Miksi ihmiset sanovat usein todellisen mielipiteensä toisesta vasta kun ovat tälle vihaisia jostakin?
Tämä minua kyllä ihmetyttää. Yleensä myös mennään henkilökohtaisuuksiin.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ennen sitä halutaan olla kohteliaita.
Vai niin. Epäreilua se kuitenkin on.
Mitä epäreilua on siinä, että yrittää olla ihmisen kanssa asiallisissa väleissä, vaikkei tästä pidäkään? Näin aikuiset ihmiset tekevät.
En tarkoittanut, että henkilö ei pitäisi toisesta. Tarkoitin, että jos henkilö pitää, mutta ottaa suuttuessaan esille tämän toisen henkilön huonot puolet.
No sitä suuremmalla syyllä, miksi niistä pitäisi kertoa? Jos jollekulle oikein kunnolla suuttuu, niin onhan se nyt ymmärrettävää, että silloin tulee mainittua niistä huonoista puolista, joista ei ole aiemmin maininnut.
No jos ne huonot puolet eivät liity siihen, mistä on suuttunut. Voihan niistä sanoa kahden kesken ja ihan ystävälliselläkin äänellä.
Miksi pitäisi? Minä en keksi yhtään syytä, miksi minun pitäisi sanoa jollekulle tuttavalleni kahden kesken ystävällisellä äänellä, mitä huonoja piirteitä hänessä on.
No jos nämä huonot piirteet johtavat noloihin tilanteisiin.
Aha. Tässä taitaa nyt olla kyse jostain tietynlaisista tilanteista. Minä vastasin vain aloituksen yleistason kysymykseen. Jos tapaukseen liittyy jotain yksityiskohtia, joita on hyvä tietää, ne voisi mainita jo alkuperäisessä kysymyksessä.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä mistä ap puhut, mutta olettaisin että jos ollaan esim. työpaikalla, niin että riiteleminen näkemyksellisistä asioista ei ko. paikkaan kuulu, ensin on viisikymmentä tilannetta joissa vastapuoli nielee todellisen näkemyksensä, koska ei halua riidellä. Se viideskymmenes ensimmäinen tilanne on sitten se jossa keittää yli, eikä ihminen enää kestä vaan seuraamuksista riippumatta vain oksentaa sen vihansa ulos kun ei muutakaan enää voi.
Yleensähän ihmiset pystyvät hyvinkin vaivattomasti kertomaan todelliset mielipiteensä asioihin, koska valtaosa niistä mielipiteistä on aivan asiallisia. Aika harva meidän mielipiteistämme varmaankaan on sellainen että sitä ei sopisi avoimesti kertoa.
Sisareni suuttui minulle, koska olin ollut käymässä edesmenneen isäni talossa, ja siellä tuli käymään eräs henkilö, jolle sisareni on suuttunut. Sisareni sanoi, että jos joku meistä kolmesta kuolinpesän osakkaasta ei halua jonkun tietyn henkilön vierailevan siellä, niin silloin tämä henkilö ei saa käydä siellä meidän muidenkaan vieraana. Hän rupesi haukkumaan minua valehtelijaksi tämän takia, vaikka en ole hänelle mitenkään tilivelvollinen vieraistani. Hän ei ollut myöskään silloin paikalla, kun tämä henkilö kävi siellä. Kysyin sitten, että entä jos minäkin sanoisin, että en haluaisi esim. sisareni poikaystävän käyvän siellä ja vastaus oli, että tuskinpa minulla on mitään syytä siihen ja että hänen poikaystävänsä on raatanut siellä samaan aikaan kun minä olen vain möllöttänyt televisiota. Todellisuudessa asia on niin, että sisareni ja hänen poikaystävänsä ovat käyneet isän talossa paljon enemmän isän kuoleman jälkeen. Minä myös asun huomattavasti kauempana sieltä joten vähän hankalaa lähteä sinne. Ja jos hän kuitenkin ajatteli, että olen vain möllöttänyt televisiota, niin miksei hän sanonut siitä minulle aikaisemmin, vaan vasta sitten, kun oli suuttunut minulle jostain muusta. Mitä hyötyä sitten enää valittaa, kun asia on jo tapahtunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ennen sitä halutaan olla kohteliaita.
Vai niin. Epäreilua se kuitenkin on.
Mitä epäreilua on siinä, että yrittää olla ihmisen kanssa asiallisissa väleissä, vaikkei tästä pidäkään? Näin aikuiset ihmiset tekevät.
En tarkoittanut, että henkilö ei pitäisi toisesta. Tarkoitin, että jos henkilö pitää, mutta ottaa suuttuessaan esille tämän toisen henkilön huonot puolet.
No sitä suuremmalla syyllä, miksi niistä pitäisi kertoa? Jos jollekulle oikein kunnolla suuttuu, niin onhan se nyt ymmärrettävää, että silloin tulee mainittua niistä huonoista puolista, joista ei ole aiemmin maininnut.
No jos ne huonot puolet eivät liity siihen, mistä on suuttunut. Voihan niistä sanoa kahden kesken ja ihan ystävälliselläkin äänellä.
Miksi pitäisi? Minä en keksi yhtään syytä, miksi minun pitäisi sanoa jollekulle tuttavalleni kahden kesken ystävällisellä äänellä, mitä huonoja piirteitä hänessä on.
No jos nämä huonot piirteet johtavat noloihin tilanteisiin.
Aha. Tässä taitaa nyt olla kyse jostain tietynlaisista tilanteista. Minä vastasin vain aloituksen yleistason kysymykseen. Jos tapaukseen liittyy jotain yksityiskohtia, joita on hyvä tietää, ne voisi mainita jo alkuperäisessä kysymyksessä.
Tarkoitin, että silloin kyllä voi sanoa kahden kesken, ja ystävällisellä äänellä, jos toisen käytös on johtanut aiemmin noloihin tilanteisiin. Kyllähän käytöstä voi aina yrittää parantaa. Tai sitten tietysti, jos joku on mielestäsi esim. laiska, niin voisit sanoa hänelle ystävällisesti sen että voisi yrittää olla ahkerampi. Tietysti jos ne eivät tehoa, niin sitten voi kyllä suuttuakin.
Vierailija kirjoitti:
Kuulutko sinäkin ap siihen ryhmään, joka julistaa olevansa aina rehellinen ja sanovansa aina suoraan, mitä ajattelee. Ette ota huomioon, että aina ei tarvitse julistaa kaikkea päin naamaa. Ei ole mitään järkeä loukata muita ihmisiä suoruuden ja rehellisyyden nimissä. Kuulutan hienotunteisuutta, myös jos ollaan vihaisia. Ei kannata polttaa siltoja takanaan. Minkä taakseen jättää, sen eestään löytää, sanoo vanha viisaus. Pitää paikkansa myös ihmissuhteissa.
En kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ennen sitä halutaan olla kohteliaita.
Vai niin. Epäreilua se kuitenkin on.
Mitä epäreilua on siinä, että yrittää olla ihmisen kanssa asiallisissa väleissä, vaikkei tästä pidäkään? Näin aikuiset ihmiset tekevät.
En tarkoittanut, että henkilö ei pitäisi toisesta. Tarkoitin, että jos henkilö pitää, mutta ottaa suuttuessaan esille tämän toisen henkilön huonot puolet.
No sitä suuremmalla syyllä, miksi niistä pitäisi kertoa? Jos jollekulle oikein kunnolla suuttuu, niin onhan se nyt ymmärrettävää, että silloin tulee mainittua niistä huonoista puolista, joista ei ole aiemmin maininnut.
No jos ne huonot puolet eivät liity siihen, mistä on suuttunut. Voihan niistä sanoa kahden kesken ja ihan ystävälliselläkin äänellä.
Miksi pitäisi? Minä en keksi yhtään syytä, miksi minun pitäisi sanoa jollekulle tuttavalleni kahden kesken ystävällisellä äänellä, mitä huonoja piirteitä hänessä on.
No jos nämä huonot piirteet johtavat noloihin tilanteisiin.
Aha. Tässä taitaa nyt olla kyse jostain tietynlaisista tilanteista. Minä vastasin vain aloituksen yleistason kysymykseen. Jos tapaukseen liittyy jotain yksityiskohtia, joita on hyvä tietää, ne voisi mainita jo alkuperäisessä kysymyksessä.
Tarkoitin, että silloin kyllä voi sanoa kahden kesken, ja ystävällisellä äänellä, jos toisen käytös on johtanut aiemmin noloihin tilanteisiin. Kyllähän käytöstä voi aina yrittää parantaa. Tai sitten tietysti, jos joku on mielestäsi esim. laiska, niin voisit sanoa hänelle ystävällisesti sen että voisi yrittää olla ahkerampi. Tietysti jos ne eivät tehoa, niin sitten voi kyllä suuttuakin.
Niin, no ehkä noin voi jossain tapauksissa sanoa. Entä sitten? Tämähän on taas ihan eri asia. Aloituksessa kysyttiin, miksi (mikä tahansa) todellinen mielipide sanotaan vasta suuttuneena eikä sitä, miksi noloihin tilanteisiin johtavista asioista ei mainita henkilölle mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ennen sitä halutaan olla kohteliaita.
Vai niin. Epäreilua se kuitenkin on.
Mitä epäreilua on siinä, että yrittää olla ihmisen kanssa asiallisissa väleissä, vaikkei tästä pidäkään? Näin aikuiset ihmiset tekevät.
En tarkoittanut, että henkilö ei pitäisi toisesta. Tarkoitin, että jos henkilö pitää, mutta ottaa suuttuessaan esille tämän toisen henkilön huonot puolet.
No sitä suuremmalla syyllä, miksi niistä pitäisi kertoa? Jos jollekulle oikein kunnolla suuttuu, niin onhan se nyt ymmärrettävää, että silloin tulee mainittua niistä huonoista puolista, joista ei ole aiemmin maininnut.
No jos ne huonot puolet eivät liity siihen, mistä on suuttunut. Voihan niistä sanoa kahden kesken ja ihan ystävälliselläkin äänellä.
Miksi pitäisi? Minä en keksi yhtään syytä, miksi minun pitäisi sanoa jollekulle tuttavalleni kahden kesken ystävällisellä äänellä, mitä huonoja piirteitä hänessä on.
No jos nämä huonot piirteet johtavat noloihin tilanteisiin.
Aha. Tässä taitaa nyt olla kyse jostain tietynlaisista tilanteista. Minä vastasin vain aloituksen yleistason kysymykseen. Jos tapaukseen liittyy jotain yksityiskohtia, joita on hyvä tietää, ne voisi mainita jo alkuperäisessä kysymyksessä.
Tarkoitin, että silloin kyllä voi sanoa kahden kesken, ja ystävällisellä äänellä, jos toisen käytös on johtanut aiemmin noloihin tilanteisiin. Kyllähän käytöstä voi aina yrittää parantaa. Tai sitten tietysti, jos joku on mielestäsi esim. laiska, niin voisit sanoa hänelle ystävällisesti sen että voisi yrittää olla ahkerampi. Tietysti jos ne eivät tehoa, niin sitten voi kyllä suuttuakin.
Niin, no ehkä noin voi jossain tapauksissa sanoa. Entä sitten? Tämähän on taas ihan eri asia. Aloituksessa kysyttiin, miksi (mikä tahansa) todellinen mielipide sanotaan vasta suuttuneena eikä sitä, miksi noloihin tilanteisiin johtavista asioista ei mainita henkilölle mitään.
Mutta entä jos sanoo jotakuta esim. huonosti käyttäytyväksi tai laiskaksi tilanteessa, jossa on suuttunut jostain muusta asiasta?
Minä "avauduin" pomolleni sen jälkeen kun firma oli ajettu alas ja porukka irtisanottu. Jouduin taistelemaan irtisanomisajan palkasta. Jostain syystä hänen mielestään minulla ei ollut oikeutta vaatia sitä ja sanoin että minua on kohdeltava samalla tavalla kuin muitakin. Olisin kyllä varmasti voinut olla kohteliaampi mutta otti päähän aika tavalla.
Mun äiti tekee tätä. Se on silloin kun se haluaa satuttaa ja onnistuu aika hyvin.
Ap:n aloitus on oikein hyvä. Itse olen viime aikoina joutunut miettimään samaa asiaa, mutta vastausta en ole löytänyt. Siispä jatkan mietiskelyjä.
Hyvin rakas ystävä loukkasi minua tahtomattaan. Ja vaikka edelleen uskon, ettei hän halunnut minulle mitään pahaa, niin huomaan olevani vihainen. Ja kun ennen ajattelin hänestä pelkkää hyvää, niin nyt löydän itseni mietiskelemästä jatkuvasti, että minun pitäisi sanoa hänelle suoraan yhdestä jos toisestakin asiasta. Ihmetyttää, että miksi haluaisin rakkalle ystävälle pahasti. Kovasti nyt yritän psyykata itseäni siihen, etten sano suoria sanoja, vaikka jossain tilanteessa tekisikin mieli tehdä niin. Katuisin kuitenkin jälkeenpäin, ja tämän yritän pitää mielessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ennen sitä halutaan olla kohteliaita.
Vai niin. Epäreilua se kuitenkin on.
Mitä epäreilua on siinä, että yrittää olla ihmisen kanssa asiallisissa väleissä, vaikkei tästä pidäkään? Näin aikuiset ihmiset tekevät.
En tarkoittanut, että henkilö ei pitäisi toisesta. Tarkoitin, että jos henkilö pitää, mutta ottaa suuttuessaan esille tämän toisen henkilön huonot puolet.
No sitä suuremmalla syyllä, miksi niistä pitäisi kertoa? Jos jollekulle oikein kunnolla suuttuu, niin onhan se nyt ymmärrettävää, että silloin tulee mainittua niistä huonoista puolista, joista ei ole aiemmin maininnut.
No jos ne huonot puolet eivät liity siihen, mistä on suuttunut. Voihan niistä sanoa kahden kesken ja ihan ystävälliselläkin äänellä.
Miksi pitäisi? Minä en keksi yhtään syytä, miksi minun pitäisi sanoa jollekulle tuttavalleni kahden kesken ystävällisellä äänellä, mitä huonoja piirteitä hänessä on.
No jos nämä huonot piirteet johtavat noloihin tilanteisiin.
Aha. Tässä taitaa nyt olla kyse jostain tietynlaisista tilanteista. Minä vastasin vain aloituksen yleistason kysymykseen. Jos tapaukseen liittyy jotain yksityiskohtia, joita on hyvä tietää, ne voisi mainita jo alkuperäisessä kysymyksessä.
Tarkoitin, että silloin kyllä voi sanoa kahden kesken, ja ystävällisellä äänellä, jos toisen käytös on johtanut aiemmin noloihin tilanteisiin. Kyllähän käytöstä voi aina yrittää parantaa. Tai sitten tietysti, jos joku on mielestäsi esim. laiska, niin voisit sanoa hänelle ystävällisesti sen että voisi yrittää olla ahkerampi. Tietysti jos ne eivät tehoa, niin sitten voi kyllä suuttuakin.
Niin, no ehkä noin voi jossain tapauksissa sanoa. Entä sitten? Tämähän on taas ihan eri asia. Aloituksessa kysyttiin, miksi (mikä tahansa) todellinen mielipide sanotaan vasta suuttuneena eikä sitä, miksi noloihin tilanteisiin johtavista asioista ei mainita henkilölle mitään.
Mutta entä jos sanoo jotakuta esim. huonosti käyttäytyväksi tai laiskaksi tilanteessa, jossa on suuttunut jostain muusta asiasta?
Niin, eihän se fiksua ole, mutta vihaisena jotkut sanovat asioita, joita ei ole fiksua sanoa. Mikä tässä nyt on vaikeaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ennen sitä halutaan olla kohteliaita.
Vai niin. Epäreilua se kuitenkin on.
Mitä epäreilua on siinä, että yrittää olla ihmisen kanssa asiallisissa väleissä, vaikkei tästä pidäkään? Näin aikuiset ihmiset tekevät.
En tarkoittanut, että henkilö ei pitäisi toisesta. Tarkoitin, että jos henkilö pitää, mutta ottaa suuttuessaan esille tämän toisen henkilön huonot puolet.
No sitä suuremmalla syyllä, miksi niistä pitäisi kertoa? Jos jollekulle oikein kunnolla suuttuu, niin onhan se nyt ymmärrettävää, että silloin tulee mainittua niistä huonoista puolista, joista ei ole aiemmin maininnut.
No jos ne huonot puolet eivät liity siihen, mistä on suuttunut. Voihan niistä sanoa kahden kesken ja ihan ystävälliselläkin äänellä.
Miksi pitäisi? Minä en keksi yhtään syytä, miksi minun pitäisi sanoa jollekulle tuttavalleni kahden kesken ystävällisellä äänellä, mitä huonoja piirteitä hänessä on.
No jos nämä huonot piirteet johtavat noloihin tilanteisiin.
Aha. Tässä taitaa nyt olla kyse jostain tietynlaisista tilanteista. Minä vastasin vain aloituksen yleistason kysymykseen. Jos tapaukseen liittyy jotain yksityiskohtia, joita on hyvä tietää, ne voisi mainita jo alkuperäisessä kysymyksessä.
Tarkoitin, että silloin kyllä voi sanoa kahden kesken, ja ystävällisellä äänellä, jos toisen käytös on johtanut aiemmin noloihin tilanteisiin. Kyllähän käytöstä voi aina yrittää parantaa. Tai sitten tietysti, jos joku on mielestäsi esim. laiska, niin voisit sanoa hänelle ystävällisesti sen että voisi yrittää olla ahkerampi. Tietysti jos ne eivät tehoa, niin sitten voi kyllä suuttuakin.
Niin, no ehkä noin voi jossain tapauksissa sanoa. Entä sitten? Tämähän on taas ihan eri asia. Aloituksessa kysyttiin, miksi (mikä tahansa) todellinen mielipide sanotaan vasta suuttuneena eikä sitä, miksi noloihin tilanteisiin johtavista asioista ei mainita henkilölle mitään.
Mutta entä jos sanoo jotakuta esim. huonosti käyttäytyväksi tai laiskaksi tilanteessa, jossa on suuttunut jostain muusta asiasta?
Niin, eihän se fiksua ole, mutta vihaisena jotkut sanovat asioita, joita ei ole fiksua sanoa. Mikä tässä nyt on vaikeaa?
Mutta kun ne voivat johtaa välien katkeamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koska ennen sitä halutaan olla kohteliaita.
Vai niin. Epäreilua se kuitenkin on.
Mitä epäreilua on siinä, että yrittää olla ihmisen kanssa asiallisissa väleissä, vaikkei tästä pidäkään? Näin aikuiset ihmiset tekevät.
En tarkoittanut, että henkilö ei pitäisi toisesta. Tarkoitin, että jos henkilö pitää, mutta ottaa suuttuessaan esille tämän toisen henkilön huonot puolet.
No sitä suuremmalla syyllä, miksi niistä pitäisi kertoa? Jos jollekulle oikein kunnolla suuttuu, niin onhan se nyt ymmärrettävää, että silloin tulee mainittua niistä huonoista puolista, joista ei ole aiemmin maininnut.
No jos ne huonot puolet eivät liity siihen, mistä on suuttunut. Voihan niistä sanoa kahden kesken ja ihan ystävälliselläkin äänellä.
Miksi pitäisi? Minä en keksi yhtään syytä, miksi minun pitäisi sanoa jollekulle tuttavalleni kahden kesken ystävällisellä äänellä, mitä huonoja piirteitä hänessä on.
No jos nämä huonot piirteet johtavat noloihin tilanteisiin.
Aha. Tässä taitaa nyt olla kyse jostain tietynlaisista tilanteista. Minä vastasin vain aloituksen yleistason kysymykseen. Jos tapaukseen liittyy jotain yksityiskohtia, joita on hyvä tietää, ne voisi mainita jo alkuperäisessä kysymyksessä.
Tarkoitin, että silloin kyllä voi sanoa kahden kesken, ja ystävällisellä äänellä, jos toisen käytös on johtanut aiemmin noloihin tilanteisiin. Kyllähän käytöstä voi aina yrittää parantaa. Tai sitten tietysti, jos joku on mielestäsi esim. laiska, niin voisit sanoa hänelle ystävällisesti sen että voisi yrittää olla ahkerampi. Tietysti jos ne eivät tehoa, niin sitten voi kyllä suuttuakin.
Niin, no ehkä noin voi jossain tapauksissa sanoa. Entä sitten? Tämähän on taas ihan eri asia. Aloituksessa kysyttiin, miksi (mikä tahansa) todellinen mielipide sanotaan vasta suuttuneena eikä sitä, miksi noloihin tilanteisiin johtavista asioista ei mainita henkilölle mitään.
Mutta entä jos sanoo jotakuta esim. huonosti käyttäytyväksi tai laiskaksi tilanteessa, jossa on suuttunut jostain muusta asiasta?
Niin, eihän se fiksua ole, mutta vihaisena jotkut sanovat asioita, joita ei ole fiksua sanoa. Mikä tässä nyt on vaikeaa?
Mutta miksi sitä vihaisena sanoo ei-fiksuja asioita, kun kuitenkin tietää, ettei se auta mitään?
Niin ei tietenkään ole aikuinen. Sitähän olen nyt monta kertaa jo sanonut, että aikuiset ihmiset pyrkivät asiallisiin väleihin.