Uskaltaisitko mennä treffeille miehen kanssa, jolla kolme avioliittoa takana? (liitot kestäneet 4-7v)
Vai pitäisikö kiertää hyvin kaukaa? Ihan kiinnostava mies olisi, mutta myönnän olevani varuillani.
Kommentit (49)
Mun mies on eronnut kolmesti ja lähtenyt itse liitoista pois kun aikansa yrittänyt niitä parantaa, nainen on joko pettänyt tai sitten on liikaa maistunut alkoholi. Ei pitäis heti ruveta tuomitsemaan jossei syitä tiedä. Minä menisin treffeille ja tutustuisin paremmin jos mukavalta vaikuttaa.
Mä menin naimisiin sellaisen entisen naistenmiehen kanssa, olen siis neljäs vaimo. Hän on mielestäni ihan unelmamies, en ihan käsitä, miksi edelliset suhteet eivtä kestäneet. Tai yksi selitys on, että hän valitsi ennen naisia pelkästään ulkonäköpohjalta, mä olen ensimmäinen, jossa ei katsonut niin sitä vaan enemmän myös luonnetta ja älykkyyttä... Eli olen rumin hänen naisistaan, ehkä hänellä vaati vuosien mittaan tapahtuneen aikuistumisen ja kypsymisen, että tajusi, ettei pinta merkkaa kaikkea.
Voi kyllä menisin! Tuollainen saalis pitäisi kokeilla ainakin kerran elämässä. Pakkohan se on oltava tosi ihana, kun on kelvannut ennenkin ja ihan aviomieheksi asti. Luottaisin siihen, että illasta tulisi aika ikimuistoinen, onhan tuollaisen osattava puhua naisille!
Tosin mitään vakavampaa en välttämättä ensitreffien perusteella suunnittelisi.
Minä olen jo iässä, jossa ei rakennella pilvilinnoja ja enkä määrittele ketään hän menneisyyden perusteella. Olen ollut nyt avoliitossa neljä vuotta miehen kanssa, jolla on takana kolme avioeroa. Varoituksia on säteillyt, mutta meillä on ollut hyviä vuosia takana ja katuisin jos en olisi niitä saanut elää.
Kolme asiaa on tehty puoli ja toisin selväksi, ei taloudellisia sitoutumuksia, ei lapsia, eikä avioliittoa. Eroaminen käytännössä tehty mahdollisemman yksikertaiseksi. Asioita murehditaan vasta sitten kun on niiden aika nyt ollaan tässä. Tämä on vaan asia, joka minun pitää kokea.
Kysy itseltäsi mitä hävittävää sinulla on, mitä jää kokematta tai näkemättä sinä aikana, kun käyt treffeillä. Mieti myös omaa parisuhde historiaasi, mahtuuko niihen virheitä ja erhedyksiä, jne. Yhdenkin eron kokeneella voi olla takana rankempia kokemuksia, tekoja,jne kuin useasti eronneella.
Mä tunnen miehen, joka on elämänsä aikana ollut koko ajan parisuhteessa, ensin toisessa varmaan 20 v ja siitä sitten heti suoraan toiseen, joka sekin on jo kestänyt ainakin 10 v. Mies on siis hyvin nuorena tavannut ensimmäisen vaimonsa ja vaihtanut hänet lennossa toiseen. Voisi kuvitella, että on silti "kunnollinen" mies, mutta tiedän, että pettää koko ajan, aina kun on mahdollisuus. Hänellä on ollut varmasti satoja naisia elämänsä aikana. Että silleen.
Vierailija kirjoitti:
Mä tunnen miehen, joka on elämänsä aikana ollut koko ajan parisuhteessa, ensin toisessa varmaan 20 v ja siitä sitten heti suoraan toiseen, joka sekin on jo kestänyt ainakin 10 v. Mies on siis hyvin nuorena tavannut ensimmäisen vaimonsa ja vaihtanut hänet lennossa toiseen. Voisi kuvitella, että on silti "kunnollinen" mies, mutta tiedän, että pettää koko ajan, aina kun on mahdollisuus. Hänellä on ollut varmasti satoja naisia elämänsä aikana. Että silleen.
Tässä se pointti tulikin. Yksinkään suhde ei ole turvassa. Joku voi näyttää paperilla hyvältä, mutta todellisuus on jotain ihan toista. Tai se lista niistä ominaisuuksista on silkaa paskaa, mutta todellisuus tarukin ihmeellisempää.
Mitä ap sitten voisi sattua? Mies murhata sinut, viedä kaikki rahat vai mitä. Jokainen ihminen joka on tai tulee meidän elämään niin satuttaa tai loukkaa meitä väistämätta jollaikin tavalla. Meidän pitää vaan valita ketkä on sen arvoisia että pidämme heidät elämässämme.
Miksi jokainen asia pitää pilkkoa pieneksi palasiksi ja tehdä jotain ylianalyysejä. Ei kaikkien suhteiden ole alunperinkään tarkoistus kestää hautaan asti. Ne solmitaan tiettyy elämän vaiheeseen ja tietyyn motiiviin, eikä ne motiivit auttamatta aina päde esim. parisuhteeseen asti.
Toki sitä voi hautautua peiton alle niin koskaan ei satu mitään pahaa, mutta silloin jää myös paljon kokematta. Sokka irti vaan! Elämää kyllä riittää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä tunnen miehen, joka on elämänsä aikana ollut koko ajan parisuhteessa, ensin toisessa varmaan 20 v ja siitä sitten heti suoraan toiseen, joka sekin on jo kestänyt ainakin 10 v. Mies on siis hyvin nuorena tavannut ensimmäisen vaimonsa ja vaihtanut hänet lennossa toiseen. Voisi kuvitella, että on silti "kunnollinen" mies, mutta tiedän, että pettää koko ajan, aina kun on mahdollisuus. Hänellä on ollut varmasti satoja naisia elämänsä aikana. Että silleen.
Tässä se pointti tulikin. Yksinkään suhde ei ole turvassa. Joku voi näyttää paperilla hyvältä, mutta todellisuus on jotain ihan toista. Tai se lista niistä ominaisuuksista on silkaa paskaa, mutta todellisuus tarukin ihmeellisempää.
Mitä ap sitten voisi sattua? Mies murhata sinut, viedä kaikki rahat vai mitä. Jokainen ihminen joka on tai tulee meidän elämään niin satuttaa tai loukkaa meitä väistämätta jollaikin tavalla. Meidän pitää vaan valita ketkä on sen arvoisia että pidämme heidät elämässämme.
Miksi jokainen asia pitää pilkkoa pieneksi palasiksi ja tehdä jotain ylianalyysejä. Ei kaikkien suhteiden ole alunperinkään tarkoistus kestää hautaan asti. Ne solmitaan tiettyy elämän vaiheeseen ja tietyyn motiiviin, eikä ne motiivit auttamatta aina päde esim. parisuhteeseen asti.
Toki sitä voi hautautua peiton alle niin koskaan ei satu mitään pahaa, mutta silloin jää myös paljon kokematta. Sokka irti vaan! Elämää kyllä riittää!
Aamen.
Kun pelko hallitsee elämää, niin ihminen lakkaa elämästä.
Kyllä ihmiset kasvavat ja kypsyvät. Kysymys kuuluukin, onko tämä mies kasvanut ja mistä sen tietää?
Minä pidän huonona merkkinä sitä, jos naiset ovat vaihtuneet lennosta, tai hyvin nopeasti. Kasvaminen vastii aikaa ja yksinoloa.
Toinen huono merkki on se, jos kaikissa eroissa syyttää vain toista osapuolta. Aina voi joku hullukin olla mukana, mutta jos ei omasta toiminnasta pysty sanomaan mitään huonoa, niin ei hyvä.
Kolmantena olen varovainen sellaisten miesten suhteen, joilla ei ole vanhoja kavereita, vain uusia. Exäni osasi jyrätä kaikki kaverit, eikä siksi niitä ollut. Sama tapahtui minulle ajan myötä.
Mikä muu voisi olla varottava merkki?
Olen samaa mieltä. Ystäväni patistivat minut joskus sokkotreffeille. Mies oli hauska, puhelias mutta ei mitenkään romanttisessa mielessä kiinnostava. Kun olimme lähdössä kotiinpäin sanoin hänelle että hän on tosi kiva tyyppi ja haluaisin nähdä uudelleenkin mutta kaverimielellä. Hän huokaisi helpotuksesta ja sanoi että vaikutan myös tosi kivalta juuri kaverimielessä.
No, hän on nykyisin yksi rakkaimmista ystävistäni. Monesti ollaan naureskeltu että ei olisi voinut uskoa miten ihanan ihmisen voi löytää sokkotreffeiltä!