Mitä kertoo ihmisestä, että lempileivonnainen on runebergintorttu?

Vierailija kirjoitti:

Mielikuvitukseton ja tylsä. Viettänyt intohimotonta elämää, ei kokeile uusia asioita, sovinnainen ja ennen kaikkea ikävystyttävää seuraa..

Väärin! Ei pidä paikkaansa 😃 Mentiin jokunen vuosi sitten ex tempore naimisiin, ja maistraatista siirryttiin onnesta leijuen kahvilaan, jossa Runebergin torttujen äärellä ihmeteltiin, että näinkö tässä kävi. Intohimot toteutettiin hotellissa, eikä ollut tylsää kummallakaan

Mieheni tykkää erityisesti runebergintortuista. Hän on omituinen, ei ollenkaan ylevä, mättää joka päivä karkkia ja sipsejä, lukee kirjat padilta tai Kindlestä. Ei viihdy kahviloissa, ei ole yhtään "laadukas", Tokmanni-tavara kelpaa kyllä. 

Itse olen laskiaispullaihmisiä - sekä hillolla että mantelimassalla tietenkin! Olen muutenkin vähän ekstravagantti. Suklaakermamunkista tykkäävän kaveriksi ryhtyisin oitis. 

Vierailija kirjoitti:

No mitä kertoo ihmisestä, että pitää eniten kermatäytteisistä suklaamunkeista?

Ihminen on dieetillä ja keho huutaa rasvaa ja sokeria.

Mitä kertoo ihmisestä, että tekee tämän ketjun kaltaisen aloituksen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä tykkään niistä kovasti! Uudenmaan Herkulla on parhaat tortut, niistä pitää jopa mieheni joka ei yleensä tykkää kys. leivonnaisesta!

Mistä niitä saa?

Ainakin Keravalta ja Järvenpäästä.

Ihan normaali tavis. Mutta jos se on jonkun lempileivos niin se vähän hymyilyttää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ilmeisesti häiriintynyt, sillä rakastan yhtälailla runebergejä kuin bebeleivoksiakin. 

Minäkin tykkään molemmista!

Ja laskiaispullassa pitää olla mantelimassaa ei mitään hilloja.

Runeberg kyllä. Bebe ei. Ja laskiaispullassa hilloa

Rehellinen, rohkea, aistikas, kätevä käsistään, luotettava ja rauhallinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä kysymys! :D

Noh, Runbergintortun ystävä on tietysti sivistynyt, maltillinen herkuttelija. Hänelle riittää nautiskeluun se lyhyt jakso vuodessa, jolloin Runebergintorttuja saa, eikä hän mätä AV-mammojen "herkkuja". Hän on kahvistaan tarkka, sen on oltava laadukasta. Hän ei lisää kahviinsa maitoa, kermaa tai sokeria, sillä van´hva, pihdas kahvin maku leikkaa hyvin tortun raskautta ja makeutta (punssi, sokerikuorrute, hillo). Hän lukee oikeita kirjoja, ei padiä. Saattaa olla, että hän viihtyy kahviloissa. Sama tarkkuus ja valikoivuus ilmenee hänen luonteessaan mmutenkin, että oikein on "laadukas" ihminen. 

Juuri näin :)  Söin eilen kaksi ja on ylevä tunne :)

Kiitos! Minäkin kaipaan lisää laadukkuutta ja ylevyyttä tähän verkkarielämään. Käynnistän tänään torttukauden

Jo on aikakin!

Tulee mieleen kirjastonhoitaja! Kuivakka, varovainen, sovinnainen, elämän ainoa ilo on (pieni) lusikallinen mansikkahilloa. :)

Runebergintortut ovat ihania....

Vierailija kirjoitti:

Mikä kysymys! :D

Noh, Runbergintortun ystävä on tietysti sivistynyt, maltillinen herkuttelija. Hänelle riittää nautiskeluun se lyhyt jakso vuodessa, jolloin Runebergintorttuja saa, eikä hän mätä AV-mammojen "herkkuja". Hän on kahvistaan tarkka, sen on oltava laadukasta. Hän ei lisää kahviinsa maitoa, kermaa tai sokeria, sillä van´hva, pihdas kahvin maku leikkaa hyvin tortun raskautta ja makeutta (punssi, sokerikuorrute, hillo). Hän lukee oikeita kirjoja, ei padiä. Saattaa olla, että hän viihtyy kahviloissa. Sama tarkkuus ja valikoivuus ilmenee hänen luonteessaan mmutenkin, että oikein on "laadukas" ihminen. 

Aijai. Mun lempileivos on Runebergin torttu, mutta..

..en ole millään mittapuulla maltillinen herkuttelija (syön 4 torttua kerralla)

..en juo kahvia, ole ikinä juonutkaan

..en viihdy kahviloissa, olen kotihiiri

..luen kirjoja, mutta viime vuosina vain opiskelukirjoja ja ne ovat harmillisen usein e-materiaalia, eli pädiltä luen

Entiselle alkoholistille tuo leivosen alkoholi on ihan oikeasti salakavalaa.

Räväkin leivontakokemukseni liittyy näihin mainittuihin torttuihin.

Avonainen hillopurkki, muovinen punainen, putosi lattialle. Se, että täysinäinen purkki putosi pohjalleen saattaa kuulostaa hyvältä jutulta.

Toisin kävi kuitenkin. Hillo räjähti pitkin seiniä, kaapin ovia, verhoja ja kattoa. Nuo seinät, kaapit ja verhot olivat helppo puhdistaa. Katto sen sijaan oli röpelöinen ja huokoinen, joten sen puhdistaminen oli lähes mahdotonta.

Putoamisen jälkeen tuo hillopurkki nökötti nätisti lattialla lähes tyhjänä, pohja kohti lattiaa. :)

Vaikea sanoa, en ole koskaan maistanut.

Kertoo sen että se tyykkää Runebergintortusta.

Mutta mitä se kertoo ihmisestä että kysyy kysymyksen:

"Mitä kertoo ihmisestä, että lempileivonnainen on runebergintorttu?"

Olen tuota torttua syönyt muutamia kertoja ja aina ne ovat olleet kuivia. Liekö sitten syynä se, että alkuperäiset on kostutettu alkoholilla. Kun kostutus tehdään (ilmeisesti) jollain muulla, ei se sitten toimikkaan kyseisessä reseptissä.

Sokerileipurit tulkaa ja kertokaa. :)

Leivosten suhteen sama maku kuin minulla :)

Vierailija kirjoitti:

Tulee mieleen kirjastonhoitaja! Kuivakka, varovainen, sovinnainen, elämän ainoa ilo on (pieni) lusikallinen mansikkahilloa. :)

Väärin. Se on vadelmahilloa. Ihan eri asia

Vierailija kirjoitti:

Kertoo sen että se tyykkää Runebergintortusta.

Mutta mitä se kertoo ihmisestä että kysyy kysymyksen:

"Mitä kertoo ihmisestä, että lempileivonnainen on runebergintorttu?"

Nuori. Vähän koulutettu. Työtön. Aktiivi palstalla. Nainen