Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Muita vauvan sukupuoleen pettyneitä :(
21.01.2016 |
Käytiin tänään ultrassa, olen itkenyt koko illan. En vai voi mitään sille, että olen pettynyt vauvan sukupuoleen. Meillä on ennestään kolme tyttöä ja nyt tämä neljäskin on tyttö :( Olemme kovasti toivoneet poikaa, ensimmäisestä lapsesta lähtien. En ymmärrä, miksemme vain voi saada poikaa ja mikä menee vikaan. Annoin jo eteenpäin tyttlvauvan vaatteetkin kun olin jo ihan varma, että nyt tulee poika mutta ei :( Mies ei ole puhunut mulle mitään koko iltana, kävi vain salilla ja meni yläkertaan jatkamaan töitään. Musta tuntuu niin pahalta, lohduttakaa joku saman kokenut joka ymmärtää mua.
Kommentit (227)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua hyvin!
Minulla on kolme tytärtä ja kovasti toivoin jo ensimmäisestä lähtien poikaa ja niin miehenikin. Nyt eletään vaaleanpunaisessa hörhelöunelmassa, mikä on minulle edelleen niin vierasta. Olin lapsena todellinen poikatyttö, pidin vauhdista ja vaaratilanteista. Nämä ovat perin tyttömäisiä tapauksia barbeineen ja "hieno neiti -leikkeineen".
Neljättä en uskalla enää edes yrittää,
pettymys olisi niin valtaisa tytöstä.
Pelkään, etten voisi edes
rakastaa....Kiitos. Olen itsekin ollut aina ns. poikatyttö. Nukkeleikit eivät vain tunnu luontevalta enkä ole kiinnostunut tyttöjen jutuista. Olen varmaan surkea äiti kun en osaa laittaa tytöille kampauksia enkä halua ostaa mitään pinkkejä hörhötyksiä. En halua mitään balettiharrastuksia tms. Ja on niin suuri pettymys ettemme vieläkään saaneet poikaa. Ap
Mulla on kaksi tyttöä, ja en minäkään osaa tehdä kampauksia enkä ole barbeista kiinnostunut. Ihan selväjärkisiä niistä silti kasvaa. Asetat itsellesi turhia paineita. Poikakin voisi olla herkkä ja taiteellinen lapsi, jota ei pätkääkään kiinnostaisi jääkiekko tai jalkapallo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tahattomasti lapsettomille voin kertoa että kyllä viiden vuoden luomuyrityksen, kahden IVF-tuoresiirron ja yhdes PASn jälkeen voi edelleen salaa toivoa jompaa kumpaa sukupuolta.
Totta kai saa toivoa. Itsekin alottamassa IVF-hoidot kohta, ja unelmani olisi yksi tyttö ja yksi poika (ei kaksosina kuitenkaan). Mutta jos nyt terve lapsi saataisiin alulle, niin olisin tyytyväinen :)
Mutta just se, että saa itkupotkuraivarin siitä, että lapsi on "väärää" sukupuolta... Aika sekaisin täytyy olla :-/
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän sinua hyvin!
Minulla on kolme tytärtä ja kovasti toivoin jo ensimmäisestä lähtien poikaa ja niin miehenikin. Nyt eletään vaaleanpunaisessa hörhelöunelmassa, mikä on minulle edelleen niin vierasta. Olin lapsena todellinen poikatyttö, pidin vauhdista ja vaaratilanteista. Nämä ovat perin tyttömäisiä tapauksia barbeineen ja "hieno neiti -leikkeineen".
Neljättä en uskalla enää edes yrittää, pettymys olisi niin valtaisa tytöstä. Pelkään, etten voisi edes rakastaa....
Kuka pakottaa elämään vaaleanpunaisissa hörhöunelmissa? Lapset voi kasvattaa monella tapaa, ei tytöille ole pakko tuputtaa mitään hörhelöitä.
Vierailija kirjoitti:
Siis miten olet päästänyt itsesi elämään tuollaisessa harhassa? Pojan todennäköisyys on 50% joka ei oikeasti ole paljon. Jotkut miehet voivat siittää vain yhtä sukupuolta, joten kolmen tytön sarjan jälkeen kallistuisin itse todennäköisyydessä ennemmin tytön kuin pojan puolelle.
Oikeastaan pojan todennäköisyys on kutakuinkin 51%. Johtuu muistaakseni siitä että poikasiittiöt painavat enemmän.
Tää oli teille opetus. Jos ette olisi fanaattisesti halunneet poikaa ja samalla aliarvioineet tyttöjä niin olisitte saaneet pojan. Joku korkeampi voima päätti että nyt on teillä kasvun paikka. Oppikaa arvostamaan sitä mitä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä neljäs, viides tai kuudes lapsi voi ihan hyvin olla eri sukupuolta kuin aiemmat. Jatkatte vaan yrittämistä.
Vierailija kirjoitti:
Käytiin tänään ultrassa, olen itkenyt koko illan. En vai voi mitään sille, että olen pettynyt vauvan sukupuoleen. Meillä on ennestään kolme tyttöä ja nyt tämä neljäskin on tyttö :( Olemme kovasti toivoneet poikaa, ensimmäisestä lapsesta lähtien. En ymmärrä, miksemme vain voi saada poikaa ja mikä menee vikaan. Annoin jo eteenpäin tyttlvauvan vaatteetkin kun olin jo ihan varma, että nyt tulee poika mutta ei :( Mies ei ole puhunut mulle mitään koko iltana, kävi vain salilla ja meni yläkertaan jatkamaan töitään. Musta tuntuu niin pahalta, lohduttakaa joku saman kokenut joka ymmärtää mua.
Ja kakaroita sitä vaan väännetään yhteiskunnan elätettäviksi kuin kone, että jospa pullahtaisi ihan pojanmulkerokin viimein. Et kyllä saatana ole ihan viisas, ei voi muuta sanoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, ainakin on hyvin todennäköistä että joku tuleva lapsenlapsesi tulee olemaan poika. Jo on kumma jos kukaan neljästä tyttärestäsikään ei synnytä poikalasta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pojan mahdollisuus laskee raskaus raskaudelta, kun kohtuun tulee kolhuja ja kohoumia, jotka hidastavat erityisesti nopeiden mutta heikkojen poikasiittiöiden matkaa. Kestävät mutta hitaat tyttösiittiöt selviävät silloin paremmin.
ei ollut kolhuja ja kohoumia kun sain 44 v pojan. Isän siittiöt määrää tuleeko tyttö vai poika. Olkaa onnellisia että saatte ylipäänsä lapsia, kaikille niitä ei suoda syystä tai toisesta.
Ap:lle. Tärkeintä olisi käydä nuo tunteet läpi nyt eli otat ne vastaan, hyväksyt sen että tältä tuntuu nyt. Sitten irrottaudut tuosta pettymyksen tunteesta, pudottaudut pois siitä. voi nousta jokin muu tunne, tunne sekin ja pudottaudu siitä. Anna anteeksi. Rakastat itseäsi, rakastat kaikkia neljää lastasi ja miestäsi ja hyväksyt tilanteen. Toista tätä joka päivä, kun nuo tunteet nousevat esiin. Paras lahja kaikille lapsille, joita olet saanut. Anna tyttöjesi kuitenkin olla omanlaisiaan tyttöjä, ei sinun mielikuvasi mukaisia. Miksi olet niin vastaan pinkkiä röyhelöä (jos olet)? Me ihmiset olemme erilaisia, omat lapset myös.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olispa mun isä edes joskus halunnut kanssani nikkaroida tms. Mutta olin tyttö.
Kai tämä tuntuu pahalta siksi, ettei lapsi itse mahda mitään omalle sukupuolelleen. Ja että on jo kohdussa pettymys vanhemmilleen. Epäreilua.
Ootteko ajatelleet aborttia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä kyllä ymmärrän sua! Meillä on yksi lapsi joka on poika. Olisin myös ollut todella pettynyt tyttöön enkä usko että olisin päässyt siitä tunteesta yli. Olen aina halunnut vain yhden lapsen, pojan.Mikä siinä on teistä noin kamalaa että haluaa pojan tai tytön??
No ehkä kamalinta siinä on se, että oikeasti on ihmisiä, joilla on noin lukittuneet aivot ja kapea katsanto. Olen pakahduttavan onnellinen oman ajatteluni notkeudesta ja liikkumavapaudesta tämän rinnalla. Eihän tässä elämässä saisi mitään aikaan, jos kompuroisi tuollaisiin lillukanvarsiin kuin lapsen sukupuoli. Noh, eläkää te pientä elämäänne rajallisine kapasiteetteinenne. Pus ja moi!
Vierailija kirjoitti:
Kai tämä tuntuu pahalta siksi, ettei lapsi itse mahda mitään omalle sukupuolelleen. Ja että on jo kohdussa pettymys vanhemmilleen. Epäreilua.
Ootteko ajatelleet aborttia?
Ei oikein voida enää näillä viikoilla kun lapsi on terve kuitenkin. Mutta adoptiotaen pidä mahdottomana ajatuksena. Jotenkin tuntuu vain etten pysty olemaan hyvä äiti neljälle tytölle :( Ehkä tunne menee ohi, ehkä ei. Kiitos monille kannustavista ja rohkaisevista kommenteista. Ap
Tämä on niin tabu aihe, ettei tästä saa järkevää keskustelua aikaiseksi tälläisellä sivulla.
Jos osaat englantia, on esim sellainen sivusto kuin in-gender. Siellä käsitellään pettymystä lapsen/lasten sukupuoleen, jaetaan vinkkejä miten saada tietty sukupuoli jne.
Tämä asia on tosi monelle vaikea ymmärtää, varsinkin jos on saanut molempia sukupuolia heti. Muutenkin sellainen toive ja kaipuu tiettyyn sukupuoleen on monelle vaikea ymmärtää, se siltikään ei ole väärin!!!
On ok toivoa tiettyä sukupuolta, se ei tee kenestäkään huonompaa ihmistä! Silti niitä omiaan yleensä rakastaa oli ne mitä sukupuolta tahansa, mutta se ei tarkoita sitä, etteikö saisi toivoa sitä toistakin sukupuolta!! Eikä se tarkota myöskään sitä, ettei arvostaisi sitä toista sukupuolta!!
Te jotka haukutte apta, olette ihan kamalia. Vaikka ettei voisi ymmärtää omalle kohdalle, joillakin ihmisillä on kova kaipuu tiettyyn sukupuoleen! Ja ei, en ole viiden pojan tai kuuden tytön äiti, minulla on molempia sukupuolia, ja vielä niin, että ensimmäinen oli se kumpaa kovemmin halusin.
Ps. Neljä lasta ja silti ehtinyt töissä olla joka välissä. Vanhimman ja nuorimman ikäero 15v.
-ei ap
Ei ole väärin TOIVOA tiettyä sukupuolta vauvalleen, mutta on väärin että lasta ei kykene rakastamaan jos ei olekaan sitä mieluisinta sukupuolta.
Ei pidä hankkiutua raskaaksi jos ei osaa kantaa seurauksia. Kyllähän jokainen vauvaa tieten tahtoen tekemään ryhtynyt tietää, että on suurimmaksi osaksi ihan arpapeliä että kumpiko sieltä tulee.
Kyllä käy sääliksi AP:n lapset. Jos vielä neljännen tyttörukan meinaatte adoptioon hylätä. :(
Ap on mielestäni itsekkyyden huipentuma.
Alue: Aihe vapaa
Ajatelkaapas sitä, että suvussanne voi vaikka olla jokin peittyvästi periytyvä sairaus, joka ilmenee vain poikalapsissa. Joskus luonto on viisas, ja silloin tulee tyttöjä. Terveitä tyttöjä.