Miksi lämpimän ruuan syömistä pidetään tärkeänä
Sitä hoetaan kuin mantraa, mutta onko sille mitään fysiologista perustetta?
Miksi ihminen olisi ainoa eläin, joka elimistö hyötyisi lämpimästä ruuasta.
Minulla menee viikojakin ilman ja voin oikein hyvin.
Kommentit (38)
No syö sitten raakoja perunoita, kalaa ja lihaa. Keittämättömiä äyriäisiä ym.
Luuletko, että kaikilla on ollut aiemmin ja on vieläkään hygieenisiä mahdollisuuksia säilyttää ruokaa tai kauppaa naapurissa, josta voi noukkia, mitä mielesi tekee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen huomannut, että jos en syö lämmintä ateriaa niin tulee syötyä paljon enemmän. Esim. leipä, salaatti yms. ei täytä samalla tavoin kuin lämmin ateria.
Jos syön lounaaksi kanasalaatin ja leivän pärjään sillä pari tuntia. Kun syön lämpimän aterian, vaikka kanaa,riisiä ja vihersalaatti, niin pärjään hyvin iltaan saakka.
Mutta mistä tämä johtuu?
Ruoan kuumentaminen muuttaa sen rakennetta ja tekee siitä elimistölle helpommin hyödynnettävää.
Jos ja kun ruokaa ei kuumenneta niin siitä aiheutuu että saadakseen riittävästi ravintoa on yleensä syötävä enemmän ja elimistö joutuu tekemään enemmän töitä sulattaakseen ruoan. Tämä näkyy muissa eläimissä kuin ihmisellä mm. siinä että niillä on yleensä suurempi vatsa, niiden valveillaoloajasta suuri osa kuluu ei vain ruoan syömiseen vaan myös lepäilyyn koska raakaruoan sulattaminen elimistössä kuluttaa energiaa. Kuumennetun ruoan suosiminen näkyy esimerkiksi simpansseilla ja bonoboilla, jotka ovat pääosin kasvissyöjiä mutta jotka tilaisuuden tullen syövät lihaa ja sitäkin mieluummin kypsennettynä esim. metsäpalon jäljiltä kuolleista eläimistä, joita ne syövät mieluummin kuin raakaa lihaa tai kasviksia jos näitä on tarjolla niin että he voivat valita mieleisensä.
Ruoan valmistamisen oppiminen kuumentamisella ja ihmisen nouseminen pystyasentoon kahdelle jalalle ovat kaksi tärkeää asiaa joita ilman ihminen ei olisi kehittynyt sellaiseksi kun me olemme nykyään.
Pystyasentoon nouseminen mahdollisti paremman näkyvyyden ympärilleen, se vapautti kädet samalla kantamaan käyttämään työkaluja, aseita ja metsästämään. Metsästys ja pystyasenton nouseminen, etusormi-peukalo koorinaation parantumien mahdolisti työkalujen teon. Ilman kykyä kantaa ja tehdä mm. tulentekoon tarvittavia välineitä ihminen olisi ollut satunnaisten metsäpalojen tulen käytön varassa. Ilman tulta ei olisi voinut valmistaa kuumentamalla ruokaa, jolloin oli mahdolista saada ruoasta riittävästi ravintoaineita, niin että osan päivästä saattoi käyttää muuhunkin kuin ruoan etsimiseen, syömiseen ja sulatteluun. Kaikkien näiden yhteisvaikutuksesta ravintoa oli niin paljon, että ihmiselle saattoi kehittyä isommat aivot kuin sillä oli aiemmin ja joka johti nykyihmisen kehityksen alkuun.
Ruoan valmistamista kuumentamalla ei kannata väheksyä, sillä on ollut ja on edelleen merkittävä osuus siitä ketä ja mikä olemme tänä päivänä.
Nykyihminen voi toki hifistellä raakaravinnon jne. muiden muotivillitysten kanssa, koska meillä on nyt teknologiaa ja helposti käytettävissä valmiiksi jalostettua korkean ravintopitoisuuden sisältäviä tuotteita kohtuulliseen hintaan hankittavissa.
Eli voimme siis syyttää ruuan kypsennystaidon oppimista siitä että nyt tämä aivohirviö tuhoaa kaikessa viisaudessaan koko maapallon.
Itse koen että lämmin ruoka täyttää paremmin ja pitää nälän poissa pidempään. En tiedä olisiko meillä aivoissa jokin mekanismi joka mieltää lämpimän ruuan ravitsevammaksi tai täyttävämmäksi? Tai saisiko elimistö hyödynnettyä lämpimän ruuan ravintoaineet paremmin..!? En ole perehtynyt aiheeseen, joten tämä on vain omaa pohdintaa.
Ruuan lämpötilalla ei ole mitään väliä, vaan sillä mitä se ruoka sisältää.
Vähän ohi aiheen, mutta itse en pystyisi syömään vain kylmiä aterioita. Kaipaan lämmintä ateriaa.
Vierailija kirjoitti:
lämmin ruoka on yleensä ateria
Ei ruuan lämpötila tee siitä ateriaa.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen myös. Joskus ehdotin ruuaksi kananmunaa, avokadoa ja salaattia esim fetajuustolla. Reaktio oli että ei olekunnon ruokaa.
Oikea ruoka olisi ollut peruna ja kastike :D:D
Turhanpäiväinen vanhentunut käsite vaan, kokonaista ateriaa sillä tarkoitetaan, sillä onko se ruoka oikeasti lämmintä vai kylmää ei ole yhtään mitään merkitystä.
Joo, se syödäänkö ruoka raakana tai kypsennettynä on tässä mielenkiintoisessa ketjussa off- topic. Puhutaan siis syötävän ruuan lämpötilasta.
Varmaan vanhentunut ajattelu takana: lämmin ruoka on se, kun istutaan aterialle pöydän ääreen, kylmä ruoka on jääkaapin ovella suoraan paketista syöty makkaranpala.
Valmistetussa ruuassa on enemmän rasvaa ja pitää siis nälkää paremmin, jos verrataan kinkku-juusto -voileipää ja kinkku-juusto -pastaa. Kylmänä nautitussa pizzan palassa taas rasvan määrä on sama kuin lämpimänä syödessä.
Oma kokemus on se, että kesken työpäivän syöty lämmin ateria väsyttää enemmän kuin kylmä. Tykkään syödä lämpimän aterian vasta kotona, illemmalla. En ole koskaan ymmärtänyt mitä lämmin ruoka -ohjeistuksella ajetaan takaa.
Monella vastaajalla on mennyt puuro ja velli sekaisin. Kysymyshän koski ruuan lämpötilaa, ei sen valmistustapaa.
Fysiologista tarvetta lämpimälle ei ole. Monelle se on silti fanaattisuuteen asti tärkeää.
Itse syön käytännössä kaiken kylmänä. Lämpinä vain jos se sattuu olemaan lämmintä valmistuksen jäljiltä.
Makuasia siis.
No enpä ole tällaistakaan ennen tätä palstaa kuullut =) reps
Vierailija kirjoitti:
No enpä ole tällaistakaan ennen tätä palstaa kuullut =) reps
Aikuisuutta lähestyessäsi kuulet ja opit (toivottavasti) vielä paaljon asjoita.
Minä haluan kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Auttaa myös siihen, ettei tarvitse napostella. Pidän säännöllisen ruokarytmin aina. En voi salaatilla tai pähkinöillä korvata ruokaa. Kasviskeitto kyllä käy
Vierailija kirjoitti:
Minä haluan kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Auttaa myös siihen, ettei tarvitse napostella. Pidän säännöllisen ruokarytmin aina. En voi salaatilla tai pähkinöillä korvata ruokaa. Kasviskeitto kyllä käy
Miksi "ruoka" pitäisi korvata salaatilla ja pähkinöillä? Eikö ruoka ole enää ruokaa, jos se on jäähtynyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä haluan kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Auttaa myös siihen, ettei tarvitse napostella. Pidän säännöllisen ruokarytmin aina. En voi salaatilla tai pähkinöillä korvata ruokaa. Kasviskeitto kyllä käy
Miksi "ruoka" pitäisi korvata salaatilla ja pähkinöillä? Eikö ruoka ole enää ruokaa, jos se on jäähtynyt?
Ei ole. Onneksi jäähtyneenkin keiton voi lämmittää
Lämmin ruoka viittaa kypsennettyyn ateriaan. Jos ajatellaan vaikka juureksista tehtyä ruokaa, se uppoaa parhaiten vaikka kypsennettynä patana kuin raakaraasteena.
Lämpötila vaikuttaa tietysti myös siihen, miten ruuan maku aistitaan. Kylmä makaronilaatikko ei nyt vaan ole sama asia kuin uunista otettu.
Ennen kuin oli pähkinöitä ja patukoita, noutosalaatteja ja shakereita ja salaattina voitiin ajatella muutakin kuin kiinankaalia, lämmin ruoka oli todellakin ainoa kuviteltavissa oleva ateria. Ei noista ajoista niin kovin kauaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Lämmin ruoka viittaa kypsennettyyn ateriaan. Jos ajatellaan vaikka juureksista tehtyä ruokaa, se uppoaa parhaiten vaikka kypsennettynä patana kuin raakaraasteena.
Lämpötila vaikuttaa tietysti myös siihen, miten ruuan maku aistitaan. Kylmä makaronilaatikko ei nyt vaan ole sama asia kuin uunista otettu.
Ennen kuin oli pähkinöitä ja patukoita, noutosalaatteja ja shakereita ja salaattina voitiin ajatella muutakin kuin kiinankaalia, lämmin ruoka oli todellakin ainoa kuviteltavissa oleva ateria. Ei noista ajoista niin kovin kauaa ole.
No ei lämpöisen makaronilaatikon kylmäruoka vaihtoehto tarkoita kylmää makaronilaatikkoa.
Ruoan kuumentaminen muuttaa sen rakennetta ja tekee siitä elimistölle helpommin hyödynnettävää.
Jos ja kun ruokaa ei kuumenneta niin siitä aiheutuu että saadakseen riittävästi ravintoa on yleensä syötävä enemmän ja elimistö joutuu tekemään enemmän töitä sulattaakseen ruoan. Tämä näkyy muissa eläimissä kuin ihmisellä mm. siinä että niillä on yleensä suurempi vatsa, niiden valveillaoloajasta suuri osa kuluu ei vain ruoan syömiseen vaan myös lepäilyyn koska raakaruoan sulattaminen elimistössä kuluttaa energiaa. Kuumennetun ruoan suosiminen näkyy esimerkiksi simpansseilla ja bonoboilla, jotka ovat pääosin kasvissyöjiä mutta jotka tilaisuuden tullen syövät lihaa ja sitäkin mieluummin kypsennettynä esim. metsäpalon jäljiltä kuolleista eläimistä, joita ne syövät mieluummin kuin raakaa lihaa tai kasviksia jos näitä on tarjolla niin että he voivat valita mieleisensä.
Ruoan valmistamisen oppiminen kuumentamisella ja ihmisen nouseminen pystyasentoon kahdelle jalalle ovat kaksi tärkeää asiaa joita ilman ihminen ei olisi kehittynyt sellaiseksi kun me olemme nykyään.
Pystyasentoon nouseminen mahdollisti paremman näkyvyyden ympärilleen, se vapautti kädet samalla kantamaan käyttämään työkaluja, aseita ja metsästämään. Metsästys ja pystyasenton nouseminen, etusormi-peukalo koorinaation parantumien mahdolisti työkalujen teon. Ilman kykyä kantaa ja tehdä mm. tulentekoon tarvittavia välineitä ihminen olisi ollut satunnaisten metsäpalojen tulen käytön varassa. Ilman tulta ei olisi voinut valmistaa kuumentamalla ruokaa, jolloin oli mahdolista saada ruoasta riittävästi ravintoaineita, niin että osan päivästä saattoi käyttää muuhunkin kuin ruoan etsimiseen, syömiseen ja sulatteluun. Kaikkien näiden yhteisvaikutuksesta ravintoa oli niin paljon, että ihmiselle saattoi kehittyä isommat aivot kuin sillä oli aiemmin ja joka johti nykyihmisen kehityksen alkuun.
Ruoan valmistamista kuumentamalla ei kannata väheksyä, sillä on ollut ja on edelleen merkittävä osuus siitä ketä ja mikä olemme tänä päivänä.
Nykyihminen voi toki hifistellä raakaravinnon jne. muiden muotivillitysten kanssa, koska meillä on nyt teknologiaa ja helposti käytettävissä valmiiksi jalostettua korkean ravintopitoisuuden sisältäviä tuotteita kohtuulliseen hintaan hankittavissa.