Lue keskustelun säännöt.
Onko kamalaa kieltää lasta tuomasta leluja olohuoneeseen?
22.01.2016 |
Siis kun eivät siivoa jälkiään, niin voiko vaatia lasta leikkimään vain huoneessaan? Leikki-ikäisistä kyse.
Kommentit (36)
Itse en aikoinaan kokenut lainkaan olohuonettamme "sotkuisena", vaikka molemmat poikamme leikkivätkin siellä leluineen aamusta iltaan ja poikien makkari toimi vain jonkinlaisena lelujen säilytystilana. Eli sieltä kannettiin leluja olkkarin puolelle leikittäväksi. Leluthan ovat lasten työkaluja ja ainakin meillä sekä me vanhemmat että lapset koimme mukavana elämänä arjen siten, että lapset olivat aina lähettyvillämme.
Onko se todellakin esteettisesti rumaa, jos legot ovat levällään olkkarin lattialla? Ehkä olisi siinä tapauksesssa kannattanut jättää lapset tekemättä ja keskittyä vain sisustuslehtien selaamiseen. Ja kun lapset vielä kuluttavat leluillaan lattiat ja huonekalutkin, kamalaa:)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta se on kamalaa. Olohuone on koko perheen yhteinen, ei pelkästään aikuisten. Lisäksi on suotavaa, että lapset voivat leikkiä siellä, missä aikuisetkin ovat - yhdessäolo kasvattaa yhteenkuuluvuutta ja on kasvatustakin.
Eli minusta on kauhea ajatus, että lapset eristetään huoneisiinsa ja heille viestitään, että heistä ei saisi lähteä ääntä ja jälkiä, minkäänlaisia.
Siihen nähden lelut olohuoneessa ovat peanuts. Ne voi aina kerätä yhdessä lasten kanssa illalla korjuuseen.
Lisäksi kannattaa ymmärtää, että leikki-ikä on todella lyhyt vaihe. Koulussa lapset aika pian alkavat luuhata kavereillaan ja leikkiminenkin vähenee siinä 3-4 -luokilla. Ennen kuin huomaatkaan, sinulla on ap hiljainen ja siisti koti. Siinä sitten ihmettelet, miten et tiedä oikein mitään lapsistasi ja heidän tunteistaan ja mieltymyksistään... jos eristät heidät leikkimään pois silmistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö koti sitten ole kokonaisuudessaan yhtä paljon lapsien kuin vanhempienkin? Mitähän me sitten vastaavasti kiellettäisiin vanhempia levittelemästä ympäriinsä? Aamulehtiä? Viikkolehtiä? - Niitä ei kuule nyt sitten enää lueskella olohuoneen sohvalla. Ja kutoa saat sitten vaan omassa työhuoneessasi - oikeastaan vaan kello 17-18.30 välillä. Kahvikuppia ei kuljeteta keittiön oven ulkopuolelle. Tuliko selväksi?
No 70-luvulla syntyneet on tottuneet siihen että koti on aikuisten. Ensin se oli omien vanhempien ja nykykäsityksen mukaan se on lasten....niin mihis me keski-ikäiset saadaan omat kamamme edes joskus elämässä levittää?
nimim -ikiomaa hautapaikkaa odotellessa_
Höpsis. Tuo on hyvin, hyvin perhekohtaista. Itse olen syntynyt 1967, ja meillä sai leikkiä aivan vapaasti koko kodissa. Ok, lelut siivottiin leikin loputtua, mutta muuten kyllä oltiin yhdessä paljon, samassa tilassa.
Minusta lapsen ei tarvitse päästä joka paikkaan leikkimään, vaikka tietenkin omakotitalomme on myös heidän kotinsa. Olohuoneessaa saa leikkiä leluineen, yhteistä oleskelutilaahan se. Keittiöön ei saa tuoda leluja lattioille pyörimään, en halua väistellä leluja laittaessani ruokaa. Myöskään aikuisten makuuhuoneessa, kodinhoitohuoneessa, saunassa eikä vaatehuoneissa leikitä.
Meillä lasten huoneessa on ehkä murto-osa leluista. Lähes kaikki lelut ovat olohuoneen laatikostoissa ja luonnollisesti niillä myös leikitään olohuoneessa. Musta olis kyllä tosi julmaa pakottaa 2v ja 5v leikkimään yksin omaan huoneeseen. Tottakai ne haluaa touhuta sielä missä muukin perhe viettää aikaa. Illalla siivotaan lelut yhdessä omille paikoilleen. Sellainen sääntö meilläkin kyllä on että keittiön puolelle ei leluja viedä. Meillä on avokeittiö ja se saa mut ahdistumaan jos ne lelut leviää sinne keittiönkin puolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opetat siivoamaan, ei se ole niin vaikeaa. Jos ei siivoa, otat käyttöön amerikkalaisen tavan; lattioille jätetyt & vanhempien keräämät lelut menevät laatikkoon, josta ne saa takaisin sovittua "korvausta" vastaan. Korvaus sovitetaan ikätasoon, esim. erilaisia kotitöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö koti sitten ole kokonaisuudessaan yhtä paljon lapsien kuin vanhempienkin? Mitähän me sitten vastaavasti kiellettäisiin vanhempia levittelemästä ympäriinsä? Aamulehtiä? Viikkolehtiä? - Niitä ei kuule nyt sitten enää lueskella olohuoneen sohvalla. Ja kutoa saat sitten vaan omassa työhuoneessasi - oikeastaan vaan kello 17-18.30 välillä. Kahvikuppia ei kuljeteta keittiön oven ulkopuolelle. Tuliko selväksi?
Nimenomaan, meillä koti on yhtä paljon lapsien kuin vanhempienkin. Siksi kukaan ei valtaa olohuonetta omilla valtavilla projekteillaan. Tästä syystä lapset leikkivät pääosin siihen tarkoitukseen varatussa leikkihuoneessa. Harrastushuoneessa taas minä maalaan öljyväreillä ja mies nikkaroi omia juttujaan. Jos minä tuon olohuoneeseen jumppapallon, vien sen pois mennessäni kun lopetan jumpan. Jos lapsi tuo olohuoneeseen nallen, hän vie sen mennessään takaisin leikkihuoneeseen. Olohuone on tarkoitettu koko perheen rentoutumiseen, eikä kenelläkään ole oikeutta tehdä yhteisestä tilasta levotonta ja sotkuista. Olohuoneessa katsotaan yhdessä elokuvia, pelataan lautapelejä, luetaan kirjoja, jutellaan ja nautitaan rauhallisesta ja kauniista ympäristöstä.
ei sitt
Aha, siis haluat rationalisoida pois lastesi lelut olohuoneesta ylläpitääksesi huoneen rauhallisuutta ja kauneutta? Mietin vaan että mitä mieltä lapsesi tästä ovat 20 vuoden kuluttua? Mitä luulet?
Lapset ovat lapsia ja he "sotkevat". Ja lapsille rauhallinen rentoutuminen on esim leikkimistä, ja niinkuin täällä muutama on huomauttanut niin he ovat mielellään siinä huoneessa missä sinäkin. Saavatko he tuoda lelujansa sinun ja miehesi työhuoneeseen?
Minulle (meille) vaan ei koskaan olisi tullut mieleenikään kieltää lapsiani leikkimästä jossain osaa kotia. Ne muutamat vuodet jolloin pienet lapset "sotkevat" enemmän menevät niin nopeasti ohi. Meillä lapset leikkivät aivan joka huoneessa. Hyvin me se kestettiin.
Yleiseti puhuen olen lasten kasvatuksessa sitä mieltä, että mitä vähemmän sääntöjä, sitä parempi. Paljon parempi pitää harva sääntö todella tärkeistä asioista, ja niistä en sitten tingitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettekö te, joiden mielestä on julmaa ettei lapsi saa kantaa koko arsenaalia olohuoneeseen, sitten leiki lastenne kanssa jos heidät "pakotetaan olemaan yksin"? Eihän se, ettei koko varastoa tarvi kantaa sinne tarkoita, ettei yksittäisillä leluilla saisi leikkiä, kunhan ne siivotaan pois. Ja hlökohtaisesti jos laps haluaa leikkiä esmes legoilla tms menään hänen huoneensa rakentamaan. Yhdessä. Ei yksin. Mutta olohuoneeseen/muuhun asuntoon niitä ei kanneta.
Meidän tilanteessa meillä on 159m2 siivottavaa, koira, 2,5v ja vauva. Mies viikot reissussa.
Ei paljon huvita käyttää loppuiltaa kaiken pikkutilpehöörin keräilyyn nurkista, kun sotkun voi pitää siellä lapsen omassa huoneessa. Yksittäiset lelut siivotaan olkkarista yhdessä joka ilta, sekä oma huone :)
Siinä sitä harjoittelua tulee samalla sitä varten, että joskus osaa siivota yksinkin :)
Mulla oli 2 kymmenen litran ämpärillistä(eli 20 litraa) leegoja, niissä oli tekniikkaleegoja ja sit ihan tavallisia, levitin ne ympäri huonettani jotta löytäisin haluamani, en vienyt olkkariin, rakentelin niistä kaikkea jännää, ohjeita ei ollut, nyt 32v suunnittelen eräälle firmalle kaikenlaisia työkaluja ja osia joita he sitten valmistaa ja myy, on leluista jotain hyötyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö koti sitten ole kokonaisuudessaan yhtä paljon lapsien kuin vanhempienkin? Mitähän me sitten vastaavasti kiellettäisiin vanhempia levittelemästä ympäriinsä? Aamulehtiä? Viikkolehtiä? - Niitä ei kuule nyt sitten enää lueskella olohuoneen sohvalla. Ja kutoa saat sitten vaan omassa työhuoneessasi - oikeastaan vaan kello 17-18.30 välillä. Kahvikuppia ei kuljeteta keittiön oven ulkopuolelle. Tuliko selväksi?
Just näin😊 Meinasin kirjoitta tämän mut ehdit ensin!
Meillä saa leluja viedä olohuoneeseen ja vaikka sinne vanhempien makuuhuoneeseenkin, mutta sellainen sääntö on, että jos leikit vaihtuu, täytyy edellisen leikin jäljet ja lelut kerätä omaan huoneeseen. Ja illalla luonnollisesti kaikki lelut siivotaan yhdessä pois olohuoneesta.
Keittiö on ainut paikka, johon en anna leluja lattialle levittää, ihan turvallisuussyistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö koti sitten ole kokonaisuudessaan yhtä paljon lapsien kuin vanhempienkin? Mitähän me sitten vastaavasti kiellettäisiin vanhempia levittelemästä ympäriinsä? Aamulehtiä? Viikkolehtiä? - Niitä ei kuule nyt sitten enää lueskella olohuoneen sohvalla. Ja kutoa saat sitten vaan omassa työhuoneessasi - oikeastaan vaan kello 17-18.30 välillä. Kahvikuppia ei kuljeteta keittiön oven ulkopuolelle. Tuliko selväksi?
No 70-luvulla syntyneet on tottuneet siihen että koti on aikuisten. Ensin se oli omien vanhempien ja nykykäsityksen mukaan se on lasten....niin mihis me keski-ikäiset saadaan omat kamamme edes joskus elämässä levittää?
nimim -ikiomaa hautapaikkaa odotellessa_
no no älähän yleistä. Mä olen syntynyt 70 luvulla ja taatusti saanut leikkiä siellä missä muukin perhe on ollut. Nykyään levitän omat kamani mihin haluan ja niin tekevät myös lapseni. Sit siivotaan kun alkaa ahdistaa sotku.
Olohuoneeseen yksi leikki kerrallaan, leikkihuoneessa ja omissa huoneissa saa olla useampi leikki kesken. Illalla siivotaan kaikki lelut, legorakennukset/ kaupat/ yms " isot" saa jäädä, kunhan ne ovat siististi, esim. irtolegot silti kerätty. Viimeistään siivouksen tieltä ( kerran viikossa) nämäkin puretaan. Uusi viikko, uudet leikit. Pienin tekee ruokaa omilla astioillaan keittiössä, muuten keittiö on leluvapaata aluetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lelut pysyy yläkerrassa, ja lapsetkin tykkää siellä olla. Legorakennelmia, nukkeleikkejä tai junaratoja ei tarvitse siivota yöksi pois, vain "ylimääräiset" lelut pitää kerätä omiin laatikoihin joka ilta. Me autamme tässä. Jos ovat rakennelleet majoja, autetaan ne tukevimmiksi että niissä voi nukkua.
Yläkerran aulaan saa levittäytyä, samoin vaatehuoneen lattialle (tavaroita ei saa siirrellä) ja vanhempien makuuhuoneeseen saa myös pistää jonkun leikin pystyyn, mutta se pitää yöksi kerätä pois.
Olohuone on koko perheen huone ja jos täällä leikkii, pitää ottaa muut huomioon ja siivota illan päätteeksi. Tämä siksi, että minäkin saisin nauttia kodistani, ja nautin sen siistinä ;)
Keittiössä ei leikitä, mutta askarrella ja piirtää saa. Olohuoneessa saa pelata lautapelejä ja pelipäivinä pleikkaa, ja täällä saa soittaa, kuunnella musiikkia ja käyttää tietokonetta.
Lapset on 7, 4 ja vauva ja hyvin menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö koti sitten ole kokonaisuudessaan yhtä paljon lapsien kuin vanhempienkin? Mitähän me sitten vastaavasti kiellettäisiin vanhempia levittelemästä ympäriinsä? Aamulehtiä? Viikkolehtiä? - Niitä ei kuule nyt sitten enää lueskella olohuoneen sohvalla. Ja kutoa saat sitten vaan omassa työhuoneessasi - oikeastaan vaan kello 17-18.30 välillä. Kahvikuppia ei kuljeteta keittiön oven ulkopuolelle. Tuliko selväksi?
Nimenomaan, meillä koti on yhtä paljon lapsien kuin vanhempienkin. Siksi kukaan ei valtaa olohuonetta omilla valtavilla projekteillaan. Tästä syystä lapset leikkivät pääosin siihen tarkoitukseen varatussa leikkihuoneessa. Harrastushuoneessa taas minä maalaan öljyväreillä ja mies nikkaroi omia juttujaan. Jos minä tuon olohuoneeseen jumppapallon, vien sen pois mennessäni kun lopetan jumpan. Jos lapsi tuo olohuoneeseen nallen, hän vie sen mennessään takaisin leikkihuoneeseen. Olohuone on tarkoitettu koko perheen rentoutumiseen, eikä kenelläkään ole oikeutta tehdä yhteisestä tilasta levotonta ja sotkuista. Olohuoneessa katsotaan yhdessä elokuvia, pelataan lautapelejä, luetaan kirjoja, jutellaan ja nautitaan rauhallisesta ja kauniista ympäristöstä.
ei sitt
Aha, siis haluat rationalisoida pois lastesi lelut olohuoneesta ylläpitääksesi huoneen rauhallisuutta ja kauneutta? Mietin vaan että mitä mieltä lapsesi tästä ovat 20 vuoden kuluttua? Mitä luulet?
Lapset ovat lapsia ja he "sotkevat". Ja lapsille rauhallinen rentoutuminen on esim leikkimistä, ja niinkuin täällä muutama on huomauttanut niin he ovat mielellään siinä huoneessa missä sinäkin. Saavatko he tuoda lelujansa sinun ja miehesi työhuoneeseen?
Minulle (meille) vaan ei koskaan olisi tullut mieleenikään kieltää lapsiani leikkimästä jossain osaa kotia. Ne muutamat vuodet jolloin pienet lapset "sotkevat" enemmän menevät niin nopeasti ohi. Meillä lapset leikkivät aivan joka huoneessa. Hyvin me se kestettiin.
Yleiseti puhuen olen lasten kasvatuksessa sitä mieltä, että mitä vähemmän sääntöjä, sitä parempi. Paljon parempi pitää harva sääntö todella tärkeistä asioista, ja niistä en sitten tingitä.
Lapsilla on muitakin tapoja rentoutua kuin leikkiminen. Esimerkkinä vaikkapa nuo kirjat ja lautapelit. Olohuoneessa voi rentoutua ja viettää aikaa monella tapaa, mutta jos haluaa rentoutua vaikkapa legorakennelman parissa, niin voi sen tehdä omassa huoneessa. Lapset tulevat kyllä päivittäin viettämään olohuoneeseen aikaa meidän vanhempien kanssa, ja me vanhemmat leikimme lasten kanssa näiden huoneessa. Myös ruokailuhetket ovat koko perheen yhteisiä juttutuokioita. Mutta olen myös sitä mieltä, että lapsen on hyvä ikätasonsa mukaan opetella myös itsenäistä oleilua. Itsekseen puuhaaminen kehittää mielikuvitusta ja kärsivällisyyttä. Jos lasta ei tähän harjaannuteta, on seurauksena juuri näitä huomionkipeyttään ja tylsyyttään riehuvia kauhukakaroita, jotka eivät kestä tilanteita, joissa eivät ole maailman napa.
Meillä on eli mies korjailee siellä tietokoneita ja katselee elokuvia, minä ompelen (kone ja saumuri sekä tukeva leikkuupöytä ja pari kangaskaappia löytyy), kuopus soittaa pianoa, isompi lennättää helikopteria.
Vieraita meidän olohuoneeseen ei päästetä eikä se ole sisustuslehtien rauhallinen tyyssija vaan tekemisen paikka. Yhdeesä nurkassa on kaukoputki, toisessa iso pöytä askarteluille jne.