Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko kaverini ahne vai minä kohtuuton?
25.01.2016 |
Olen menossa myymään vaatteitani ja muuta sälää kirpparille, mutta annoin kavereideni käydä tavarat ensin läpi, jos löytäisivät jotain sopivaa niin saisivat ilmaiseksi ottaa. Toinen kaveri ottikin yhden mekon ja kiitti kauniisti, mutta toinen sekosi ihan täysin. Se hamstrasi itselleen yli puolet mun kaikista myytävistä tavaroista, eikä noiden jäljellejääneiden rutkujen kanssa kannata enää mistään kirppispöydästä maksaakaan.
Mua vähän harmittaa, koska en mä vaan kehtaisi tuolla tavalla hamstrata toiselta jätesäkillistä kallista vaatetta (mukana aika paljon myös esim. kotimaista designia, ei tod. mitään nukkaista trikooriepua ollut siinä) tarjoutumatta maksamaan edes jotain nimellistä, vaikka kuinka kavereita ollaankin. Sama kaveri on aikamoinen pummi muutenkin, mutta nyt alkaa vähän tulla raja vastaan.
Kaduttaa tosi paljon, että annoin kavereiden käydä nuo kamat ensin läpi, koska laskupino kasvaa ja opiskelijana nyt muutenkin raha on tiukassa. Kehtaisitteko mun tilanteessa sanoa kaverille, että jos nyt edes kympin heittäisit tuosta säkillisestä? Kokeneena kirppismyyjänä arvioisin, että se säkillinen olisi kirpparilla helposti yli satasen arvoinen. Mä vaan ihmettelen, että mihin se edes tarvitsee montaa samantyyppistä mekkoa, kahta talvitakkia, hattua, jolle ei omien sanojensakaan mukaan olisi käyttöä, mutta olisi silti kiva jne. Kismittää niin paljon. :( Ei se pointti musta ole se, että uusitaan kerralla koko garderobi, kun ilmaiseksi saadaan, vaan otetaan sellaista mille on tarve.
Saa myös kertoa vertaistuen vuoksi kokemuksia ahneista kavereista.
Kommentit (79)
No pahan mielen välttämiseksi ei kannata tuttaville antaa eikä ottaa mitään, kannattaa viedä suoraan kirpputorille, ei ne vaatteet sielläkää yleensä niin kalliita ole joten voivat ostaa sieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on oikeus sanoa, että muutitkin mieltäsi, koska sulle ei jääkään mitään myytävää ja tarviit rahaa. Sano, että voi valita niistä vaikka kolme mieluisinta ja lopuista voi maksaa useamman kympin. Heti. Ei velaksi.
Tuossa tapauksessa saat todellakin pitää puolesi. Jos kaverisi on pummi luonteeltaan, niin tietää sen itsekin. Jos suuttuu, niin anna suuttua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta saat syyttää ihan itseäsi. Itsehän annoit luvan ottaa mitä vaan ja ilmaiseksi.
Taidat olla itse sellainen tyyppi, joka on heti kuppaamassa muilta, kun vaan tilaisuus osuu kohdalle.
Ja mitä väärää tässä nyt oikein on tapahtunut?! Ensin sanotaan, että saa ottaa ja sitten kiukutellaan kuin pikkulapsi jolta on viety kaikki lelut ja karkin kun joku tekee kuten on sanottu.
Kyllä mitä otan mitä irti saa kun tilaisuus on!
Ja voi voi, jos heikot jää jalkoihin. Näin tämä yhteiskunta vaan toimii ja sen kanssa pitää vaan oppia elämään! Hajotkaa siihen!
Hyi, onneks et oo mun kaveri. Luojankiitos en ylipäätään tiedä noin itsekäitä ja röyhkeitä ihmisiä. Sulla on tosi kummallinen ajatusmaailma.
Vierailija kirjoitti:
Sanot kavereille, että jos joku sopii, saat ottaa ilmaiseksi.
Sitten kaveri ottaa vaatteita ilmaiseksi.
Mutta voi, sinä suutut, koska kaveri oli ahne.
Kuitenkin se olit sinä, joka sanoit, että jos löytyy sopivaa, saa ilmaiseksi ottaa.
Kutsutko kavereita teille kylään, mutta et tarjoa mitään, koska kirjoittamaton sääntö on, että vieraat tuo ruuat?
Onko kohtuus kaikessa sinulle tuttu käsite?
Annat halvimman vaatteen kasasta kaverillesi ja myyt loput kirpputorilla. Raja pitää olla hänen ahneudellaankin.
Olen usein tarjonnut ystävälleni lounaan tai pyytänyt hänet syömään luokseni. Hän ei ole koskaan tarjonnut minulle mitään eikä edes pyytänyt kylään luokseen. Hän on mukava, mutta tolkuttoman saita, joten enää en tarjoa hänelle mitään. Enkä pyydä kylään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanot kavereille, että jos joku sopii, saat ottaa ilmaiseksi.
Sitten kaveri ottaa vaatteita ilmaiseksi.
Mutta voi, sinä suutut, koska kaveri oli ahne.
Kuitenkin se olit sinä, joka sanoit, että jos löytyy sopivaa, saa ilmaiseksi ottaa.
Kutsutko kavereita teille kylään, mutta et tarjoa mitään, koska kirjoittamaton sääntö on, että vieraat tuo ruuat?
Luitko ketjua ollenkaan? Niin kuin olen jo kirjoittanut, meillä on ollut tässä kaveriporukassa tapana, että kavereilla on ollut etuajo-oikeus kirppiskamoihin yms. Tää kaveri ei ole koskaan tarjonnut mitään omistaan, toinen kaveri antoi käydä kamansa läpi ja sieltä otettiin kumpikin tän ahneen kaverin kanssa kohtuudella 1-2 vaatetta per naama, joten oletin, että sama pätisi myös mun kirpparikamoihin. Luulisi, että tyhmempikin tajuaa, että ne tavarat on kuitenkin ensisijaisesti tarkoitettu myyntiin.
Ja itse asiassa tuolle nimenomaiselle kaverille tarjosin tuonakin iltana 12-packin kaljaa, koska ei olisi muuten jaksanut tulla koska ei rahaa juoda mitään. Ruokaakin on tarjottu monet kerrat.
Mä en ole mielestäni ahne, mutta voisin kuvitella tekeväni ajattelemattomuuksissani saman kuin ap:n kaveri, ellei ole selvästi sanottu, että nyt on rahapula ja pitää saada näistä vaatteista jotain kirpparilla. Kuvittelisin, että kaveri tarvitsee kaappitilaa ja luopuu siksi vaatteistaan, joten voin ottaa niin paljon kuin haluan.
On vaikeaa olla ihmisten kanssa, jotka tekevät "sanattomia sopimuksia" ja odottavat jotain muuta kuin sanovat. Nykyään olen jo oppinut, että kaikkeen ei voi luottaa mutta silti välillä ahdistaa kun yrittää kaikin keinoin varmistaa toiselta, että onhan varmasti näin ok ja toinen vakuuttaa olevan, ja sitten saa kuulla olevansa moukka/ahne/tiesmitä kun ei ole osannut jotain ääneensanomatonta sääntöä.
Todellakaan en loukkaantuisi, jos joku sitten edes jälkeenpäin sanoisi suoraan, että nyt meni väärin. Ennemminkin arvostaisin sitä, toisin kuin välien katkaisemista mitään puhumatta tai selän takana haukkumista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverisi on ahne hyväksikäyttäjä ja sinä itse et tunnu tajuavan taloudellista tilannetasi. Jos on vähän rahaa, niin ei silloin jaella omia myyntiin meneviä vaateita. Vai oletko itse saanut ne ilmaiseksi?
Olen hyväntahtoinen ihminen, ja koska kaverini ovat myös opiskelijoita, niin ajattelin, että ei se nyt minulta niin mahdottomasti ole pois, jos molemmat kasasta ihan vaikka muutamankin vaatteen ottavat tarpeeseensa. Sitten, kun sitä kamaa aletaan kantaa ulos säkeittäin, niin alkaa jo tuntua budjetissa.
Ole hyväntahtoinen myös itseäsi kohtaan eli terveesti itsekäs, kannattaa harjoitella. Muuten olet lopulta melko hyväksikäytetty ja siinä ei ole mitään hyväntahtoista.
Vierailija kirjoitti:
Luuletteko te, että ahneille lokeille täytyy olla reilu :D ap, sano suoraan vaan, että tsori, ei käy. Mitä sä tollasella kaverilla teet? Sehän on kiittänyt onneaan et sä oot lapanen ja käyttänyt sun hyväntahtosuutta hyväksi sekä ulkomaan reissulla että vaatteissa.
Yksi mun tuttu oli lokki vaatteille ja kahviloille. Pari kertaa meni läpi mut sitten otin vaan tasarahan kahvilaan ja sanoin että en oo siivonnut kaappeja. Tuttu oli kovasti tulossa auttamaan kaappisiivousta, nauroin päin naamaa että ei kiitti.
Toinen kaveri maksatti hotellin ja ei oo vielä ehtinyt maksaa takaisin viidessä vuodessa. Mä en tarjoa sille nykyään edes kahvia kun tulee käymään. Hanat kiinni heti ja tiukka ilme.
Miten voi käydä että ei maksa takaisin hotellia, oletko laittanut viestin että muuten sulta puuttuu tää hotellilasku. Itse olen laittanut aina viestin jos on ikäänkuin unohtunut enkä koe häpeää muistuttelusta vaan sen häpeähän se on joka unohtaa.
Muutenkin. matkat kannattaa maksaa niin että etukäteen kerätään kaikilta summat jonka joku sitten yhdellä kertaa maksaa. Ei tarvi pohtia miksi sekään ei oo nyt maksanu ja mikä kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Välttele hakemista ja vie ne kirppikselle. Jos kyselee perään, sano että saa ne mitä jää myymättä. Tai jos olet hinnoitellut ne jo, anna valita 1 ilmaiseksi ja lopuista se hinta mitä kirppikselläkin pyytäisit.
Nyt on viimeinen mahdollisuus sun laittaa stoppi. Ehkä menee välit, mutta haittaako?
Alan kallistua siihen, että välit voi mun puolesta mennä, mutta tää loputon kuppaaminen saa kyllä luvan loppua. Ajattelin sanoa, että puolisolla meni hermot lattialla lojuviin vaatteisiin (kaveri siis tyhjensi kaikki ikea-kassit ja jätesäkit lattialle ja jätti niille sijoilleen, kunhan erotteli haluamansa omaan kasaan) ja se kasasi ne takaisin säkkiin enkä enää muista, mitkä kaikki olikaan menossa kaverille, joten poimin ne muutamat mitkä "muistin" (eli halvimmat) ja loput vien kirppikselle. Jos kaveri kehtaa tuossa alkaa vonkumaan, että haluaa ne kaikki, niin voi minusta haistaa vaikka paskan.
Oma moka tosiaan, toistan, olen samaa mieltä kaikkien kanssa siitä, mutta suhteutettuna siihen, ettei tää todellakaan ole eka kerta, kun sama kaveri käyttää hyväkseen mun lapasmaisuuttani, niin ihan oikein, jos kerrankin jää ilmaishyödykkeet saamatta. Jos ystävyys menee siinä, niin sitten ei olla koskaan varmaan oikeasti ystäviä oltukaan.
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole mielestäni ahne, mutta voisin kuvitella tekeväni ajattelemattomuuksissani saman kuin ap:n kaveri, ellei ole selvästi sanottu, että nyt on rahapula ja pitää saada näistä vaatteista jotain kirpparilla. Kuvittelisin, että kaveri tarvitsee kaappitilaa ja luopuu siksi vaatteistaan, joten voin ottaa niin paljon kuin haluan.
On vaikeaa olla ihmisten kanssa, jotka tekevät "sanattomia sopimuksia" ja odottavat jotain muuta kuin sanovat. Nykyään olen jo oppinut, että kaikkeen ei voi luottaa mutta silti välillä ahdistaa kun yrittää kaikin keinoin varmistaa toiselta, että onhan varmasti näin ok ja toinen vakuuttaa olevan, ja sitten saa kuulla olevansa moukka/ahne/tiesmitä kun ei ole osannut jotain ääneensanomatonta sääntöä.
Todellakaan en loukkaantuisi, jos joku sitten edes jälkeenpäin sanoisi suoraan, että nyt meni väärin. Ennemminkin arvostaisin sitä, toisin kuin välien katkaisemista mitään puhumatta tai selän takana haukkumista.
Kun jotain viedään kirpputorille on aina kyse rahasta. Kun jotain viedään kierrätykseen tai roskiin, ei ole kyse rahasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa sanoa suoraan mitä tarkoittaa eikä olettaa toisen lukevan ajatuksiaan. Tällä periaatteella pärjää elämässä muissakin tilanteissa. t vanhempi täti
Kukaan ei lähde huvin vuoksi kirpparille. Hirveä vaiva pestä, mahdollisesti silittää ja hinnoitella vaatteet. Maksaa kirpparipaikasta, kuljettaa vaatteet, seisoskella myymässä tai käydä järjestelemässä pöytää ja roudata ylijääneet pois. Itse en myy mitään kirpparilla, koska se on niin aikaavievää, eikä ole rahasta niin kova pula. Totta kai opiskelija on menossa kirpparilla rahan takia ja kaveri on itsekäs, kun haalii parhaat päältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole mielestäni ahne, mutta voisin kuvitella tekeväni ajattelemattomuuksissani saman kuin ap:n kaveri, ellei ole selvästi sanottu, että nyt on rahapula ja pitää saada näistä vaatteista jotain kirpparilla. Kuvittelisin, että kaveri tarvitsee kaappitilaa ja luopuu siksi vaatteistaan, joten voin ottaa niin paljon kuin haluan.
On vaikeaa olla ihmisten kanssa, jotka tekevät "sanattomia sopimuksia" ja odottavat jotain muuta kuin sanovat. Nykyään olen jo oppinut, että kaikkeen ei voi luottaa mutta silti välillä ahdistaa kun yrittää kaikin keinoin varmistaa toiselta, että onhan varmasti näin ok ja toinen vakuuttaa olevan, ja sitten saa kuulla olevansa moukka/ahne/tiesmitä kun ei ole osannut jotain ääneensanomatonta sääntöä.
Todellakaan en loukkaantuisi, jos joku sitten edes jälkeenpäin sanoisi suoraan, että nyt meni väärin. Ennemminkin arvostaisin sitä, toisin kuin välien katkaisemista mitään puhumatta tai selän takana haukkumista.
Kun jotain viedään kirpputorille on aina kyse rahasta. Kun jotain viedään kierrätykseen tai roskiin, ei ole kyse rahasta.
Taas oletuksia. Kaikki eivät toimi samoin. Itse vien kirpparille myös siksi, että en halua heittää roskiin mitään käyttökelpoista, kierrätykseen tavaroiden viemiseen tarvitsisin auton, jota minulla ei ole. Niinpä myyn usein lähikirpparilla ja tuottoni ovat yleensä lähinnä sen verran että saan pöydän maksettua.
Ap kirjoitti, että ahne kaveri ei ole koskaan antanut ottaa omasta kirpparikasastaan ekana. Ehkäpä hänellä onkin sellainen sanomaton sääntö, että silloin annetaan kun kyse ei ole rahasta ja silloin ei kun tosiaan tarvitsee rahaa.
Eräs kaverini ahnehti valtavat määrät ilmaisjakelusta elintarvikkeita ja kun tulin vähän myöhässä, mitään ei ollut jäljellä.
Sitten istuttiin siinä pöydän ääressä ja sillä oli
valtavat keot vieressä.
Mulle ei antanut edes yhtä tuotetta..
En vieläkään käsitä tätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en ole mielestäni ahne, mutta voisin kuvitella tekeväni ajattelemattomuuksissani saman kuin ap:n kaveri, ellei ole selvästi sanottu, että nyt on rahapula ja pitää saada näistä vaatteista jotain kirpparilla. Kuvittelisin, että kaveri tarvitsee kaappitilaa ja luopuu siksi vaatteistaan, joten voin ottaa niin paljon kuin haluan.
On vaikeaa olla ihmisten kanssa, jotka tekevät "sanattomia sopimuksia" ja odottavat jotain muuta kuin sanovat. Nykyään olen jo oppinut, että kaikkeen ei voi luottaa mutta silti välillä ahdistaa kun yrittää kaikin keinoin varmistaa toiselta, että onhan varmasti näin ok ja toinen vakuuttaa olevan, ja sitten saa kuulla olevansa moukka/ahne/tiesmitä kun ei ole osannut jotain ääneensanomatonta sääntöä.
Todellakaan en loukkaantuisi, jos joku sitten edes jälkeenpäin sanoisi suoraan, että nyt meni väärin. Ennemminkin arvostaisin sitä, toisin kuin välien katkaisemista mitään puhumatta tai selän takana haukkumista.
Kun jotain viedään kirpputorille on aina kyse rahasta. Kun jotain viedään kierrätykseen tai roskiin, ei ole kyse rahasta.
Taas oletuksia. Kaikki eivät toimi samoin. Itse vien kirpparille myös siksi, että en halua heittää roskiin mitään käyttökelpoista, kierrätykseen tavaroiden viemiseen tarvitsisin auton, jota minulla ei ole. Niinpä myyn usein lähikirpparilla ja tuottoni ovat yleensä lähinnä sen verran että saan pöydän maksettua.
Ap kirjoitti, että ahne kaveri ei ole koskaan antanut ottaa omasta kirpparikasastaan ekana. Ehkäpä hänellä onkin sellainen sanomaton sääntö, että silloin annetaan kun kyse ei ole rahasta ja silloin ei kun tosiaan tarvitsee rahaa.
No ei tosiaankaan ole tuon kaverin kohdalla kyse tuosta. Kyseisellä kaverilla on aina samat vaatteet, yleensä myös rikkinäiset ja likaiset, koska ei raaski ostaa itselleen uusia, koska kaikki rahat menee kaljaan, röökiin ja pikaruokaan. Tää kaveri käy muuten opiskelun ohella myös töissä, toisin kuin minä, koska isossa opiskelijakaupungissa on vaikea löytää töitä ilman suhteita.
Mun tehtävä ei ole kuitenkaan ole olla mikään köyhäinaputoimisto, varsinkaan kun kaveri itse perseilee oman rahatilanteensa kuukausi toisensa jälkeen. Tarpeeseensa olisi saanut ottaa mun mielestä enemmänkin vaatetta, mutta kun ihminen kailottaa aina ettei ole ollenkaan mekkoihminen, niin kyllä mua vähän ihmetyttää, että mun myyntipinosta viedään sitten 5-6 mekkoa.
Ehkäpä ap:n kaverilla on sellainen sanomaton sääntö, että ota kavereista maksimoitu hyöty irti..
Kerro sitten ap miten kävi!
Toinen pösilö ilmoittautuu. Yhtenä vuonna meille tuli aika paljon marjoja pensaisiin ja sanoin yhdelle kaverille, että jos tahtoo, voi tulla keräämään ämpärillisen itselleen.
No keräilyajankohtana pihaan pöllähti auto, jossa oli mukan kaverin sukulainen ja keräsivät sen ämpärillisen ja oli mukana muovipusseja joihin sitten keräsivät puskat lähes tyhjiksi.
Itselle jäi pari litraa. Olisi pitänyt kerätä omat marjat ensin.
Kaverien auttaminen on kyllä jäänyt siihen.
Vierailija kirjoitti:
Kympin pyytäminen jälkikäteen on typerää ja turhaa.
Pyytäis vaikka että kynppi röökiin?
Alue: Aihe vapaa
Luuletteko te, että ahneille lokeille täytyy olla reilu :D ap, sano suoraan vaan, että tsori, ei käy. Mitä sä tollasella kaverilla teet? Sehän on kiittänyt onneaan et sä oot lapanen ja käyttänyt sun hyväntahtosuutta hyväksi sekä ulkomaan reissulla että vaatteissa.
Yksi mun tuttu oli lokki vaatteille ja kahviloille. Pari kertaa meni läpi mut sitten otin vaan tasarahan kahvilaan ja sanoin että en oo siivonnut kaappeja. Tuttu oli kovasti tulossa auttamaan kaappisiivousta, nauroin päin naamaa että ei kiitti.
Toinen kaveri maksatti hotellin ja ei oo vielä ehtinyt maksaa takaisin viidessä vuodessa. Mä en tarjoa sille nykyään edes kahvia kun tulee käymään. Hanat kiinni heti ja tiukka ilme.