miehen vanhemmat eivät ole enää työelämässä, omani ovat, mutta lomia kertyy heillekin ihan mukavaa tahtia kun on mahdollisuus tehdä ylitöitä lasten lennettyä pois pesästä. Käydään noilla kotiseuduillamme pari kertaa vuodessa, jos toisen vierailun pystyy yhdistämään joihinkin sukukekkereihin (rippijuhlat, ylppärit, häät, mitä näitä nyt on) niin hyvä, mutta aina se ei ole mahdollista. Aina kun ollaan lähtöä tekemässä niin alkaa jo uudestaan se anelu, että tulkaa pian uudestaan, tulkaa, tulkaa! Olen kuitenkin pysähtynyt miettimään sitä, miten päätöntä se on, että juuri ne joutuvat reissaamaan, joille se on kaikista hankalinta.

Kun me lähdemme tällä porukalla matkaan, joudumme pitämään ihan vähintään yhden, useimmiten kaksi ruoka-, imetys-, vaipanvaihto- ja vessataukoa. Vähintään + 1 h matka-aikaan. Mukaan on pakko ottaa yhdistelmävaunut, matkasänky, vauvan vuodevaatteet, taaperon tyyny, rintapumppu, liivinsuojia, vaippoja, puhdistuspyyhkeitä, leluja, vitamiinit, harsoja, tutteja, monta vaihtovaatekertaa, kyllä te tiedätte nämä, jotka olette itse joutuneet lasten kanssa reissaamaan. Siinä missä kahden aikuisen viikonloppukamat mahtuvat keskikokoiseen urheilukassiin, on meillä oikeasti haasteita saada tuo tavaramäärä mahtumaan vaunuineen farmariautoon, vaikka kyse on vain kahden yön reissusta.

Seuraavaan "koska te tulette käymään"-aneluun aion ihan suoraan vastata, että mitä jos te tulisitte vaihteeksi tänne? Kummankaan vanhemmat eivät asu missään isossa maalaistalossa jossa on tilaa vaikka muille jakaa ja jotka ovat sellaisia kulttuuriympäristöjä joiden näkemisellä olisi lapsille jotain erityistä arvoa. Meillä on yksi ylimääräinen huone vuodesohvalla ja se on saman verran kuin molemmissa mummuloissa on tarjota isommalle porukalle.

Tuntuu, että kaikilla samassa elämäntilanteessa olevilla tutuillakin se on nimenomaan niin, että se lapsiperhe kiertää ympäri maata, vaikka heille se on jo tavara-aspektin vuoksi hankalampaa.

Tämä perhe on tehnyt elämänsä vaikeaksi ihan itse, varmasti lähtevät taas samalla turhan tavaran arsenaalilla pääsiäisenä sukulaisten luo.

Niin, ja matkustavat 300 kilometriä ja imettävät abc:llä ja pesevät kakkapyllyä Teboililla ja levähdyspaikalla ja organisoivat lapsille nukkumapaikkaa ja koittavat olla herättämättä yöllä muita ja yrittävät tsempata toisiaan jaksamaan poikkeustilavirittelyjä ja etsivät nyssäköiden pohjalta niitä viimeisiä sukkia ja keräävät pyykkinarulta nyrkkipyykkiä, kun oli yksi body liian vähän ja paskat niskassa ja nukkuvat huonosti ja sitten matkustavat toiset 300 kilometriä takaisin niitten nesteiden ja tebskojen kautta ja kotona purkavat kassit ja miettivät että pitääkö vielä lähteä hakemaan kaupasta maitoa ja toteavat, että menee yksi päivä reissusta toipumisessa.

Ei sillä tavaran määrällä niin väliä, junou...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

...Mukaan on pakko ottaa yhdistelmävaunut, matkasänky, vauvan vuodevaatteet, taaperon tyyny, rintapumppu, liivinsuojia, vaippoja, puhdistuspyyhkeitä, leluja, vitamiinit, harsoja, tutteja, monta vaihtovaatekertaa...

OT, mutta kuinka moni oikeasti raahaa jotain vitamiineja reissuilla mukana?

Ja noista sinun mainitsimista tarvaroista suurin osa on pakattuna. Vaattee pitää pakata, mutta se nyt ei ole iso homma. Ihan olleellinen avautuminen joka tapauksessa ja tuo matka on kyllä pitkä.

Et voi vain sanoa, että matkan tekeminen on raskasta ja ei jaksa kovin usein reissata, kun lapset ovat noin pieniä.

No meillä lasten vitamiinit ovat osa päivän ohjelmaa ja rutiinia, esim. vauvan D-tipat ja maitohappobakteerit pitää olla reissussa mukana. Eikös tuo kirjoittaja nimenomaan kuvannut sitä, että matkan tekeminen on raskasta, pakkaaminen on raskasta jne. ja ihmettelee, että miksi juuri heidän oletetaan olevan se reissaava osapuoli, kun taas ne sukulaiset joille oikeasti riittää se että laukkuun heittää hammasharjan ja vaihtoalkkarit eivät halua lähteä tien päälle. Ja heidän perustelunsa on yleensä juuri sama, eli "ei viitsi lähteä kun on vaivalloista ja matka on pitkä ja vieraassa paikassa nukkuu huonosti". Silti he mankuvat lapsiperhettä tien päälle ja pahimmillaan heittäytyvät marttyyreiksi, jos lapsiperhe ei haluakaan lähteä. Miksi lapsiperheen kokemus reissaamisen raskaudesta on vähäpätöisempi kuin aikuisten sukulaisten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli noita reissuja ja kaupunkikäyttöä varten vaunut johon sai turvakaukalon kiinni. Oli yhdistelmävaunutkin mut ne oli niin raskaat ja vei autosta niin paljon tilaa että en viitsinyt niitä ottaa koskaan mukaan.

Vauvan kanssa tuli käytyä paljon mökillä eikä sinnekään tullut koskaan raahattua noin paljon tavaraa. Tosin ekalla mökkireissulla vietiin kerralla mökille niin paljon vaippoja, soseita ja maitoja että niitä ei joka viikonloppu tarvinnut kun korkeintaan täydentää.

Kun vauva oli isompi ja istui jo matkarattaissa niin tuli reissattua paljon enemmän eikä se mun mielestä ollut mitenkään erityisen raskasta.

Miten matkarattaat ja soseet mökillä ovat vaikuttaneet siihen että sukulaiset ovat tulleet välillä teidän luoksenne kylään?

No pointti olikin että vähemmälläkin tavaramäärällä voi matkustaa mutta ainoa hyväksyttävä vastaus taitaa olla ap:n symppaaminen ja itsekkäiden isovanhempien kauhistelu.

Näille "ostakaa mummolaan kaikki tarvittava niin ei tarvitse kuljetella" -vinkkaajille: Oletteko ajatelleet sellaista mahdollisuutta, ettei kyse ole rahan puutteesta tai viitsimisestä vaan siitä, ettei sinne mummolaan SAA jättää mitään ylimääräistä?

Meillä toisessa mummolassa on kaikki mahdollinen valmiina: sängyt, potat, vaipat, syöttötuoli, vaunut yms. Toisesta mummolasta pitää viedä poislähtiessään mukanaan ihan kaikki, yhtään vaippaa tai sukkaa ei saa jättää niinkin suuresta esineestä kuin potasta nyt puhumattakaan! Tilaa olis kyllä, mutta minimalistin kotiin vaan ei kerta kaikkiaan saa jättää mitään ylimääräistä... Mummolassa on yksi 30 l muovilaatikko, jossa saa olla pari muistipeliä ja kyniä ja paperia, mutta se mikä ei tuohon laatikkoon mahdu, ei saa sinne jäädä.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on 2,5-vuotias ja nelikuinen. Meidän molempien vanhemmat asuvat yli 300 kilometrin päässä meistä, minun vanhemmat vielä aavistuksen pidemmällä. Miehen vanhemmat eivät ole enää työelämässä, omani ovat, mutta lomia kertyy heillekin ihan mukavaa tahtia kun on mahdollisuus tehdä ylitöitä lasten lennettyä pois pesästä. Käydään noilla kotiseuduillamme pari kertaa vuodessa, jos toisen vierailun pystyy yhdistämään joihinkin sukukekkereihin (rippijuhlat, ylppärit, häät, mitä näitä nyt on) niin hyvä, mutta aina se ei ole mahdollista. Aina kun ollaan lähtöä tekemässä niin alkaa jo uudestaan se anelu, että tulkaa pian uudestaan, tulkaa, tulkaa! Olen kuitenkin pysähtynyt miettimään sitä, miten päätöntä se on, että juuri ne joutuvat reissaamaan, joille se on kaikista hankalinta.

Kun me lähdemme tällä porukalla matkaan, joudumme pitämään ihan vähintään yhden, useimmiten kaksi ruoka-, imetys-, vaipanvaihto- ja vessataukoa. Vähintään + 1 h matka-aikaan. Mukaan on pakko ottaa yhdistelmävaunut, matkasänky, vauvan vuodevaatteet, taaperon tyyny, rintapumppu, liivinsuojia, vaippoja, puhdistuspyyhkeitä, leluja, vitamiinit, harsoja, tutteja, monta vaihtovaatekertaa, kyllä te tiedätte nämä, jotka olette itse joutuneet lasten kanssa reissaamaan. Siinä missä kahden aikuisen viikonloppukamat mahtuvat keskikokoiseen urheilukassiin, on meillä oikeasti haasteita saada tuo tavaramäärä mahtumaan vaunuineen farmariautoon, vaikka kyse on vain kahden yön reissusta.

Seuraavaan "koska te tulette käymään"-aneluun aion ihan suoraan vastata, että mitä jos te tulisitte vaihteeksi tänne? Kummankaan vanhemmat eivät asu missään isossa maalaistalossa jossa on tilaa vaikka muille jakaa ja jotka ovat sellaisia kulttuuriympäristöjä joiden näkemisellä olisi lapsille jotain erityistä arvoa. Meillä on yksi ylimääräinen huone vuodesohvalla ja se on saman verran kuin molemmissa mummuloissa on tarjota isommalle porukalle.

Tuntuu, että kaikilla samassa elämäntilanteessa olevilla tutuillakin se on nimenomaan niin, että se lapsiperhe kiertää ympäri maata, vaikka heille se on jo tavara-aspektin vuoksi hankalampaa.

Minkä ihmeen takia. Jokainen tekee itse valintansa. Jotkut viettävät lomansa kotonaan tehden silloin tällöin päivän retkiä lähelle. Jotkut sitten haluaa matkustella ja kiertää. Jos haluaa liikkua ja matkustella lasten kanssa niin senkun. Valinnan voi tehdä niin että ei turhia matkustele. Itse en matkustellu kun lapset oli pieniä. Olimme kotona kun kerrankin siihen oli mahdollisuus (pääsi lomalle).  Oli aikaa lapsille ja perheelle. Ei kiirettä minnekään. Ihanaa. Hyvin harvoin kävimme kauempana matkoilla edes kotimaassa. Eikä lapsetkaan kaivannu minnekkään. Kun sitten olivat isompia ja pakkasivat itse matkatavaransa sekä raahasivat ne itte, niin sitten matkusteltiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä on 2,5-vuotias ja nelikuinen. Meidän molempien vanhemmat asuvat yli 300 kilometrin päässä meistä, minun vanhemmat vielä aavistuksen pidemmällä. Miehen vanhemmat eivät ole enää työelämässä, omani ovat, mutta lomia kertyy heillekin ihan mukavaa tahtia kun on mahdollisuus tehdä ylitöitä lasten lennettyä pois pesästä. Käydään noilla kotiseuduillamme pari kertaa vuodessa, jos toisen vierailun pystyy yhdistämään joihinkin sukukekkereihin (rippijuhlat, ylppärit, häät, mitä näitä nyt on) niin hyvä, mutta aina se ei ole mahdollista. Aina kun ollaan lähtöä tekemässä niin alkaa jo uudestaan se anelu, että tulkaa pian uudestaan, tulkaa, tulkaa! Olen kuitenkin pysähtynyt miettimään sitä, miten päätöntä se on, että juuri ne joutuvat reissaamaan, joille se on kaikista hankalinta.

Kun me lähdemme tällä porukalla matkaan, joudumme pitämään ihan vähintään yhden, useimmiten kaksi ruoka-, imetys-, vaipanvaihto- ja vessataukoa. Vähintään + 1 h matka-aikaan. Mukaan on pakko ottaa yhdistelmävaunut, matkasänky, vauvan vuodevaatteet, taaperon tyyny, rintapumppu, liivinsuojia, vaippoja, puhdistuspyyhkeitä, leluja, vitamiinit, harsoja, tutteja, monta vaihtovaatekertaa, kyllä te tiedätte nämä, jotka olette itse joutuneet lasten kanssa reissaamaan. Siinä missä kahden aikuisen viikonloppukamat mahtuvat keskikokoiseen urheilukassiin, on meillä oikeasti haasteita saada tuo tavaramäärä mahtumaan vaunuineen farmariautoon, vaikka kyse on vain kahden yön reissusta.

Seuraavaan "koska te tulette käymään"-aneluun aion ihan suoraan vastata, että mitä jos te tulisitte vaihteeksi tänne? Kummankaan vanhemmat eivät asu missään isossa maalaistalossa jossa on tilaa vaikka muille jakaa ja jotka ovat sellaisia kulttuuriympäristöjä joiden näkemisellä olisi lapsille jotain erityistä arvoa. Meillä on yksi ylimääräinen huone vuodesohvalla ja se on saman verran kuin molemmissa mummuloissa on tarjota isommalle porukalle.

Tuntuu, että kaikilla samassa elämäntilanteessa olevilla tutuillakin se on nimenomaan niin, että se lapsiperhe kiertää ympäri maata, vaikka heille se on jo tavara-aspektin vuoksi hankalampaa.

Tämä perhe on tehnyt elämänsä vaikeaksi ihan itse, varmasti lähtevät taas samalla turhan tavaran arsenaalilla pääsiäisenä sukulaisten luo.

Niin, ja matkustavat 300 kilometriä ja imettävät abc:llä ja pesevät kakkapyllyä Teboililla ja levähdyspaikalla ja organisoivat lapsille nukkumapaikkaa ja koittavat olla herättämättä yöllä muita ja yrittävät tsempata toisiaan jaksamaan poikkeustilavirittelyjä ja etsivät nyssäköiden pohjalta niitä viimeisiä sukkia ja keräävät pyykkinarulta nyrkkipyykkiä, kun oli yksi body liian vähän ja paskat niskassa ja nukkuvat huonosti ja sitten matkustavat toiset 300 kilometriä takaisin niitten nesteiden ja tebskojen kautta ja kotona purkavat kassit ja miettivät että pitääkö vielä lähteä hakemaan kaupasta maitoa ja toteavat, että menee yksi päivä reissusta toipumisessa.

Ei sillä tavaran määrällä niin väliä, junou...

Niin no, elämä on juuri niin hankalaa, kuin millaiseksi se itse tekee...

Vierailija kirjoitti:

Näille "ostakaa mummolaan kaikki tarvittava niin ei tarvitse kuljetella" -vinkkaajille: Oletteko ajatelleet sellaista mahdollisuutta, ettei kyse ole rahan puutteesta tai viitsimisestä vaan siitä, ettei sinne mummolaan SAA jättää mitään ylimääräistä?

Meillä toisessa mummolassa on kaikki mahdollinen valmiina: sängyt, potat, vaipat, syöttötuoli, vaunut yms. Toisesta mummolasta pitää viedä poislähtiessään mukanaan ihan kaikki, yhtään vaippaa tai sukkaa ei saa jättää niinkin suuresta esineestä kuin potasta nyt puhumattakaan! Tilaa olis kyllä, mutta minimalistin kotiin vaan ei kerta kaikkiaan saa jättää mitään ylimääräistä... Mummolassa on yksi 30 l muovilaatikko, jossa saa olla pari muistipeliä ja kyniä ja paperia, mutta se mikä ei tuohon laatikkoon mahdu, ei saa sinne jäädä.

Meillä on lastenlapsille kaikki valmiina. Heidän ei tarvitse tuoda mitään tullessaan. Kaikki löytyy. On vaatteet, lelut, kirjat, hammasharjat, potat, syöttötuolit, oma huone ym. Emme ole muuttaneet pienempään asuntoon lasten lähdettyä maailmalle. Vaan olemme sisustaneet niistä lastenlasten tarpeisiin tilat. 

Nyt kun osa on jo kouluikäisiä he tulevat yksinkin mummolaan. He eivät ota mukaan  mitään. He tietävät ett kaikki tarvittava löytyy mummolasta kuitenkin. Ostamme alelaareista vaatteet joita he käyttävät samoin kengät. Mummola on niin kuin toinen koti heille. Toimii tosi hyvin.

Vierailija kirjoitti:

Näille "ostakaa mummolaan kaikki tarvittava niin ei tarvitse kuljetella" -vinkkaajille: Oletteko ajatelleet sellaista mahdollisuutta, ettei kyse ole rahan puutteesta tai viitsimisestä vaan siitä, ettei sinne mummolaan SAA jättää mitään ylimääräistä?

Meillä toisessa mummolassa on kaikki mahdollinen valmiina: sängyt, potat, vaipat, syöttötuoli, vaunut yms. Toisesta mummolasta pitää viedä poislähtiessään mukanaan ihan kaikki, yhtään vaippaa tai sukkaa ei saa jättää niinkin suuresta esineestä kuin potasta nyt puhumattakaan! Tilaa olis kyllä, mutta minimalistin kotiin vaan ei kerta kaikkiaan saa jättää mitään ylimääräistä... Mummolassa on yksi 30 l muovilaatikko, jossa saa olla pari muistipeliä ja kyniä ja paperia, mutta se mikä ei tuohon laatikkoon mahdu, ei saa sinne jäädä.

Se on heidän kotinsa ja he päättävät mitä siellä on ja kuin siellä eletään. Sitä täytyy kunnioittaa.

Muutama kommentti koko ketjua kahlaamatta.

- Kun lapsiperhe (tai äiti/isä lasten kanssa) kyläilee isovanhemmilla, niin yleensä toinen vanhemmista tulee lapsuudenkotiinsa ja olo siellä, tutuissa nurkissa, on luontevaa. Isovanhemmat tulevat aina kylään, eivät välttämättä tunne puitteita hyvin.

- Vierailevan lapsiperheen on kiva nähdä samalla reissulla muitakin ystäviä/sukulaisia/läheisiä, jotka samalla paikkakunnalla asuvat. Ja (minusta ainakin) on kiva ulkoilla imuen lasten kanssa tutuissa lapsuusmaisemissa. Isovanhemmilla ei tod.näk. ole muita kyläpaikkoja lastensa asuinpaikkakunnalla.

- Minusta on mukavaa: mennä valmiiksi katettuun pöytään - ja toisaalta - lapsuudenkodissani osaan tehdä kotihommia keneltäkään kysymättä, ja voin antaa isovanhempien nauttia lastenlapsistaan rennosti omalla reviirillään.

- Voi itse määrätä kyläilyn aikataulun ja lähteä kotiin, kun siltä tuntuu (vs. "äiti/anoppi tuli 2 vkoksi...").

- Ja ihan oikeasti: älkää tehkö asioista noin vaikeita. Mummuloihin voi hankkia edulliset perustarvikkeet vaikka kirpparilta, ettei kaikkea tarvitse raahata mukana. Ja ettekö tosiaan kykene autoilemaan 300 km useammin kuin 2x vuodessa? Eihän se ole matka eikä mikään.

t. Neljän äiti

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näille "ostakaa mummolaan kaikki tarvittava niin ei tarvitse kuljetella" -vinkkaajille: Oletteko ajatelleet sellaista mahdollisuutta, ettei kyse ole rahan puutteesta tai viitsimisestä vaan siitä, ettei sinne mummolaan SAA jättää mitään ylimääräistä?

Meillä toisessa mummolassa on kaikki mahdollinen valmiina: sängyt, potat, vaipat, syöttötuoli, vaunut yms. Toisesta mummolasta pitää viedä poislähtiessään mukanaan ihan kaikki, yhtään vaippaa tai sukkaa ei saa jättää niinkin suuresta esineestä kuin potasta nyt puhumattakaan! Tilaa olis kyllä, mutta minimalistin kotiin vaan ei kerta kaikkiaan saa jättää mitään ylimääräistä... Mummolassa on yksi 30 l muovilaatikko, jossa saa olla pari muistipeliä ja kyniä ja paperia, mutta se mikä ei tuohon laatikkoon mahdu, ei saa sinne jäädä.

Meillä on lastenlapsille kaikki valmiina. Heidän ei tarvitse tuoda mitään tullessaan. Kaikki löytyy. On vaatteet, lelut, kirjat, hammasharjat, potat, syöttötuolit, oma huone ym. Emme ole muuttaneet pienempään asuntoon lasten lähdettyä maailmalle. Vaan olemme sisustaneet niistä lastenlasten tarpeisiin tilat. 

Nyt kun osa on jo kouluikäisiä he tulevat yksinkin mummolaan. He eivät ota mukaan  mitään. He tietävät ett kaikki tarvittava löytyy mummolasta kuitenkin. Ostamme alelaareista vaatteet joita he käyttävät samoin kengät. Mummola on niin kuin toinen koti heille. Toimii tosi hyvin.

Käyttekö kuitenkin yhtä usein vastavierailulla? Siitähän tässä ketjussa oli kyse. Jos ette, miksi?

Vierailija kirjoitti:

Muutama kommentti koko ketjua kahlaamatta.

- Kun lapsiperhe (tai äiti/isä lasten kanssa) kyläilee isovanhemmilla, niin yleensä toinen vanhemmista tulee lapsuudenkotiinsa ja olo siellä, tutuissa nurkissa, on luontevaa. Isovanhemmat tulevat aina kylään, eivät välttämättä tunne puitteita hyvin.

- Vierailevan lapsiperheen on kiva nähdä samalla reissulla muitakin ystäviä/sukulaisia/läheisiä, jotka samalla paikkakunnalla asuvat. Ja (minusta ainakin) on kiva ulkoilla imuen lasten kanssa tutuissa lapsuusmaisemissa. Isovanhemmilla ei tod.näk. ole muita kyläpaikkoja lastensa asuinpaikkakunnalla.

- Minusta on mukavaa: mennä valmiiksi katettuun pöytään - ja toisaalta - lapsuudenkodissani osaan tehdä kotihommia keneltäkään kysymättä, ja voin antaa isovanhempien nauttia lastenlapsistaan rennosti omalla reviirillään.

- Voi itse määrätä kyläilyn aikataulun ja lähteä kotiin, kun siltä tuntuu (vs. "äiti/anoppi tuli 2 vkoksi...").

- Ja ihan oikeasti: älkää tehkö asioista noin vaikeita. Mummuloihin voi hankkia edulliset perustarvikkeet vaikka kirpparilta, ettei kaikkea tarvitse raahata mukana. Ja ettekö tosiaan kykene autoilemaan 300 km useammin kuin 2x vuodessa? Eihän se ole matka eikä mikään.

t. Neljän äiti

Kuinkahan monella on se tilanne, että vanhemmat asuvat edelleen samassa talossa?

Ja sinä selvästi haluat matkustaa. Se ei siis ole ongelma sinulle. Aloittaja ja monet muut tässä ketjussa eivät halua. Silti heidät yritetään pakottaa, tai muuten vierailuja ei ole sitten lainkaan. Se oli se ongelma. Se, että muut ajattelevat eri tavalla kuin sinä, ei ole ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli noita reissuja ja kaupunkikäyttöä varten vaunut johon sai turvakaukalon kiinni. Oli yhdistelmävaunutkin mut ne oli niin raskaat ja vei autosta niin paljon tilaa että en viitsinyt niitä ottaa koskaan mukaan.

Vauvan kanssa tuli käytyä paljon mökillä eikä sinnekään tullut koskaan raahattua noin paljon tavaraa. Tosin ekalla mökkireissulla vietiin kerralla mökille niin paljon vaippoja, soseita ja maitoja että niitä ei joka viikonloppu tarvinnut kun korkeintaan täydentää.

Kun vauva oli isompi ja istui jo matkarattaissa niin tuli reissattua paljon enemmän eikä se mun mielestä ollut mitenkään erityisen raskasta.

Miten matkarattaat ja soseet mökillä ovat vaikuttaneet siihen että sukulaiset ovat tulleet välillä teidän luoksenne kylään?

No pointti olikin että vähemmälläkin tavaramäärällä voi matkustaa mutta ainoa hyväksyttävä vastaus taitaa olla ap:n symppaaminen ja itsekkäiden isovanhempien kauhistelu.

Nuo isovanhemmat ovat itsekkäitä, kun vaativat muita matkustamaan siksi että heidän ei tarvitse.

Vierailija kirjoitti:

Miten teillä homma meni sinun lapsuudessasi? Muuten tuo on minustakin ihan käsittämätöntä, varsinkin joulun aikaan, kun keli saattaa olla vaikka mitä. Sano vaan reilusti, että seuraavan kerran nähdään teillä. Ihmiset nyt vanhemmiten mökkiytyvät eikä kotoa haluta lähteä minnekään, mutta jos lapsenlapsia haluaa nähdä, niin ehkäpä se saa reissun kiinnostamaan.

Ei moni vanhempi koe enää jaksavansa, vaan olettaa nuorten jaksavan. Ennen vanhaan lapsiperheen piti liikkua, kosa mummola oli monilla maalla. Siellä oli maatilan asiat tai totuttu jo siihen, ettei oikein ole tapana eikä osaa reissata. Lisäksi monilla mummoilla aika jotenkin kultaa muistot ja ollaan muistavinaan miten sitä reissattiin niin paljon vaiva-aikana. Todellisuudessa kyse saattoikin olla vasta neljävuotiaasta, yhdestä lapsesta, ja.. ennen kaikkea, lyhyemmästä matkasta (49 kilometriä). Mummolassa oli myös niin paljon muitakin lapsia perheineen ettei mummo ja vaari olisi mitenkään ehtinyt itse maatöidensä ohella reisasta jokaisen kodissa erikseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten teillä homma meni sinun lapsuudessasi? Muuten tuo on minustakin ihan käsittämätöntä, varsinkin joulun aikaan, kun keli saattaa olla vaikka mitä. Sano vaan reilusti, että seuraavan kerran nähdään teillä. Ihmiset nyt vanhemmiten mökkiytyvät eikä kotoa haluta lähteä minnekään, mutta jos lapsenlapsia haluaa nähdä, niin ehkäpä se saa reissun kiinnostamaan.

Ei moni vanhempi koe enää jaksavansa, vaan olettaa nuorten jaksavan. Ennen vanhaan lapsiperheen piti liikkua, kosa mummola oli monilla maalla. Siellä oli maatilan asiat tai totuttu jo siihen, ettei oikein ole tapana eikä osaa reissata. Lisäksi monilla mummoilla aika jotenkin kultaa muistot ja ollaan muistavinaan miten sitä reissattiin niin paljon vaiva-aikana. Todellisuudessa kyse saattoikin olla vasta neljävuotiaasta, yhdestä lapsesta, ja.. ennen kaikkea, lyhyemmästä matkasta (49 kilometriä). Mummolassa oli myös niin paljon muitakin lapsia perheineen ettei mummo ja vaari olisi mitenkään ehtinyt itse maatöidensä ohella reisasta jokaisen kodissa erikseen.

Vauva-aikana

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

...Mukaan on pakko ottaa yhdistelmävaunut, matkasänky, vauvan vuodevaatteet, taaperon tyyny, rintapumppu, liivinsuojia, vaippoja, puhdistuspyyhkeitä, leluja, vitamiinit, harsoja, tutteja, monta vaihtovaatekertaa...

OT, mutta kuinka moni oikeasti raahaa jotain vitamiineja reissuilla mukana?

Ja noista sinun mainitsimista tarvaroista suurin osa on pakattuna. Vaattee pitää pakata, mutta se nyt ei ole iso homma. Ihan olleellinen avautuminen joka tapauksessa ja tuo matka on kyllä pitkä.

Et voi vain sanoa, että matkan tekeminen on raskasta ja ei jaksa kovin usein reissata, kun lapset ovat noin pieniä.

Siis mikä ongelma vitamiinit on? Sellanen pikkuinen purkki nyt menee missä vaan kolossa.. Enemmän ne kaikki potat, rattaat, sitterit jne vie tilaa. Sitten ne vitamiinit on ihmeellinen asia. Kyllä meillä oli D-vitamiinit mukana, ei ole iso homma laittaa laukkuun.. Mutta ei kyllä raahattu pottaa, tyynyjä, peittoja jne.

Kyllä vaan minä haluan paljon mielummin matkustaa vanhempien ja miehen vanhempien luo kuin että he tulisivat meille. Vanhempien luona on tilaa ja on kiva tavata vanhoja tuttuja, jotka myös tulevat lomalla sinne.

Meillä on pieni kolmio Vallilassa. Me mahdumme siihen vielä hyvin, kun lapset ovat pieniä, mutta jos isovanhemmat tulevat, niin lasten täytyy nukkua meidän pienessä makkarissa ja kaikilla on epämukavaa.

Kerran vuodessa vanhemmat kyllä käyvät Helsingissä, mutta kertakokokemuksen jälkeen he majoittuvat hotellissa. Appivanhemmat eivät oikein voi matkustaa, kun heillä on isoäiti hoivattavanaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näille "ostakaa mummolaan kaikki tarvittava niin ei tarvitse kuljetella" -vinkkaajille: Oletteko ajatelleet sellaista mahdollisuutta, ettei kyse ole rahan puutteesta tai viitsimisestä vaan siitä, ettei sinne mummolaan SAA jättää mitään ylimääräistä?

Meillä toisessa mummolassa on kaikki mahdollinen valmiina: sängyt, potat, vaipat, syöttötuoli, vaunut yms. Toisesta mummolasta pitää viedä poislähtiessään mukanaan ihan kaikki, yhtään vaippaa tai sukkaa ei saa jättää niinkin suuresta esineestä kuin potasta nyt puhumattakaan! Tilaa olis kyllä, mutta minimalistin kotiin vaan ei kerta kaikkiaan saa jättää mitään ylimääräistä... Mummolassa on yksi 30 l muovilaatikko, jossa saa olla pari muistipeliä ja kyniä ja paperia, mutta se mikä ei tuohon laatikkoon mahdu, ei saa sinne jäädä.

Meillä on lastenlapsille kaikki valmiina. Heidän ei tarvitse tuoda mitään tullessaan. Kaikki löytyy. On vaatteet, lelut, kirjat, hammasharjat, potat, syöttötuolit, oma huone ym. Emme ole muuttaneet pienempään asuntoon lasten lähdettyä maailmalle. Vaan olemme sisustaneet niistä lastenlasten tarpeisiin tilat. 

Nyt kun osa on jo kouluikäisiä he tulevat yksinkin mummolaan. He eivät ota mukaan  mitään. He tietävät ett kaikki tarvittava löytyy mummolasta kuitenkin. Ostamme alelaareista vaatteet joita he käyttävät samoin kengät. Mummola on niin kuin toinen koti heille. Toimii tosi hyvin.

Kuulostaa hienolta. Itse aikoinani joudun raahaamaan kaiken mukanani. Se vielä onnistui kun oli auto. Piti raahata tai ostaa jopa shampoot, koska paikanpäällä oli vaan mäntysuopaa tai hopeashampoota. Lapsille ei ollut edes piirustuspaperia. Kerran ostin riisillisen papereita niin seuraavalla kerralla sitä ei ollut (muut lapset piirtelivät). Televisio oli tietenkin varattu isovanhemmilla ja ei tietenkään ollut mitään videonauhureita yms. Onneksi meillä oli paljon tekemistä, joten ei tuo nyt niin kauhea asia ollut. Viimeksi kun käytiin, nyt lapset jo isompia, osa teinejä niin sama homma, shampoot, jopa saippuat tuotiin itse, nyt jo kunnon ruokakassit, koska isovanhemmat eivät tajua, kuinka paljon teinit syövät.  Toki muu tavaraa oli vähemmän (ei vauvan tarvikeitta yms). Joskus on kyllä jäänyt olo, ettei ehkä olekaan kovin tervetullut. Kylään pyytämiset ovat näitä pakollisia juttuja (jottei sukulaiset ja naapurit ihmettele, miksei aikuiset lapset käy kylässä).

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli noita reissuja ja kaupunkikäyttöä varten vaunut johon sai turvakaukalon kiinni. Oli yhdistelmävaunutkin mut ne oli niin raskaat ja vei autosta niin paljon tilaa että en viitsinyt niitä ottaa koskaan mukaan.

Vauvan kanssa tuli käytyä paljon mökillä eikä sinnekään tullut koskaan raahattua noin paljon tavaraa. Tosin ekalla mökkireissulla vietiin kerralla mökille niin paljon vaippoja, soseita ja maitoja että niitä ei joka viikonloppu tarvinnut kun korkeintaan täydentää.

Kun vauva oli isompi ja istui jo matkarattaissa niin tuli reissattua paljon enemmän eikä se mun mielestä ollut mitenkään erityisen raskasta.

Mökille perheen kesken on aivan eri asia lähteä, kuin kyläilemään kylille. Jos menet vanhempien luo kylään, ainakin toisen osapuolen on mietittävä asiallista ja siistiä vaikutelmaa, lapsista puhumattakaan. Kun menee oman ydinperheen kanssa mökille, miksei jopa isovanempienkin, ei siellä tarvitse miettiä kaikkea läheskään niin paljon, kuin kylässä. Voi olla likaiset ja reikäiset vaatteet, voi tehdä etiketeistä poikkeavia sioista esim. ruokailun ja kahvittelun suhteen, ei tarvitse huolehtia kenenkään siististä habituksesta tai käytöksestä niin paljon. Jo senkin takia, että ei tarvitse kyläillä missään eikä kukaan tule kyläilemään. Ja jos tuleekin, ymmärtävät  mökkeilyn. Mökille ei tarvitse muistaa ottaa kaikkia niitä hyviäå varavaatteita. Jos unohtuu muut kengät, kumppareissa tai varvastossuissakin voi tallustaa. Yöpaidassa voi viettää koko ajan ja kun se välillä pesaistaan huolimattomasti, voi sen aikaa istuskella vaipassa/ kelteisillään.

Älkää siis rehvastelko lainkaan, jos käytte vauvojennne ja lapsikatraan kanssa mökillä. Se on lepoa ja helpompaa. Paitsi tietysti veden varaan joutumisen estäminen voi vähän kuluttaa ja muut mökin metkut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli noita reissuja ja kaupunkikäyttöä varten vaunut johon sai turvakaukalon kiinni. Oli yhdistelmävaunutkin mut ne oli niin raskaat ja vei autosta niin paljon tilaa että en viitsinyt niitä ottaa koskaan mukaan.

Vauvan kanssa tuli käytyä paljon mökillä eikä sinnekään tullut koskaan raahattua noin paljon tavaraa. Tosin ekalla mökkireissulla vietiin kerralla mökille niin paljon vaippoja, soseita ja maitoja että niitä ei joka viikonloppu tarvinnut kun korkeintaan täydentää.

Kun vauva oli isompi ja istui jo matkarattaissa niin tuli reissattua paljon enemmän eikä se mun mielestä ollut mitenkään erityisen raskasta.

Mökille perheen kesken on aivan eri asia lähteä, kuin kyläilemään kylille. Jos menet vanhempien luo kylään, ainakin toisen osapuolen on mietittävä asiallista ja siistiä vaikutelmaa, lapsista puhumattakaan. Kun menee oman ydinperheen kanssa mökille, miksei jopa isovanempienkin, ei siellä tarvitse miettiä kaikkea läheskään niin paljon, kuin kylässä. Voi olla likaiset ja reikäiset vaatteet, voi tehdä etiketeistä poikkeavia sioista esim. ruokailun ja kahvittelun suhteen, ei tarvitse huolehtia kenenkään siististä habituksesta tai käytöksestä niin paljon. Jo senkin takia, että ei tarvitse kyläillä missään eikä kukaan tule kyläilemään. Ja jos tuleekin, ymmärtävät  mökkeilyn. Mökille ei tarvitse muistaa ottaa kaikkia niitä hyviäå varavaatteita. Jos unohtuu muut kengät, kumppareissa tai varvastossuissakin voi tallustaa. Yöpaidassa voi viettää koko ajan ja kun se välillä pesaistaan huolimattomasti, voi sen aikaa istuskella vaipassa/ kelteisillään.

Älkää siis rehvastelko lainkaan, jos käytte vauvojennne ja lapsikatraan kanssa mökillä. Se on lepoa ja helpompaa. Paitsi tietysti veden varaan joutumisen estäminen voi vähän kuluttaa ja muut mökin metkut.

Mökillä voi huokaista oman ydinjoukon kesken. Jopa valmistautuminen kotona on siksi huolettomampaa ja helpompaa. Kun ei ole väliä, unohtuuko ne kävelykengät jauimapuku, edustuspuserot, vaihtovaatteet, siistiytymisvälineet, kampa jne. Ja jaksaako kaiken väsymyksen keskellä vielä sosialisoidakin. ai ainakin esittää sellaista.