Mitä tahoa eniten syyttäisit hyvinvointivaltion alasajosta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Verotusta ja ammattiyhdistysliikkeitä, jotka järjettömine palkkavaatimuksineen ovat tehneet tuotannollisesta työstä kannattamatonta suomessa.

Otetaan esimerkiksi kaksi kodinkonevalmistajaa, suomalainen Upo ja saksalainen Miele. Vielä 1960-90 luvuilla suomessa oli laadukasta kodinkonetuotantoa. Pesukoneita, jääkappeja ja liesiä valmistettiin suomessa. Tämä kaikki on sittemmin lopetettu, ei kannata suomen kustannusrakenteella. Osaako joku sanoa, miksi saksassa edelleen on Miele yms tuotantoa? Ei kaikista maista tuotanto siirry halpamaihin, jos kustannusrakenteeseen osataan puuttua ajoissa.

Kun vientiteollisuus on rampautettu, niin tänne on jäänyt vain rippeet jäljelle. Ei tässä maassa kannata tehdä mitään.

Kas, tässä meillä onnistuneesti aivopesty kansalainen.

Jaa. No kerroppa ratkaisu miten suomen ongelmat ratkaistaan. Väläytäpä vähän älykkyyttäsi. Muuta kuin jatkamalla iänikuista vasemmistolaisen/oikeistolaisen hallituspolitiikan jankutusta.

Kreikka+EU tai muu korruptio/köyhyyden luonti/edustuksellinen byrokratia+pakolaiskeskeisyys+sukupuolielämän ongelmat (mm. luuseri, voittaja, tyhjäpäisyys -ilmiö, ahdas seksuaalikäsitys) vaikuttavat tietty eniten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Verotusta ja ammattiyhdistysliikkeitä, jotka järjettömine palkkavaatimuksineen ovat tehneet tuotannollisesta työstä kannattamatonta suomessa.

Otetaan esimerkiksi kaksi kodinkonevalmistajaa, suomalainen Upo ja saksalainen Miele. Vielä 1960-90 luvuilla suomessa oli laadukasta kodinkonetuotantoa. Pesukoneita, jääkappeja ja liesiä valmistettiin suomessa. Tämä kaikki on sittemmin lopetettu, ei kannata suomen kustannusrakenteella. Osaako joku sanoa, miksi saksassa edelleen on Miele yms tuotantoa? Ei kaikista maista tuotanto siirry halpamaihin, jos kustannusrakenteeseen osataan puuttua ajoissa.

Kun vientiteollisuus on rampautettu, niin tänne on jäänyt vain rippeet jäljelle. Ei tässä maassa kannata tehdä mitään.

Suomalainen Upo ei menestynyt koska laatu ja hinta ei kohdannut. Kyllähän Mielen koneet maksaa 2-3 kertaisesti kuin halvimmat kodinkoneet, mutta laatu myy korkeammallakin hinnalla.

Eli vastaus kysymykseesi on saksalainen laatu.

Onko sama asia kotimaisessa vaateteollisuudessa, kulutuselektroniikassa, ylipäänsä kaikessa kuluttajatuotteissa että laatu ja hinta ei kohtaa? Siis laadun tekeminen on suomessa liian kallista. Miksi? Mistä sellainen työn teon järjettömyys johtuu?

Eikö nimenomaan olisi mahtavaa jos laadukkaita tuotteita tehtäisiin suomessa kilpailukykyiseen hintaan..? Miksi ei sitten tehdä?

Suomessa ei osata enää tehdä laatua. Kädentaitoja ei enää arvosteta, eikä kädentaitajia kouluteta. Mahtaisikohan esim. vaatetehtaaseen saada tarpeeksi taitavia ompelijoita tänä päivänä... Jos puhutaan kymmenistä ompelijoista. Ne taitavat eivät tyydy pelkkään liukuhihnatyöhön, vaan ryhtyvät yrittäjiksi.

Eikö kreikka ole hyvä esimerkki mikä menee pieleen hyvinvointivaltiossa? Täysin järjettömäksi paisutettu julkinen sektori yhdistettynä valtion kyvyttömyyteen verottaa kansalaisia/yrityksiä.

Eli julkinen sektori kustannuskuurille ja paljon paljon lisää verotuloja tuottavaa yritystoimintaa suomeen.

Suomessa osataan tehdä vessapaperia. Sillä on menty vuosikymmenet ja mennähän edelleen seuraavatkin vuosikymmenet. Kysyntä on vakaata. Ei tarvitse kaikkiin hömpötyksiin lähteä.

Vessapaperin teosta voisi tehdä sellaisen valtiollisen sloganin, Suomi nousuun - perseestä.

Vierailija kirjoitti:

Demarit. Demarit on nykyään ay-liike eli sak.

Pitkistä hallituskausista huolimatta istutaan vaan tumput persuuksissa ja nautitaan hallitsevan luokan eduista. Ainoa jonka etuja nuo ajavat on aina vaan harvalukuisemmaksi käyvä työssäkäyvien joukko samalla kun heidän etujen ajamisensa tarkoittaa sitä että työttömäksi pudonneet on entistä tiukemmin suossa. Samalla annetaan ek:n ja kumppaneiden rauhassa syyllistää työttömiä ja luodaan ilmaistyömarkkinat. Edes selkeisiin väärinkäytöksiin kuten nollatyösopimukset tai koeajan käyttö helppona lyhyenä määräaikaissopimuksena tai määräaikaisten sopimusten liki loputon ketjutus ei haluta puuttua koska se ei koske sitä pikkuryhmää jonka etuja demarit/ay-liike katsoo ajavansa.

Toisaalta samaan aikaan ay-liike on kerännyt verottomista tuloistaan melkoisen omaisuusmassan. Ay-liike (eri ay-järjestöt yhdessä) omistaa mm. erään suomen suurimmista vuokranantajista ja ainakaan vuokran määrissä ei mitenkään näy se että rahaa kerätään mm. köyhiltä, pienituloisilta, eläkeläisiltä ja omilta duunareilta.

Valta tuo mielestäni vastuun ja jos vaan istua pönötetään vallassa tekemättä niitä päätöksiä joita olisi pitänyt tehdä niin turha sitten oppositiokaudella on koittaa kaataa omaa sählinkiä kokonaan jonkun muun syyksi. 

Kannattaisiko ensi ottaa hieman selvää ennen kuin alkaa kirjoitella?

Tässä esimerkkejä Sak;n neuvottelemista työttömien asioista:

1970 Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto                   

1971 Vähimmäispalkkalaki

1978 SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen            

1984 Ansiosidonnainen työttömyysturva , Laki irtisanomismenettelystä, SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen uutta lakia vastaavaksi,SAK-LTK irtisanomissuojasopimus                           

1986 Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti, työsopimuslaissa irtisanomis- ja koeaikoja pidennetään

1988 Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset hyväksytään työnantajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta                           

1989 Työttömyysturvalain muutos    ,

SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan vastaamaan uudistettua työsopimuslakia                           

SAK-STK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä uusitaan                           

SAK-LTK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä                           

1991 Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja irtisanomista koskevien määräysten sisällyttäminen työsopimuslakiin, laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto   

1996 Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva , Yhteistoimintalain uudistus  

1997 Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta                           

1998 Työttömyysturvarahaston perustaminen   

2001 Uusi työsopimuslaki  ,   Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta (ns. sosiaalipaketti)   

2002 Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotus                           

2003 Työttömyysturvalain uudistus    

2007 Yt-lain uudistus

2009 Muutosturva parani lomautettujen ja määräaikaisten osalta   ,   Työttömien koulutusmahdollisuuksien laajentuminen                  

2010  Työsopimuslain muutos, joka täsmensi määräaikaisten työsopimusten solmimisehtoja                           

Laki yhteistoiminta-asiamiehestä ja tämän toimistosta                           

  2014 Työttömyysturvan uudistukset, mm. työssäoloehto lyheni kuuteen kuukauteen, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työttömyysetuuksiin tuli 300 euron suojaosa

Te palkansaajat, jotka näin surutta syytätte ay-liikettä, tutustukaa hieman Suomen työelämähistoriaan ja ay-liikkeen aikaansaannoksiin muutenkin. 

KUvitteletteko todella, että meillä olisi näinkään hyvät työsopimukset ilman toimivaa aay-liikettä? 

Ilman sitä painaisimme töitä kuin Banglandesin hikipajoisssa, orjina.

Ihan sama, mitä puoluetta äänestätte, mutta palkansaajina antakaa nyt helkkarissa oikeutta sille, että ay-liikkeen ansiosta nautitte erilaisista työsuhteen eduista.

Täällä lisää:

https://www.sak.fi/tama-on-sak/historia

Suomella alkoi mennä huonosti silloin, kun KOkoomus pääsi takaisin hallitukseen. Kokkari- kepupääministerikausilla kaikkein heikoimmin.

Tämä ei ole mielipide, vaan tarkistettavissa oleva fakta.        

eu ja stubb :D

Poliitikkoja. Heidän ei kannata tehdä kansaa hyödyttäviä päätöksiä, koska kansa ei äänestä heitä enää valtaan.

Toisaalta veroleikkaukset olivat aivan älyttömiä. Kun palkansaaja on totutettu tiettyyn verotasoon, sen pitäisi pysyä siellä kunnes maa on velaton.

Poliitikot myös laittavat rahaa turhiin epäoleellisuuksiin, kuten kehitykseen, joka on näennäistä elintason nostoa. Jos meillä olisi edelleen 80-luvun elintaso se riittäisi.

Järjestelmän hyväksikäyttäjiä.

Suomen vienti hoidettiin vuosikymmeniä devalvaatiolla ja koko kansa maksoi sen. Nyt kun olemme eurossa eikä voida enää devalvoida niin vienti on ollut kusessa jo melkein vuosikymmenen. Sipilä yrittää ratkaista asian alentamalla sairaahoitajien, poliisin, kirjastonhoitajien, lastentarhanopettajien yms. palkkoja. Helpompi laskea pienipalkkaisten julkisella työskenlevien palkkoja kuin puuttua suuryritysten verojen maksamattomuuteen ja rahanpesuun.

"

KUvitteletteko todella, että meillä olisi näinkään hyvät työsopimukset ilman toimivaa aay-liikettä? 

Ilman sitä painaisimme töitä kuin Banglandesin hikipajoisssa, orjina."

Jo punikki-isovaarini kuulemma sanoi: "lahtari ei ole tyhmä, vaan haluaa ahneuksissaan pitää parhaat (tekijät) itsellään. Opettele olemaan jossain tärkeässä paras, niin kyllä ne maksaa kunnolla..."

Tuota ohjetta olen seurannut. 12 yyteet läpi, enkä ole KOSKAAN pyytänyt palkankorotuksia. Siitä huolimatta pomot kippaavat keskimäärin vuosittain +6%.

Tehkää vielä AY-kätyrit yksi muutos lakiin - mahdollisuus kieltäytyä niistä surkeista liittokorotuksista, ilmoitan välittömästi työnantajalle etten kaipaa niitä muruja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Verotusta ja ammattiyhdistysliikkeitä, jotka järjettömine palkkavaatimuksineen ovat tehneet tuotannollisesta työstä kannattamatonta suomessa.

Otetaan esimerkiksi kaksi kodinkonevalmistajaa, suomalainen Upo ja saksalainen Miele. Vielä 1960-90 luvuilla suomessa oli laadukasta kodinkonetuotantoa. Pesukoneita, jääkappeja ja liesiä valmistettiin suomessa. Tämä kaikki on sittemmin lopetettu, ei kannata suomen kustannusrakenteella. Osaako joku sanoa, miksi saksassa edelleen on Miele yms tuotantoa? Ei kaikista maista tuotanto siirry halpamaihin, jos kustannusrakenteeseen osataan puuttua ajoissa.

Kun vientiteollisuus on rampautettu, niin tänne on jäänyt vain rippeet jäljelle. Ei tässä maassa kannata tehdä mitään.

Kas, tässä meillä onnistuneesti aivopesty kansalainen.

Jaa. No kerroppa ratkaisu miten suomen ongelmat ratkaistaan. Väläytäpä vähän älykkyyttäsi. Muuta kuin jatkamalla iänikuista vasemmistolaisen/oikeistolaisen hallituspolitiikan jankutusta.

Ensinnäkin, jos olisit viitsinyt tutustua aiheeseen, tietäisit, että Suomen ja Saksan yksikkötyöhinnoissa on minimaalisen pieni ero. (löytyy EU:n julkaisuista)

Siitä ei siis todellakaan voi johtua Saksan parempi menestys vientimarkkinoilla, vaikka niin väitätkin.

Ovatko siis saksalaiset yritykset ja ennenkaikkea niiden johto paljon suomalaisia vastaavia parempia ja fiksumpia?

Näin taitaa olla, koska Saksa on ymmärtänyt lähteä jo aikoinaan kilpailemaan laadulla (ei hinnoilla) ja ovat hallinneet myös vientimarkkinoinnin jalon taidon, missä siinäkin suomalaisilla on vielä paljon opettelemista ja vaatii myös asennemuutosta. Kenties jo meidän start-up yrityksissä löytyy henkilöitä, jotka nämä asiat oivaltavat.

Sinä toistat kulunutta mantraa, jolla ei ole todellisuuspohjaa.

Kopioin tähän jonkun fiksun palstalle tekemän aloituksen linkkeineen:

Ajatushautomo Bruegelin analyysi kertoo, että vuosina 2000-2014 Saksan vienti kasvoi peräti 154 prosenttia, mikä on ylivoimaisesti Euroopan korkein luku. Myös Saksan vaihtotaseen ylijäämä on euroalueen ylivoimaisesti suurin, ja Saksan vienti on toipunut talouskriisistä muita maita nopeammin.

Tärkeimmät usein tarjottavat selitykset menestykselle ovat Saksan alhaiset palkankorotukset etenkin 2000-luvun alussa sekä Kiinan nousu tärkeäksi vinetimaaksi.

Palkkamaltti ei kuitenkaan selitä vahvaa vientiä ainakaan vuoden 2009 jälkeen, koska Saksan palkat ovat nousseet muita maita nopeammin. Analyysi myös arvioi, että Saksa on käyttänyt Kiinaa muita maita vähemmän tuotteiden valmistusmaana.

Tärkein selitys analyysin mukaan Saksan vahvalle viennille onkin se, että Saksa on maailmanmestari yritysten organisoimisessa ja se, että maa panostaa laadukkaisiin tuotteisiin.

http://bruegel.org/2015/07/europes-export-superstars/

Saksalaisten vientitähtien menestys perustuu tuotteiden laadulle ja hajautetulle organisaatiomallille, mikä antaa valtaa alemmille organisaatiotasoille, Bruegelin tutkijat arvioivat.Laadukkaat tuotteet ovat vähemmän haavoittuvaisia hintakilpailulle. Tutkituista maista vain Itävallan yrityksillä on samoja piirteitä.

Muiden maiden yritysten johtamismalli perustuu enemmän tuotannon ulkoistamiseen halpoihin maihin tuotteiden laadun jäädessä taka-alalle."

Minä kommentoin jo aiempaan kirjoitukseeni tätä halaptuotantomaiden laatuasiaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Demarit. Demarit on nykyään ay-liike eli sak.

Pitkistä hallituskausista huolimatta istutaan vaan tumput persuuksissa ja nautitaan hallitsevan luokan eduista. Ainoa jonka etuja nuo ajavat on aina vaan harvalukuisemmaksi käyvä työssäkäyvien joukko samalla kun heidän etujen ajamisensa tarkoittaa sitä että työttömäksi pudonneet on entistä tiukemmin suossa. Samalla annetaan ek:n ja kumppaneiden rauhassa syyllistää työttömiä ja luodaan ilmaistyömarkkinat. Edes selkeisiin väärinkäytöksiin kuten nollatyösopimukset tai koeajan käyttö helppona lyhyenä määräaikaissopimuksena tai määräaikaisten sopimusten liki loputon ketjutus ei haluta puuttua koska se ei koske sitä pikkuryhmää jonka etuja demarit/ay-liike katsoo ajavansa.

Toisaalta samaan aikaan ay-liike on kerännyt verottomista tuloistaan melkoisen omaisuusmassan. Ay-liike (eri ay-järjestöt yhdessä) omistaa mm. erään suomen suurimmista vuokranantajista ja ainakaan vuokran määrissä ei mitenkään näy se että rahaa kerätään mm. köyhiltä, pienituloisilta, eläkeläisiltä ja omilta duunareilta.

Valta tuo mielestäni vastuun ja jos vaan istua pönötetään vallassa tekemättä niitä päätöksiä joita olisi pitänyt tehdä niin turha sitten oppositiokaudella on koittaa kaataa omaa sählinkiä kokonaan jonkun muun syyksi. 

Kannattaisiko ensi ottaa hieman selvää ennen kuin alkaa kirjoitella?

Tässä esimerkkejä Sak;n neuvottelemista työttömien asioista:

1970 Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto                   

1971 Vähimmäispalkkalaki

1978 SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen            

1984 Ansiosidonnainen työttömyysturva , Laki irtisanomismenettelystä, SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen uutta lakia vastaavaksi,SAK-LTK irtisanomissuojasopimus                           

1986 Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti, työsopimuslaissa irtisanomis- ja koeaikoja pidennetään

1988 Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset hyväksytään työnantajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta                           

1989 Työttömyysturvalain muutos    ,

SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan vastaamaan uudistettua työsopimuslakia                           

SAK-STK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä uusitaan                           

SAK-LTK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä                           

1991 Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja irtisanomista koskevien määräysten sisällyttäminen työsopimuslakiin, laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto   

1996 Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva , Yhteistoimintalain uudistus  

1997 Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta                           

1998 Työttömyysturvarahaston perustaminen   

2001 Uusi työsopimuslaki  ,   Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta (ns. sosiaalipaketti)   

2002 Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotus                           

2003 Työttömyysturvalain uudistus    

2007 Yt-lain uudistus

2009 Muutosturva parani lomautettujen ja määräaikaisten osalta   ,   Työttömien koulutusmahdollisuuksien laajentuminen                  

2010  Työsopimuslain muutos, joka täsmensi määräaikaisten työsopimusten solmimisehtoja                           

Laki yhteistoiminta-asiamiehestä ja tämän toimistosta                           

  2014 Työttömyysturvan uudistukset, mm. työssäoloehto lyheni kuuteen kuukauteen, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työttömyysetuuksiin tuli 300 euron suojaosa

Te palkansaajat, jotka näin surutta syytätte ay-liikettä, tutustukaa hieman Suomen työelämähistoriaan ja ay-liikkeen aikaansaannoksiin muutenkin. 

KUvitteletteko todella, että meillä olisi näinkään hyvät työsopimukset ilman toimivaa aay-liikettä? 

Ilman sitä painaisimme töitä kuin Banglandesin hikipajoisssa, orjina.

Ihan sama, mitä puoluetta äänestätte, mutta palkansaajina antakaa nyt helkkarissa oikeutta sille, että ay-liikkeen ansiosta nautitte erilaisista työsuhteen eduista.

Täällä lisää:

https://www.sak.fi/tama-on-sak/historia

Suomella alkoi mennä huonosti silloin, kun KOkoomus pääsi takaisin hallitukseen. Kokkari- kepupääministerikausilla kaikkein heikoimmin.

Tämä ei ole mielipide, vaan tarkistettavissa oleva fakta.        

Paljon on listassa työntekijän asemaa parantavia seikkoja.. Mutta mistä johtuu, että tuotannollisen teollisuuden työpaikat ja tehtaat ovat hävinneet suomesta. Siis jos työntekijällä on hyvä ja turvattu asema suomessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Demarit. Demarit on nykyään ay-liike eli sak.

Pitkistä hallituskausista huolimatta istutaan vaan tumput persuuksissa ja nautitaan hallitsevan luokan eduista. Ainoa jonka etuja nuo ajavat on aina vaan harvalukuisemmaksi käyvä työssäkäyvien joukko samalla kun heidän etujen ajamisensa tarkoittaa sitä että työttömäksi pudonneet on entistä tiukemmin suossa. Samalla annetaan ek:n ja kumppaneiden rauhassa syyllistää työttömiä ja luodaan ilmaistyömarkkinat. Edes selkeisiin väärinkäytöksiin kuten nollatyösopimukset tai koeajan käyttö helppona lyhyenä määräaikaissopimuksena tai määräaikaisten sopimusten liki loputon ketjutus ei haluta puuttua koska se ei koske sitä pikkuryhmää jonka etuja demarit/ay-liike katsoo ajavansa.

Toisaalta samaan aikaan ay-liike on kerännyt verottomista tuloistaan melkoisen omaisuusmassan. Ay-liike (eri ay-järjestöt yhdessä) omistaa mm. erään suomen suurimmista vuokranantajista ja ainakaan vuokran määrissä ei mitenkään näy se että rahaa kerätään mm. köyhiltä, pienituloisilta, eläkeläisiltä ja omilta duunareilta.

Valta tuo mielestäni vastuun ja jos vaan istua pönötetään vallassa tekemättä niitä päätöksiä joita olisi pitänyt tehdä niin turha sitten oppositiokaudella on koittaa kaataa omaa sählinkiä kokonaan jonkun muun syyksi. 

Kannattaisiko ensi ottaa hieman selvää ennen kuin alkaa kirjoitella?

Tässä esimerkkejä Sak;n neuvottelemista työttömien asioista:

1970 Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto                   

1971 Vähimmäispalkkalaki

1978 SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen            

1984 Ansiosidonnainen työttömyysturva , Laki irtisanomismenettelystä, SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen uutta lakia vastaavaksi,SAK-LTK irtisanomissuojasopimus                           

1986 Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti, työsopimuslaissa irtisanomis- ja koeaikoja pidennetään

1988 Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset hyväksytään työnantajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta                           

1989 Työttömyysturvalain muutos    ,

SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan vastaamaan uudistettua työsopimuslakia                           

SAK-STK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä uusitaan                           

SAK-LTK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä                           

1991 Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja irtisanomista koskevien määräysten sisällyttäminen työsopimuslakiin, laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto   

1996 Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva , Yhteistoimintalain uudistus  

1997 Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta                           

1998 Työttömyysturvarahaston perustaminen   

2001 Uusi työsopimuslaki  ,   Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta (ns. sosiaalipaketti)   

2002 Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotus                           

2003 Työttömyysturvalain uudistus    

2007 Yt-lain uudistus

2009 Muutosturva parani lomautettujen ja määräaikaisten osalta   ,   Työttömien koulutusmahdollisuuksien laajentuminen                  

2010  Työsopimuslain muutos, joka täsmensi määräaikaisten työsopimusten solmimisehtoja                           

Laki yhteistoiminta-asiamiehestä ja tämän toimistosta                           

  2014 Työttömyysturvan uudistukset, mm. työssäoloehto lyheni kuuteen kuukauteen, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työttömyysetuuksiin tuli 300 euron suojaosa

Te palkansaajat, jotka näin surutta syytätte ay-liikettä, tutustukaa hieman Suomen työelämähistoriaan ja ay-liikkeen aikaansaannoksiin muutenkin. 

KUvitteletteko todella, että meillä olisi näinkään hyvät työsopimukset ilman toimivaa aay-liikettä? 

Ilman sitä painaisimme töitä kuin Banglandesin hikipajoisssa, orjina.

Ihan sama, mitä puoluetta äänestätte, mutta palkansaajina antakaa nyt helkkarissa oikeutta sille, että ay-liikkeen ansiosta nautitte erilaisista työsuhteen eduista.

Täällä lisää:

https://www.sak.fi/tama-on-sak/historia

Suomella alkoi mennä huonosti silloin, kun KOkoomus pääsi takaisin hallitukseen. Kokkari- kepupääministerikausilla kaikkein heikoimmin.

Tämä ei ole mielipide, vaan tarkistettavissa oleva fakta.        

Kaho, sak:n mediapropagandaheppu joutui viikonlopputöihin.

Kuten kirjoitin, suomessa ei ole tällä hetkellä demareiden eli sak:n pitkällisestä hallituksesaolosta huolimatta toimivia työmarkkinoita. Sekä yritykset että palkansaajat verotetaan hengiltä kun koitetaan ylläpitää keinotekoisesti rakennetta johon ei ole varaa. Toisaalta uutta työtä ei synny koska sak eli demarit tappaa mieluummin yrityksiä ja sitten leikitään että uuden synnyttäminen on jonkun muun ongelma mutta meidän rahoihin ja etuihin ei kosketa.

Koko tuolla menneiden aikojen saavutuslistalla voi pyyhkiä vaikka perseensä koska tänäpäivänä ratkotaan tämän päivän ongelmia eikä ihailla menneitä saavutuksia. Jos et vallastasi huolimatta saa ratkottua tämän päivän ongelmaa niin olet osa ongelmaa ja vanhoilla saavutuksillasi ei ole väliä.

Vierailija kirjoitti:

"

KUvitteletteko todella, että meillä olisi näinkään hyvät työsopimukset ilman toimivaa aay-liikettä? 

Ilman sitä painaisimme töitä kuin Banglandesin hikipajoisssa, orjina."

Jo punikki-isovaarini kuulemma sanoi: "lahtari ei ole tyhmä, vaan haluaa ahneuksissaan pitää parhaat (tekijät) itsellään. Opettele olemaan jossain tärkeässä paras, niin kyllä ne maksaa kunnolla..."

Tuota ohjetta olen seurannut. 12 yyteet läpi, enkä ole KOSKAAN pyytänyt palkankorotuksia. Siitä huolimatta pomot kippaavat keskimäärin vuosittain +6%.

Tehkää vielä AY-kätyrit yksi muutos lakiin - mahdollisuus kieltäytyä niistä surkeista liittokorotuksista, ilmoitan välittömästi työnantajalle etten kaipaa niitä muruja.

Kas, sinulla tuo itsekkyys on voimissaan.

En ole itsekään koskaan tarvinnut noita liittokorotuksia, vaan olen neuvotellut sekä työehtoni että palkkani niitä paremmiksi. Tämän on mahdollistanut se, ettäosaamiseni edustaa yrityksen tarvitsemaa asiantuntijuutta. En siis itse varsinaisesti ole tarvinnut ay-liikettä, mutta puolustan sen olemassaoloa henkeen ja vereen, kanssaihmisten takia. Ja ylpeänä niistä saavutuksista, joita on aikaansaatu.

Suurin osa töistä ei ole kaltaistani asiantuntijuutta vaativia, vaan työ on tietyllä tavalla suorittavaa. Juuri sellaisissa töissä työntekijöiden tilanne olisi huomattavasti nykyistä surkeampi ilman ay-liikettä.

Sinä ajattelet selvästi vain itseäsi, minä en. Haluan, että myös lapsillani, valitsevat he sitten minkälaisen työuran tahansa, on velvollisuuksien lisäksi oikeuksia. Ja palkka, jolla voivat elättää itsensä.

Sosialisteja ja ammattiyhdistysliikettä.

Kansaa. Se äänestää eduskuntaan ihmisiä, jotka lupaavat aina kaikenlaista lisää edustamilleen äänestäjille. Tämä taas lisää kustannuksia, joita kattamaan tarvitaan veroja. Verot taas syövät kilpailukykyä ja ihmisten käytettävissä olevia rahavarantoja. Kierre on valmis.

Kansa on myös se, joka eniten nurisee, kun mistään yritetään saavutettuihin, siis noihin edustajien äänestäjäkunnalleen lupaamia, etuihin puuttua. Eli kansa ei anna kierrettä katkaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Demarit. Demarit on nykyään ay-liike eli sak.

Pitkistä hallituskausista huolimatta istutaan vaan tumput persuuksissa ja nautitaan hallitsevan luokan eduista. Ainoa jonka etuja nuo ajavat on aina vaan harvalukuisemmaksi käyvä työssäkäyvien joukko samalla kun heidän etujen ajamisensa tarkoittaa sitä että työttömäksi pudonneet on entistä tiukemmin suossa. Samalla annetaan ek:n ja kumppaneiden rauhassa syyllistää työttömiä ja luodaan ilmaistyömarkkinat. Edes selkeisiin väärinkäytöksiin kuten nollatyösopimukset tai koeajan käyttö helppona lyhyenä määräaikaissopimuksena tai määräaikaisten sopimusten liki loputon ketjutus ei haluta puuttua koska se ei koske sitä pikkuryhmää jonka etuja demarit/ay-liike katsoo ajavansa.

Toisaalta samaan aikaan ay-liike on kerännyt verottomista tuloistaan melkoisen omaisuusmassan. Ay-liike (eri ay-järjestöt yhdessä) omistaa mm. erään suomen suurimmista vuokranantajista ja ainakaan vuokran määrissä ei mitenkään näy se että rahaa kerätään mm. köyhiltä, pienituloisilta, eläkeläisiltä ja omilta duunareilta.

Valta tuo mielestäni vastuun ja jos vaan istua pönötetään vallassa tekemättä niitä päätöksiä joita olisi pitänyt tehdä niin turha sitten oppositiokaudella on koittaa kaataa omaa sählinkiä kokonaan jonkun muun syyksi. 

Kannattaisiko ensi ottaa hieman selvää ennen kuin alkaa kirjoitella?

Tässä esimerkkejä Sak;n neuvottelemista työttömien asioista:

1970 Työsopimuslain uudistus: irtisanomissuoja, luottamusmiesoikeudet, kokoontumisoikeus, syrjintäkielto                   

1971 Vähimmäispalkkalaki

1978 SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen            

1984 Ansiosidonnainen työttömyysturva , Laki irtisanomismenettelystä, SAK-STK irtisanomissuojasopimuksen uudistaminen uutta lakia vastaavaksi,SAK-LTK irtisanomissuojasopimus                           

1986 Työmarkkinapelisääntöjä koskeva lakipaketti, työsopimuslaissa irtisanomis- ja koeaikoja pidennetään

1988 Työsopimuslain ja yhteistoimintalain uudistukset hyväksytään työnantajajärjestöjen vastustuksesta huolimatta                           

1989 Työttömyysturvalain muutos    ,

SAK-STK irtisanomissuojasopimus uusitaan vastaamaan uudistettua työsopimuslakia                           

SAK-STK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä uusitaan                           

SAK-LTK sopimus yhteistoiminnasta ja tiedotustoiminnasta yrityksissä                           

1991 Irtisanomismenettelylain kumoaminen ja irtisanomista koskevien määräysten sisällyttäminen työsopimuslakiin, laittoman irtisanomisen korvauksen enimmäismäärän nosto   

1996 Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva , Yhteistoimintalain uudistus  

1997 Sopimus työeläke- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään koottavista ns. puskurirahastoista sekä työttömyysvakuutuksen rahoitusuudistuksesta                           

1998 Työttömyysturvarahaston perustaminen   

2001 Uusi työsopimuslaki  ,   Neuvottelutulos työeläke- ja työttömyysturvajärjestelmien uudistamisesta (ns. sosiaalipaketti)   

2002 Ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasokorotus                           

2003 Työttömyysturvalain uudistus    

2007 Yt-lain uudistus

2009 Muutosturva parani lomautettujen ja määräaikaisten osalta   ,   Työttömien koulutusmahdollisuuksien laajentuminen                  

2010  Työsopimuslain muutos, joka täsmensi määräaikaisten työsopimusten solmimisehtoja                           

Laki yhteistoiminta-asiamiehestä ja tämän toimistosta                           

  2014 Työttömyysturvan uudistukset, mm. työssäoloehto lyheni kuuteen kuukauteen, omavastuuaika lyheni viiteen päivään ja työttömyysetuuksiin tuli 300 euron suojaosa

Te palkansaajat, jotka näin surutta syytätte ay-liikettä, tutustukaa hieman Suomen työelämähistoriaan ja ay-liikkeen aikaansaannoksiin muutenkin. 

KUvitteletteko todella, että meillä olisi näinkään hyvät työsopimukset ilman toimivaa aay-liikettä? 

Ilman sitä painaisimme töitä kuin Banglandesin hikipajoisssa, orjina.

Ihan sama, mitä puoluetta äänestätte, mutta palkansaajina antakaa nyt helkkarissa oikeutta sille, että ay-liikkeen ansiosta nautitte erilaisista työsuhteen eduista.

Täällä lisää:

https://www.sak.fi/tama-on-sak/historia

Suomella alkoi mennä huonosti silloin, kun KOkoomus pääsi takaisin hallitukseen. Kokkari- kepupääministerikausilla kaikkein heikoimmin.

Tämä ei ole mielipide, vaan tarkistettavissa oleva fakta.        

Paljon on listassa työntekijän asemaa parantavia seikkoja.. Mutta mistä johtuu, että tuotannollisen teollisuuden työpaikat ja tehtaat ovat hävinneet suomesta. Siis jos työntekijällä on hyvä ja turvattu asema suomessa.

Suurin syy tehtaiden siirtämiseen Kaukoitään oli markkinoiden läheisyys. Tämän myöntävät kaikki.

Halvemmat palkat olivat tietysti myös jonkinlainen houkutin, mutta sehän päde enää, palkat ovat noissa maissa nousseet reippaasti. Ympäristömaksut ovat länsimaissa ja varsinkin EU-maissa korkeat, niitä ei ole kehittyvissä maissa.

Mutta suurin tekijä oli todellakin tuotanin siirtäminen markkinoiden lähelle.

Tätä tapahtuu toisinpäinkin ja siis samasta syystä:

Tuotannon Kiinasta Suomeen palauttanut yritys sai uutta omistusta

Pääomasijoittaja  Bocap on sijoittanut LED-valaistusratkaisujen kokonaistoimittaja Greenlediin.

Omistajaksi tulevat Bocapin PK Arvonkasvattajat I -rahasto ja Bocap-konserniin kuuluva teollisen muotoilun sijoitusyhtiö Feelis Helsinki Oy.  

Greenled Oy on vuonna 2010 perustettu yritys, joka on toimittanut kotimaisia LED-valaistusratkaisuja yli tuhannelle asiakkaalle. Yhtiön asiakkaita ovat yritykset, kaupungit ja kunnat. Yrityksen liikevaihto kipuaa kuluvana vuonna yli 8 miljoonaan euroon.

-Kokonaisuutena Bocapin osakkuus parantaa yrityksen kykyä jatkaa kasvua kansainvälisillä markkinoilla. Kaltaisellemme kasvuyritykselle on myös erittäin tärkeää saada vahvistusta hallitustyöskentelyyn, toteaa Greenledin hallituksen puheenjohtaja Matti Koskelo. 

Greenled aloitti tuotannon Kaukoidässä, mutta siirsi sen nyt lähemmäksi markkinoita. Greenled teki päätöksen siirtää tuotantonsa Suomeen, vaikka kustannustaso Kaukoidässä on edelleen huomattavasti Suomen alhaisempi. Tuotanto siirrettiin Suomeen 2013. Yritys perusteli siirtoa innovaatioiden vuotamiseen liittyvällä riskillä.

Sijoittaja Bocap on pieniin ja keskisuuriin suomalaisyrityksiin sijoittava riippumaton pääomasijoitusyhtiö. Yrityksiä rahoitetaan sekä oman pääoman että vieraan pääoman ehtoisesti. Bocapin taustarahoittajiin kuuluu suomalaisia institutionaalisia sijoittajia kuten henki- ja eläkevakuutusyhtiöitä, säätiöitä, eläkekassoja ja varakkaita yksityishenkilöitä. 

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/uutisarkisto/a/uutiset/tuotannon-kiinasta…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"

KUvitteletteko todella, että meillä olisi näinkään hyvät työsopimukset ilman toimivaa aay-liikettä? 

Ilman sitä painaisimme töitä kuin Banglandesin hikipajoisssa, orjina."

Jo punikki-isovaarini kuulemma sanoi: "lahtari ei ole tyhmä, vaan haluaa ahneuksissaan pitää parhaat (tekijät) itsellään. Opettele olemaan jossain tärkeässä paras, niin kyllä ne maksaa kunnolla..."

Tuota ohjetta olen seurannut. 12 yyteet läpi, enkä ole KOSKAAN pyytänyt palkankorotuksia. Siitä huolimatta pomot kippaavat keskimäärin vuosittain +6%.

Tehkää vielä AY-kätyrit yksi muutos lakiin - mahdollisuus kieltäytyä niistä surkeista liittokorotuksista, ilmoitan välittömästi työnantajalle etten kaipaa niitä muruja.

Kas, sinulla tuo itsekkyys on voimissaan.

En ole itsekään koskaan tarvinnut noita liittokorotuksia, vaan olen neuvotellut sekä työehtoni että palkkani niitä paremmiksi. Tämän on mahdollistanut se, ettäosaamiseni edustaa yrityksen tarvitsemaa asiantuntijuutta. En siis itse varsinaisesti ole tarvinnut ay-liikettä, mutta puolustan sen olemassaoloa henkeen ja vereen, kanssaihmisten takia. Ja ylpeänä niistä saavutuksista, joita on aikaansaatu.

Suurin osa töistä ei ole kaltaistani asiantuntijuutta vaativia, vaan työ on tietyllä tavalla suorittavaa. Juuri sellaisissa töissä työntekijöiden tilanne olisi huomattavasti nykyistä surkeampi ilman ay-liikettä.

Sinä ajattelet selvästi vain itseäsi, minä en. Haluan, että myös lapsillani, valitsevat he sitten minkälaisen työuran tahansa, on velvollisuuksien lisäksi oikeuksia. Ja palkka, jolla voivat elättää itsensä.

Näytät kuvittelevan että lapsesi kuuluvat siihen etuoikeutettujen ryhmään jolla tulevaisuudessa on palkallista työtä?

Ettei vaan kävisi niin että lapsesti jumiutuvat huonopalkkaiseen pätkätyökierteeseen. Huonolla tuurilla työttömyyskierteeseen jota hoidetaan "työkokeilulla" ja muulla palkattomalla orjatyöllä, samalla toki syyllistäen tilanteesta ilmaistyöläistä.

Siinä vaiheessa voit lohduttautua että olet omalla asenteellasi ja valinnoillasi ja omien etujesi lyhytnäköisellä ajamisella luonut tilanteen lapsillesi ja muille samaan suohon pudonneille. Lapsesi taatusti kiittävät sinua.

Mahdoton osoittaa syyttävää sormea mihinkään suuntaan. Kyseessä on suurempi ongelma. Mutta toisaalta maailman talous on aina kehittynyt aaltoliikkeen tavoin, hyvää kautta seuraa huono kausi. Ei tämä nykyinen tilanne ole millään tavalla uusi. Eri maissa pyritään ratkaisemaan taloudelliset ongelmat eri tavoin. Meillä on hiukan supistettu kansalaisten "subjektiivisia oikeuksia", mutta ei hyvinvointivaltio ole kaatumassa. Palataan vain järkevämmälle tasolle. Jotkut tahot vaativat, että yhteiskunnan on elätettävä kansalaisensa kehdosta hautaan verorahoilla. Mutta mistä niitä verorahoja saadaan? Yhteiskunnan elätti ei maksa veroja.