Onko kamalaa kieltää lasta tuomasta leluja olohuoneeseen?

Aika kamalaa on. 

Ei, kun olin itse nuori en saanut viedä leluja sikin sokin pitkin taloa, jos en siivonnut. Joskus jätin olohuoneeseen, opin pian, että ne siivotaan pois :D

No on  se vähän ikävää, on tärkeämpiäkin asioita kuin loputon siisteydestä stressaaminen.

Ota rennosti, tulee vielä sekin aika että ehdin pitää matonhapsut suorassa ja sohvatyynyt sievässä asetelmassa. Varsinkin talvella ja pakkasilla lapsilla pitää olla leikkitilaa. Meillä koko olkkari on leikkitilaa, mitä tuosta. 

ei oo kamalaa.

Eihän tuossa ole mitään kamalaa, ihan normaali käytäntö.

Ei, jos olet aina lapsen kanssa leikkihuoneessa

Leikki-ikäinen ei osaa siivota yksin. Te siivoatte yhdessä

Meillä on erillinen leikkihuone, jossa kaikki viettää paljon aikaa yhdessä. Lapsen huoneessa on myös leluja. Ja olohuoneeseen saa tuoda leluja. Hyvällä mielellä iltaisin siivotaan yhdessä

Minulle ei jäänyt traumoja, vaikka meillä oli lapsena tuollainen kielto. Tai no, saimme sisarteni kanssa tuoda olohuoneeseen yhdet lelut kerrallaan. Eli saimme tuoda esimerkiksi barbimme olohuoneeseen retkelle barbiautolla, mutta barbien kotirakennelmat yms. tehtiin leikkihuoneeseen. Leikin jälkeen lelut piti korjata takaisin leikkihuoneeseen. Meillä oli aina siistiä olohuoneessa ja keittiössä, ja vanhempamme perustelivatkin vakuuttavasti, miksi kannattaa leikkiä mielummin leikkihuoneessa: olohuoneesta olisi pitänyt siivota kaikki rakennelmat pois joka päivä, kun taas leikkihuoneessa saattoi tehdä kovalla vaivalla suuriakin lego-rakennelmia tai pehmolelujen kyliä ja jatkaa samaa leikkiä useana päivänä peräkkäin. Minulla itselläni on vasta yksi pieni vauva, mutta aion jatkaa lapsuudenkotini perinnettä tässä asiassa tulevaisuudessa.

Eikös olohuone ole koko perheen huone.

Riippuu missä ja millainen se luvallinen leikkitila on. Jos on kiva tilava huone ihan siinä vieressä niin ok. Mut jos on tosi ahdasta niin on toi sit tylsää. Tai jos on kaukana siitä missä sinä hyörit. Meillä esim omat huoneet on yläkerrassa, alhaalla vain olohuone ja keittiö ja khh yms. Niin on meillä leluja jopa keittiössä. Ei lapset halua yksin siellä ylhäällä leikkiä.

Eikö koti sitten ole kokonaisuudessaan yhtä paljon lapsien kuin vanhempienkin? Mitähän me sitten vastaavasti kiellettäisiin vanhempia levittelemästä ympäriinsä? Aamulehtiä? Viikkolehtiä? - Niitä ei kuule nyt sitten enää lueskella olohuoneen sohvalla. Ja kutoa saat sitten vaan omassa työhuoneessasi - oikeastaan vaan kello 17-18.30 välillä. Kahvikuppia ei kuljeteta keittiön oven ulkopuolelle. Tuliko selväksi?

Eihän sillä ole väliä, onko tuollainen sääntö vai ei vaan se, miten se esitetään, miten suhtaudut lapsiisi ja leikitkö heidän kanssaan jossain. 

No ei minun mielestäni.

Meillä toki 2,5v leikkii olohuoneessakin, mutta saa luvan auttaa siivoamisessakin, ja sotkevimmat jutut (esmes megabloksit) pysyy omassa huoneessa.

Kukin tyylillään, itse en jaksa että kaikki lelut (joita on PALJON) on olohuoneessa ja pitäisi joka hiivatin ilta siivota pois.

Meillä on noin ettei saa tuoda mutta ei sitä oikein kukaan noudata =D

Meidän lapset on tosi kovia sotkemaan, samoin kuin minä ja tällä käytännöllä yritetään vähän karsia sotkuja. Legoja ei saa tuoda ollenkaan, paitsi jonkun rakennelman jolla leikkii ja sitten se pitäisi viedä pois. Tytär tuo nukkeja/barbeja/poneja muttei enää siinä mittakaavassa kuin ennen. Nykyään meillä on siisti olohuone näin pääsääntöisesti kun kaikki vie tavarat pois leikkien jälkeen. Muuten mies ottaa ne jemmaan ja tämä on nyt toiminut.

Itsekin jaksan siivoilla paremmin kun ei ole enää sitä turhaa työtä eli riittää kun pistää tiskit, pyyhkii tasoja ja vähän heittelee tavaroita takas lasten huoneisiin. (joista varsinkin tyttären huone on kuin pommin jäljiltä)

Ei siis minusta ole ollenkaan huono sääntö jos ei siis ihan ehdoton ole. Eli saa tuoda yhden leikin jonka sitten siivoaa pois tai jos ei huvita siivota, niin vanhemmat siivoaa sen parempaan talteen illalla.

Tämä muuten toimii myös lasten huoneissa! Eli jos ei siivoaminen maistu niin minä sitten karsin leluja ja imuroin legoja ;) Tosin lapset ovat itsekin tyytyväisiä kun leluja on karsittu ronskilla kädellä ja huone on hallittavissa. Ainakin suunnilleen ;)

Meillä on lentävä matto olohuoneessa. Sen päällä voi leikkiä ja kun leikit loppuu se lentää lastenhuoneeseen. Matossa on reunassa naru, josta vetämällä matto kääntyy pussiksi. Kätevä varsinkin legojen kanssa. Parkettilattia ei myöskään kolhiinnu leluista maton kanssa.

Lasten huoneet ovat usein pieniä koppeja, joissa ei mahdu rakentamaan kunnon leikkiä. Olisiko joku tila talossa, jossa leikit saa olla niin kauan kuin ne on kesken? Vaikka parikin päivää?

Itse päätin sisustaa lapsen leikkitilaksi yläkerran olohuoneen. Se on iso avoin tila, josta kyllä on kulku makuuhuoneisiin jne. Halli ja olohuone samassa. Mutta olkoon siellä sitten leikit levällään. Voin viettää aikaa siellä tai viereisessä työhuoneessa lapsen leikkiessä. Alakerrassa on lipasto, johon alakerrassa lelut kerätään aina leikin jälkeen.

Jos siellä olkkarissa on muu perhe, lapsen muu lauma, niin todellakin on, eikä vain kamalaa vaan uskoisin että oikeasti haitallistakin henkisesti. Näin sen näkisin, näin lapsettomana neuvojana. ;)

Muistan ainakin itse kuinka halusin aina olla siellä missä muutkin ja touhuta siinä muiden seurassa omiani, ja mitäpä lapsi tekee siinä ilman lelujaan tai kyniään ja piirustuspapereitaan, jos nyt ei satu napittamaan jotain telkkarista hyvin keskittyneesti tai pelaa jotain. Sun pitää vaan saada säännöt menemään perille, sillä eihän sun kykenemättömyys siihen ole lapsen syytä! Sä sanot, lapsi tottelee, siitähän tulisi olla kyse, ja sääntöjen on oltava mielekkäitä ja tästä elämästä eikä mitään mielivaltaisia käskemisen vuoksi keksittyjä. Eli sun tulee opettaa lapsi kädestä pitäen siivoamaan lelut leikkien lopuksi omaan huoneeseensa, ja opastat niin useaan kertaan kunnes on omatoiminen. On kohtuullista käskeä tekemään niin, ja katsoa että se kanssa hoituu, mutta on kohtuutonta eristää lapsen leikkialueeksi omassa kodissa vain joku yksi tila ja luoda sillä ukaasilla ihanan leikin ylle negatiivista tilan rajoja kyttäävää tunnelmaa, kun elämä tapahtuu kuitenkin kaikkialla. Leikki on se lapsen elämä hyvin pitkälti tietyissä vaiheissa.

Minulta kiellettiin lapsena kodissamme lähes kaikki muu toiminta kuin siivoaminen.

Suurimman osan aikaani vietin ulkona. Pidin siitä todella paljon. Talvisin esim rakensin lumiluolia ja jopa iglun. Keväisin puin uudet tennarit jalkaan ja hypin narua.

Koti oli äidin valtakunta (siitäkin huolimatta että perheeseen kuului myös yritysjohtajaisäni). Kotona piti olla hiljaa ja siististi.

Kun sain koulupöydän, istuin sen ääreen ja aloin piirtämään. Siitä ei tullut melua eikä sotkua.

Nykyään olen graafinen suunnittelija, jolla on kaksi poikaa. Kotimme täyttyy ihanasta metelistä ja sotkusta. ;)

Vierailija kirjoitti:

Eikö koti sitten ole kokonaisuudessaan yhtä paljon lapsien kuin vanhempienkin? Mitähän me sitten vastaavasti kiellettäisiin vanhempia levittelemästä ympäriinsä? Aamulehtiä? Viikkolehtiä? - Niitä ei kuule nyt sitten enää lueskella olohuoneen sohvalla. Ja kutoa saat sitten vaan omassa työhuoneessasi - oikeastaan vaan kello 17-18.30 välillä. Kahvikuppia ei kuljeteta keittiön oven ulkopuolelle. Tuliko selväksi?

Nimenomaan, meillä koti on yhtä paljon lapsien kuin vanhempienkin. Siksi kukaan ei valtaa olohuonetta omilla valtavilla projekteillaan. Tästä syystä lapset leikkivät pääosin siihen tarkoitukseen varatussa leikkihuoneessa. Harrastushuoneessa taas minä maalaan öljyväreillä ja mies nikkaroi omia juttujaan. Jos minä tuon olohuoneeseen jumppapallon, vien sen pois mennessäni kun lopetan jumpan. Jos lapsi tuo olohuoneeseen nallen, hän vie sen mennessään takaisin leikkihuoneeseen. Olohuone on tarkoitettu koko perheen rentoutumiseen, eikä kenelläkään ole oikeutta tehdä yhteisestä tilasta levotonta ja sotkuista. Olohuoneessa katsotaan yhdessä elokuvia, pelataan lautapelejä, luetaan kirjoja, jutellaan ja nautitaan rauhallisesta ja kauniista ympäristöstä.

Vierailija kirjoitti:

Eikö koti sitten ole kokonaisuudessaan yhtä paljon lapsien kuin vanhempienkin? Mitähän me sitten vastaavasti kiellettäisiin vanhempia levittelemästä ympäriinsä? Aamulehtiä? Viikkolehtiä? - Niitä ei kuule nyt sitten enää lueskella olohuoneen sohvalla. Ja kutoa saat sitten vaan omassa työhuoneessasi - oikeastaan vaan kello 17-18.30 välillä. Kahvikuppia ei kuljeteta keittiön oven ulkopuolelle. Tuliko selväksi?

No 70-luvulla syntyneet on tottuneet siihen että koti on aikuisten. Ensin se oli omien vanhempien ja nykykäsityksen mukaan se on lasten....niin mihis me keski-ikäiset saadaan omat kamamme edes joskus elämässä levittää? 

nimim -ikiomaa hautapaikkaa odotellessa_

Vierailija kirjoitti:

Riippuu missä ja millainen se luvallinen leikkitila on. Jos on kiva tilava huone ihan siinä vieressä niin ok. Mut jos on tosi ahdasta niin on toi sit tylsää. Tai jos on kaukana siitä missä sinä hyörit. Meillä esim omat huoneet on yläkerrassa, alhaalla vain olohuone ja keittiö ja khh yms. Niin on meillä leluja jopa keittiössä. Ei lapset halua yksin siellä ylhäällä leikkiä.

Juu tämä. Meillä isompikaan ei vielä uskalla oli erikerroksessa leikkimässä kuin me muut. Hänellä on iso leikkihuone olohuoneen vieressä. Leikkejä ei tuo sieltä pois turvallisuus syistä (vsiva ja taapero). Pikkuisten leluja on olkkarissa, eivät he muuten siellä viihtyisi, eivätkä voi valvomattakaan leikkiä. Itse istun mielummin olkkarin sohvalla kuin pienessä lasten huoneessa leikkejä vahtimassa... Jos sinä jaksat oleskella lasten kanssa heidän huoneessa on kielto ihan ok, mutta jos haluat vain karkoittaa lapset silmistäsi ja istua yksi olkkarissa on kielto epäreilu. Lapset kasvavat aika nopeasti, meidän esikoinen 9v leikkii jo selkeästi vähemmän kuin aiemmin.