Mikä elämässä on OIKEASTI tärkeää?
Kysyn minä, lähes neljävitonen nainen jonkunmoisessa kriisissä.
Takana on vaikka mitä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana 2 epäonnistunutta avioliittoa, sairastuminen vakavaan kivuliaaseen sairauteen (johon ei ainakaan vielä tunneta parannuskeinoa), pitkällä opiskelulla ja uurastukella hankitun rakkaan työpaikan menettäminen + 3 vuotta työttömyyttä sairauteni kera.
Viimeisin mieheni oli jollain tapaa luonnehäiriöinen ja uskoni ihmisiin ei ole vahvoilla. Tulin pahoinpidellyksi (henkisesti sekä fyysisesti).
Nyt sitten kyhjöttelen kotini nurkissa, pari krt viikossa selviän ulos. Ja ihmettelen.
Tässä ollaan, toistaiseksi. Mutta entäs nyt.
Miksi nämä päivät olisivat tärkeitä? Mikä teille on tärkeää?
Kommentit (12)
Vapaus, nautiskelu, uuden oppiminen, ystävyys, hyvät keskustelut, taiteen tekeminen, luonnosta ja kulttuurista nauttiminen, seksi ja romantiikka, hyvä ruoka ja juoma.
Lapsia ei siis ole, ja tuskin tällä iällä enää tuleekaan, vaikka toki olivat haaveissa nuorempana.
Eikä minusta kyllä nyt tämän sairauteni kera olisi lapsesta/lapsista huolehtimaankaan, joten se siitä.
Ap
Terveys. Kun se alkaa rapistua, huomaa miten itsestään selvänä sitä on pitänyt.
N45
Se miten kohtelee toisia.
Terveys
Itsensä kehittäminen
Seksi ja ravinto näin evoluution näkökulmasta
Rakkaus. Rakastaa voi eri tavoilla ja eri ihmisiä (ja eläimiä, jos siltä tuntuu) . Rakkaus ei koskaan häviä. Vain sillä ja ainoastaan sillä on väliä tässä maailmassa. Älä anna yhteiskunnan toiveiden esim. tuottavuudesta hämätä. Tarkoitus on pitää ihmiset tuottavina ja kuluttavina hinnalla millä hyvänsä...yhteiskunnan onneksi moni ihminen elää ainakin osittain tätä tyhjää elämää, jota täytetään titteleillä ja tavaroilla. Sitten ihmetellään, miksi ei tunnu onnelliselta. Minäkin elän, mutta vain siltä osin, etten löydä tarpeeksi "kauniita" (sisäisesti) ihmisiä, joita rakastaa. Onneksi minulla on sentään yksi. Ps: Työ on tärkeää ihmismielelle, mutta sitäkin voisi tehdä vähemmän ja mielekkäämpää.
Kiitos. Ihania vastauksia jo. Paljon semmoista, mitä itsekin aiemmin ajattelin.
Ehkä ne ovat nämä sairauteni ja sen tuomat kivut, jotka kuitenkin vievät ajatukseni nykyisin niin suppeaan suuntaan, että vapaudet ja nautiskelut tuntuvat niin utopistisilta.
Seksi ja romantiikka ovat yksinään hieman haastavia. Ruoasta osaan itsekin yhä nauttia, ja unesta :)
Mutta aamulla on vaikea herätä. Siksi halusin kuulla, miksi te heräätte uuteen aamuun.
Ap
Koityöt, nalkutus, miesten haukkuminen, palstamammojen mielestä.
Elämänilo - millä sen saatkin aikaiseksi, itsessäsi ja muissa.
Ajattelen, olen siis olemassa.