Sosionomin (amk) työ käytännössä
Onko täällä ketään sosionomina työskentelevää? Mitä teette? Oletteko töissä yksityisellä vai julkisella puolella? Millainen koulutus mielestänne oli? Pidättekö työstänne? Missä alueella asutte, saitteko helposti töitä?
Olen pohtinut hakisinko yhteishaussa yhtenä hakuvaihtoehtona sosionomiaa, mutta en ole täysin päässyt selvyyteen siitä, mitä he tekevät. Tunnen yhden sosionomin ja hän kuulemma tekee melkein samaa työtä kuin lähihoitaja työkaverinsa. Haluan auttaa muita, mutta en ole hoivaavaa tyyppiä, enkä ole näin ollen kiinnostunut lähihoitajan tyyppisistä töistä. Ja niin, ei tarvitse kertoa kuinka "sosionomi voi tehdä melkein mitä vaan sosiaalisen alueella", vaikka se varmasti pitääkin paikkansa. Haluaisin käytännön esimerkkejä siitä, mitä jotkut tekevät.
Kommentit (35)
Meillä lastensuojelussa sosionomit työskentelee perhetyöntekijöinä ja etuuskäsittelijöinä. Eli ihan "käytännön työtä" on, kyllä me sosiaalityöntekijät hoidetaan se paperien pyörittäminen.
Korjaan vielä ajatusvirhettäni. Eli siis meillä tuuskäsittelijöinä on sosionomi-koulutuksen saaneita...eivät ole siis kuitenkaan etuuskäsittelijät täällä lastensuojelussa kuten viestissäni annoin ymmärtää:) t. 22
Sosionomit eivät opiskele sosionomiaa vaan sosiaalialaa, sosionomin amk koulutus on poikkitieteellinen koulutus.
Vierailija kirjoitti:
Ap, ei ole olemassa oppiainetta "Sosionomia". Sosionomi (AMK) on se tutkintonimike. Joten eivät sosionomiksi opiskelevat opiskele mitään "Sosionomiaa".
Okei, kiitos. Ei ole mulla termit hallussa.
Kiitos vaan kaikille vastauksista. Itsekin tutkin mollin sivuja kuten aiemmin mainitsin tekeväni. Ja tosiaan en ole palkan perässä, haluan vain työn missä viihtyisin. Ap
Näissä pyllynpesu jutuissa mättää aina muutama juttu: Ensinnäkin, miten sosionomi on päätynyt hoitotehtäviin? Sotealalla jo lakikin määrää kelpoisuusehtoja, ja sosionomi ei ole hoitaja millään tavalla.
Ja vaikka laki ei määrittäisi, niin työnantaja ottaa silti aikamoisen riskin pistäessään sosionomin hoitajan hommia tekemään. Jos jotain sattuu, niin kuka on vastuussa? Yksittäinen työntekijä vai työnantaja, joka on laittanut hoitajan tehtäviin ihmisen, jolla ei ole yhtäkään opintopistettä hoitajaopinnoista?
Ihan jo tuon vuoksi itse en kyllä suostuisi tekemään yhtään hoitajan hommia kun en hoitaja ole.
Olen myös laatensuojelulaitoksessa ohjaajana. Jäin tekemään keikkaa jo kesken opiskelun lastensuojelupaikkoihin, joissa olin ollut työharjoittelussa. En päässyt näihin paikkoihin suoraan, mutta arvokasta työkokemusta ja keikkatöitä melkein vuodeksi sain. Tai olisi keikkaa riittänyt pidempäänkin, mutta sain kolmannesta hakemastani paikasta vakipaikan.
Olen tykännyt työstäni paljon, mutta koulutuksesta tähän eniten valmisti ne käytännön työharjoittelun. Olimme opiskellessa valitettavasti jotain "pioneeriryhmää" uudelle opetussuunnitelmalle, ja siksi opetuksessa tuntui olevan paljon hapuilua ja testailla millainen työskentely toimii.
Kaikki tuntemani luokkakaverit ovat oman alan töissä (joko keikkalaisena tai vakituisena), jos ei lasketa niitä, jotka ovat lähteneet vielä opiskelemaan lisää. Aika iso osa päiväkodissa, osa lastensuojelussa, jotkut vammaistyössä... vanhuspuolelle ei meistä tainnut kukaan päätyä.
En suosittele. Soteala vie voimat henkisesti. Lähärit vittuilee, kun saat 100 e enemmän palkkaa. Vanhustyössä sinut rinnastetaan lähäriksi. Perhetyössä toimit lasten seuraneitinä ja vanhempien mukatukijana, mutta yksityisellä puolella olet vain keino saada firmalle rahaa. Jos opiskelet vanhustyötä, varaudu siihan, että et saa muiden asiakasryhmien kanssa tehtävää työtä, koska kokemus on vanhustyöstä. Palkkasi voi olla myös sama kuin lähäreillä.
Et ole sosiaalityöntekijä, etkä lähäri, mutta molempia pitäisi osata. Vaikka kuinka omassa elämässä olisi kriisissä, täytyy asiakkaita tsempata. Saatat olla tilanteessa, että käyt eroprosessia läpi ja perhetyössä asiakkaana on ihminen, joka myös käy. Vaatii ammattitaitoa, että jaksaa suhtautua asiakkaan tilanteeseen irrallaan omasta tilanteestaan. Ei aina onnistu.
Laitoksissa asiakaskunnasta riippuen teet samoja hommia kuin kotona. Laitat ruokaa, siivoat, peset peppuja, vaihdat vaippoja, asetat rajoja, kuuntelet oireilevien asiakkaiden haukut ja lisäksi omaisten. Lisäksi olet syyllinen siihen, että janiroosa on laitoksessa ja mummon hoito on retuperällä.
Vaatii myös paljon, että pystyy toimimaan niin,että ei aseta itseään asiakkaiden yläpuolelle.
Jos haluat töihin alalle, jossa olet koko ajan laittamassa itsesi likoon henkisesti niin sitten voit hakeutua sosionomiksi.
T. sosionomina 10 vuotta
Vierailija kirjoitti:
Olen myös laatensuojelulaitoksessa ohjaajana. Jäin tekemään keikkaa jo kesken opiskelun lastensuojelupaikkoihin, joissa olin ollut työharjoittelussa. En päässyt näihin paikkoihin suoraan, mutta arvokasta työkokemusta ja keikkatöitä melkein vuodeksi sain. Tai olisi keikkaa riittänyt pidempäänkin, mutta sain kolmannesta hakemastani paikasta vakipaikan.
Olen tykännyt työstäni paljon, mutta koulutuksesta tähän eniten valmisti ne käytännön työharjoittelun. Olimme opiskellessa valitettavasti jotain "pioneeriryhmää" uudelle opetussuunnitelmalle, ja siksi opetuksessa tuntui olevan paljon hapuilua ja testailla millainen työskentely toimii.
Kaikki tuntemani luokkakaverit ovat oman alan töissä (joko keikkalaisena tai vakituisena), jos ei lasketa niitä, jotka ovat lähteneet vielä opiskelemaan lisää. Aika iso osa päiväkodissa, osa lastensuojelussa, jotkut vammaistyössä... vanhuspuolelle ei meistä tainnut kukaan päätyä.
Eikös vanhuspuolelle ole on tutkintonsa, geronomi? Ehkä jotain toimintaterapeuttisia juttuja sosionomi voisi vanhuspuolella tehdä, mutta ei siinä pyllyjä lähdetä pesemään.
Minä olen terveydenhoitaja- sairaanhoitaja enkä ole tippaakaan hoivaavaa tyyppiä. Olen työskennellyt äitiysneuvolassa, terveyskeskuksessa ja sairaalan vuodeosastolla. Pidän työstäni kovasti.
Voisit Ap sosionomin lisäksi tutustua mm. Röntgenhoitajaan, bioanalyytikkoon ja farmasiaan :)
Vierailija kirjoitti:
En suosittele. Soteala vie voimat henkisesti. Lähärit vittuilee, kun saat 100 e enemmän palkkaa. Vanhustyössä sinut rinnastetaan lähäriksi. Perhetyössä toimit lasten seuraneitinä ja vanhempien mukatukijana, mutta yksityisellä puolella olet vain keino saada firmalle rahaa. Jos opiskelet vanhustyötä, varaudu siihan, että et saa muiden asiakasryhmien kanssa tehtävää työtä, koska kokemus on vanhustyöstä. Palkkasi voi olla myös sama kuin lähäreillä.
Et ole sosiaalityöntekijä, etkä lähäri, mutta molempia pitäisi osata. Vaikka kuinka omassa elämässä olisi kriisissä, täytyy asiakkaita tsempata. Saatat olla tilanteessa, että käyt eroprosessia läpi ja perhetyössä asiakkaana on ihminen, joka myös käy. Vaatii ammattitaitoa, että jaksaa suhtautua asiakkaan tilanteeseen irrallaan omasta tilanteestaan. Ei aina onnistu.
Laitoksissa asiakaskunnasta riippuen teet samoja hommia kuin kotona. Laitat ruokaa, siivoat, peset peppuja, vaihdat vaippoja, asetat rajoja, kuuntelet oireilevien asiakkaiden haukut ja lisäksi omaisten. Lisäksi olet syyllinen siihen, että janiroosa on laitoksessa ja mummon hoito on retuperällä.
Vaatii myös paljon, että pystyy toimimaan niin,että ei aseta itseään asiakkaiden yläpuolelle.
Jos haluat töihin alalle, jossa olet koko ajan laittamassa itsesi likoon henkisesti niin sitten voit hakeutua sosionomiksi.
T. sosionomina 10 vuotta
Näitä juttuja olen itsekin miettinyt ja siksi yritänkin ylläpitää toista ammattiosaamistani sosiaaliohjauksen rinnalla. Voi sitten aina loikata takaisin toiselle maaperälle jos tuntuu, ettei ns. pää kestäkään sitä kaikkea/ei saa koulutustaan vastaavaa työtä.
-sosionomiopiskelija
Tietämäni sosionomit toimii lastenkodissa ja aikuissosiaalityössä sosiaaliohjaajana ja sitten tietty lastentarhan opettajana.
Itse olen sosiaalitoimessa aikuissosiaalityön puolella sosiaaliohjaajana. Jokaisella työntekijällä on vastuulla eri asiakasryhmät ja itse vastaan työttömistä alle 29-vuotiaista. Työhön kuuluu mm. asiakkaiden tapaaminen ja toimeentulotuki.
Moni sosionomituttuni on päätynyt töihin Kelaan, päiväkotiin lastentarhaopettajaksi tai lastensuojelulaitokseen. Koulun aikana saat päättää mihin puoleen keskityt ja suunnata opintosi kiinnostuksesi mukaan. Vaihtoehtoja on esim. vanhukset, vammaiset, lapset, nuoret, työikäiset, päihde- tai rikospuoli.
Sosionomi voi sijoittua töihin niin ettei työ sisällä mitään hoidollista. Virastoissa usein minimivaatimuksena on sosionomin tutkinto, jolla pääsee siistiin toimistotyöhön tapaamaan asiakkaita, tekemään suunnitelmia ja päätöksiä aikuisasiakkaiden kanssa. Sosionomi voi vetää terapeuttisia ryhmiä esim. NA-asiakkaille.
Sosionomi voi myös työskennellä järjestöissä tai yhdistyksissä asiantuntijatehtävissä.
Täällä vastaukset ovat painottuneet paljon hoitoalaan ja lastenhoitoon tai laitoshoitoon. Mutta ne ovat vain yksi alue.
ihan samaa pyllyn pesemistä ja pyörätuoliin nostamista teen hoitajana sosionomin kanssa. Ainoa, että sosionomilla ei ole lääkeopintoja