Eläkeikää lähestyvät opiskelijat

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämänikäinen oppiminen on vähän tuollaista nousukauden huumassa huudeltua idealismia. Tokihan se hyvinvointia luo, kun ihmiset sivistävät itseään. Toiset oppivat, toisilla on ketä opettaa.

Sitten kun alkaa säästäminen julkisenhallinnon kuluissa ja vaikkapa koulutuksessa, tullaan tilanteeseen, jossa eläkkeellä olevan ylilääkärin taidehistorian opinnot ovat varmaan vähemmän tärkeitä yhteisen hyvän kannalta kuin vaikkapa lukionsa päättäneen vasta alkavat kauppatieteiden opinnot. Eivät nämä aivan yhteismitallisia ole, eikä resursseja ja opettajia ja opiskelupaikkoja tuosta vain siirretä alalta toiselle.

Itse olen kyllä sitä mieltä että eläkeläisille kuuluu lähinnä nämä kansalaisopistojen kurssit, jossa saa huovuttaa poppanaliinoja tai opiskella italian alkeita lomamatkaa varten. Niistä yleensä maksetaankin omasta pussista. Viisainta näissäkin on käyttää jotain kunnan koulujen tiloja, jotka ovat illat tyhjillään.

Ehkä aika pieni ongelma nämä eläkeläisopiskelijat silti suuressa kaavassa. Meillä matematiikan laitoksella oli satoja uusia opiskelijoita aina per vuosikurssi ja koko koulussa ehkä vain kaksi selkeästi vanhoilla päivillään kouluun päässeitä harrastelijaopiskelijoita. Ei ollut niin sanotusti keneltäkään pois heidän siellä hengailu, mutta kun seurasin heidän menestystään käytävien seiniltä tenttituloksista, eipä siellä kovin häävejä tuloksia ollut. Asiat kun olivat matikanlaitoksen peruskursseillakin suhteellisen vaikeita.

Aika paljon meillä menee rahaa sellaisiin kouluttamisiin missä ihminen pidetään keinotekoisesti työttömyystilastoista pois erilaisilla työkkärin kursseilla "muka työkykyisenä ja -taitoisena", vaikka henkilöllä ei tule koskaan olemaan mitään realistisia työllistymismahdollisuuksia. Kun joku 55-vuotias sahuri-Martti tulee työkkäriin, niin siellä ohjataan Martti ensimmäisenä suorittamaan @-korttia. Sillä paperilla se Martti dippainssin hommia tuskin lähtee tekemään tai uutta startup-pelifirmaa perustamaan.

Teidän koulussa oli tietosuojaongelma.

Samaan kiinnitin huomiota. Miten joku voi olla kiinnostunut noin paljoa toisten opiskelusta. 

Tenttitulokset ovat useissa aineissa nähtävissä ko.aineen ilmoitustaululla tms., tokihan siellä on pelkkä opiskelijanro, mutta eikös senkin aika nopeasti opi esim. ryhmätöissä tai yhteisillä kursseilla. Nykylinjaus toki on se, ettei omaa opiskelijanroa saisi antaa toisen käyttöön, mutta silti se on merkittävä joka paperiin. Joku utelias bongaa sitten vaikka kandisemmassa itseään kiinnostavien tyyppien nro:t ylös.

Parempi ilmaisu tuohon olisi "joku nolifer, noulaifferi" tai suomeksi "joku (oma)elämätön"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämänikäinen oppiminen on vähän tuollaista nousukauden huumassa huudeltua idealismia. Tokihan se hyvinvointia luo, kun ihmiset sivistävät itseään. Toiset oppivat, toisilla on ketä opettaa.

Sitten kun alkaa säästäminen julkisenhallinnon kuluissa ja vaikkapa koulutuksessa, tullaan tilanteeseen, jossa eläkkeellä olevan ylilääkärin taidehistorian opinnot ovat varmaan vähemmän tärkeitä yhteisen hyvän kannalta kuin vaikkapa lukionsa päättäneen vasta alkavat kauppatieteiden opinnot. Eivät nämä aivan yhteismitallisia ole, eikä resursseja ja opettajia ja opiskelupaikkoja tuosta vain siirretä alalta toiselle.

Itse olen kyllä sitä mieltä että eläkeläisille kuuluu lähinnä nämä kansalaisopistojen kurssit, jossa saa huovuttaa poppanaliinoja tai opiskella italian alkeita lomamatkaa varten. Niistä yleensä maksetaankin omasta pussista. Viisainta näissäkin on käyttää jotain kunnan koulujen tiloja, jotka ovat illat tyhjillään.

Ehkä aika pieni ongelma nämä eläkeläisopiskelijat silti suuressa kaavassa. Meillä matematiikan laitoksella oli satoja uusia opiskelijoita aina per vuosikurssi ja koko koulussa ehkä vain kaksi selkeästi vanhoilla päivillään kouluun päässeitä harrastelijaopiskelijoita. Ei ollut niin sanotusti keneltäkään pois heidän siellä hengailu, mutta kun seurasin heidän menestystään käytävien seiniltä tenttituloksista, eipä siellä kovin häävejä tuloksia ollut. Asiat kun olivat matikanlaitoksen peruskursseillakin suhteellisen vaikeita.

Aika paljon meillä menee rahaa sellaisiin kouluttamisiin missä ihminen pidetään keinotekoisesti työttömyystilastoista pois erilaisilla työkkärin kursseilla "muka työkykyisenä ja -taitoisena", vaikka henkilöllä ei tule koskaan olemaan mitään realistisia työllistymismahdollisuuksia. Kun joku 55-vuotias sahuri-Martti tulee työkkäriin, niin siellä ohjataan Martti ensimmäisenä suorittamaan @-korttia. Sillä paperilla se Martti dippainssin hommia tuskin lähtee tekemään tai uutta startup-pelifirmaa perustamaan.

Teidän koulussa oli tietosuojaongelma.

Samaan kiinnitin huomiota. Miten joku voi olla kiinnostunut noin paljoa toisten opiskelusta. 

Sellaisethan noista ovat kiinnostuneita, joilla ei ole kunnollista omaa elämää tai mitään kunnollista/järkevää tekemistä omassa elämässään.

Varmaan samoja tyyppejä, jotka kyttäävät vapaa-aikanaan naapureitaan ja ovat kuola valuen aina marraskuun 1. päivä kyttäämässä kaikkien verotietoja jne.

Vierailija kirjoitti:

Aloitetaan säästäminen ensimmäiseksi siitä, että ulkomaalaisille opiskelijoille asetetaan lukukausimaksut. Ai niin, mutta jokos ne lukukausimaksut ulkomaalaisille jo tulivat?

Pääsymaksut kyllä häämöttävät jo varsin johdonmukaisesti monessa yliopistossa, niihin nykyhallitus painostaa yliopistoja, mutta tähän mennessä ei ole ollut puhettakaan siitä, että eläkeläisten opiskeluoikeutta rajoitettaisiin. Paskempi lopputulos tällä nykymallilla, vaikka kumpikin, sekä eläkeläinen että ulkomaalainen, opiskelee  täällä ns.huvikseen vieden paikan joltain toiselta, mutta ulkomaalaisille on sentään omat kiintiönsä ja he ovat useimmiten nuoria ihmisiä, joilla on ura edessään eikä takana.

Useissa maissa on käytäntönä ns. motivaatiokirjeet, ehkä sellaiset pitäisi ottaa käyttöön täälläkin kaikilta  40-90v. ihmisiltä, ulkomailta tulijat ainakin joutuvat jo nyt sellaisen joka tapauksessa luomaan.

Muutoin kohta iso osa erityisesti pienten tdk:n kuluista menee näille eläkeläisille pelkkään kuoren kiillotukseen. Ja varmasti eläkkeelle joutunut tohtori pärjää pääsykokeessa paremmin kuin joku vuoden fyssaa opiskellut 20v., joka sittenkin haluaa opiskella vaikka kieliä tai hissaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai se vanhusten vika voi olla, jos nuoret ovat liian kelvottomia, laiskoja ja osaamattomia. Nuoret menettävät opiskelupaikat siksi, että eivät ole riittävän hyviä saamaan opiskelupaikkaa eivätkä vanhusten vuoksi.

Terveisin GVM, eläkeikään 10 vuotta.

Kuinkas moni nuori meneekään suoraan työttömyyskortistoon juuri valmistuttuaan, ja kuinka moni ei tee päivääkään sitä työtä, johon aloitti opiskelun 20-vuotiaana vaan vaihtaa alaa? Että se siitä työnteosta.

Tässäpä oikea malliesimerkki oman äitini sukupolvesta: itsekäs, syyllistävä ja vittuileva, ehkä jopa aidosti sitä mieltä, että nykynuoret kaipaavat paljaille persuksilleen 'vähän vitsaa'. Hrrr. Just tuota retoriikkaa Suomen tiede kaipaakin... Yök.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitetaan säästäminen ensimmäiseksi siitä, että ulkomaalaisille opiskelijoille asetetaan lukukausimaksut. Ai niin, mutta jokos ne lukukausimaksut ulkomaalaisille jo tulivat?

Pääsymaksut kyllä häämöttävät jo varsin johdonmukaisesti monessa yliopistossa, niihin nykyhallitus painostaa yliopistoja, mutta tähän mennessä ei ole ollut puhettakaan siitä, että eläkeläisten opiskeluoikeutta rajoitettaisiin. Paskempi lopputulos tällä nykymallilla, vaikka kumpikin, sekä eläkeläinen että ulkomaalainen, opiskelee  täällä ns.huvikseen vieden paikan joltain toiselta, mutta ulkomaalaisille on sentään omat kiintiönsä ja he ovat useimmiten nuoria ihmisiä, joilla on ura edessään eikä takana.

Useissa maissa on käytäntönä ns. motivaatiokirjeet, ehkä sellaiset pitäisi ottaa käyttöön täälläkin kaikilta  40-90v. ihmisiltä, ulkomailta tulijat ainakin joutuvat jo nyt sellaisen joka tapauksessa luomaan.

Muutoin kohta iso osa erityisesti pienten tdk:n kuluista menee näille eläkeläisille pelkkään kuoren kiillotukseen. Ja varmasti eläkkeelle joutunut tohtori pärjää pääsykokeessa paremmin kuin joku vuoden fyssaa opiskellut 20v., joka sittenkin haluaa opiskella vaikka kieliä tai hissaa.

Miten se ulkomaalaisen ura suomalaista yhteiskuntaa hyödyttää, jos ja kun valtaosa ulkomaalaisista opiskelijoista häippäisee Suomesta heti, kun ovat tutkintonsa saaneet? Siinä on silloin Suomi käyttänyt verorahoja aivan turhaan ulkomaalaisen opiskelijan koulutukseen, mitään ei saa takaisin ja samalla on joku oman maan nuori jäänyt ilman koulutuspaikkaa.

Lisäksi mitä tulee siihen, kun joku mainitsi aikaisemmin "nämä eläkeiässä olevat opiskelijat eivät kunnolla edes panosta opiskeluun" no ihan samaan voi sanoa monien ulkomaalaisten opiskelijoiden osalta. Heissä on paljon niitäkin, jotka ovat täällä enimmäkseen vain bilettämässä, ollaan poissa luennoilta, harjoituksista ja yhteisistä harjoitustöistä ja opinnot venyvät vuosia suunnitellusta. Ja Suomen valtio ja veronmaksajat tietenkin maksaa kaiken.

Kyllä Suomeen pitäisi välittömästi saada lukukausimaksut kaikille ulkomaalaisille opiskelijoille. Ei Suomella yksinkertaisesti ole varaa olla ilmainen korkeakoulu koko maailmalle.

Eläkeläiset asia erikseen, mutta moni 50+ ikäinen on pakotettu opiskelemaan uutta alaa / yrittämään edes jotain kautta työllistymistä, jos töitä ei muuten. TE-toimistossa on turha vinkua iästä ja etusijan antamisesta nuoremmille. Itse opiskelin nelikymppisenä uuden korkeakoulututkinnon ns. työttömän omaehtoisena opiskeluna, ja myös sitä kautta työllistyin vakituisesti.

Jos ihmisellä on rahoitus hankittuna, miksi ei saisi jatko-opiskella? Sitä paitsi, jatko-opiskelijat ovat käytännössä tutkijoita, eli tieteen edistäjiä.

Meidän alalla ei mitään tutkijakoulurahoitusta edes annettaisi eläkeikää lähestyvälle. Tutkijakoulusta voisi saada paikan jos olisi rahoitus muuta kautta. Se ei ole nuoremmilta pois.

Enpä tiedä, mutta itse opiskelen AMK-tutkintoa, jossa vuosikurssilla on reilut 30 opiskelijaa, joista 5 suoraan lukiosta. Kaikki muut ovat alan vaihtajia, ja yli nelikymppisiäkin on useita. Ei ole kukaan vielä tippunut kelkasta ja hakijoita tähänkin koulutukseen oli satoja.

Eli eiköhän opiskelupaikat jaeta ihan todistusten, pääsykokeiden ja motivaation perusteella. Ikä ei ehkä ole kovin merkittävä tekijä. Jos se nelikymppinen valmistuu 43-vuotiaana, hän ehtii vielä tehdä töitä yli 20 vuotta, kun taas nuorista moni vaihtaa alaa tai jää muuten haahuilemaan.

Mitä ap tarkoittaa jatko-opinnoilla? Jatko-opinnot yliopistossa tarkoittavat perustutkinnon jälkeisiä opintoja (lisensiaatin tai tohtorin tutkintoihin) mutta koko ketju puhuu perusopiskelijoista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitetaan säästäminen ensimmäiseksi siitä, että ulkomaalaisille opiskelijoille asetetaan lukukausimaksut. Ai niin, mutta jokos ne lukukausimaksut ulkomaalaisille jo tulivat?

Pääsymaksut kyllä häämöttävät jo varsin johdonmukaisesti monessa yliopistossa, niihin nykyhallitus painostaa yliopistoja, mutta tähän mennessä ei ole ollut puhettakaan siitä, että eläkeläisten opiskeluoikeutta rajoitettaisiin. Paskempi lopputulos tällä nykymallilla, vaikka kumpikin, sekä eläkeläinen että ulkomaalainen, opiskelee  täällä ns.huvikseen vieden paikan joltain toiselta, mutta ulkomaalaisille on sentään omat kiintiönsä ja he ovat useimmiten nuoria ihmisiä, joilla on ura edessään eikä takana.

Useissa maissa on käytäntönä ns. motivaatiokirjeet, ehkä sellaiset pitäisi ottaa käyttöön täälläkin kaikilta  40-90v. ihmisiltä, ulkomailta tulijat ainakin joutuvat jo nyt sellaisen joka tapauksessa luomaan.

Muutoin kohta iso osa erityisesti pienten tdk:n kuluista menee näille eläkeläisille pelkkään kuoren kiillotukseen. Ja varmasti eläkkeelle joutunut tohtori pärjää pääsykokeessa paremmin kuin joku vuoden fyssaa opiskellut 20v., joka sittenkin haluaa opiskella vaikka kieliä tai hissaa.

Miten se ulkomaalaisen ura suomalaista yhteiskuntaa hyödyttää, jos ja kun valtaosa ulkomaalaisista opiskelijoista häippäisee Suomesta heti, kun ovat tutkintonsa saaneet? Siinä on silloin Suomi käyttänyt verorahoja aivan turhaan ulkomaalaisen opiskelijan koulutukseen, mitään ei saa takaisin ja samalla on joku oman maan nuori jäänyt ilman koulutuspaikkaa.

Lisäksi mitä tulee siihen, kun joku mainitsi aikaisemmin "nämä eläkeiässä olevat opiskelijat eivät kunnolla edes panosta opiskeluun" no ihan samaan voi sanoa monien ulkomaalaisten opiskelijoiden osalta. Heissä on paljon niitäkin, jotka ovat täällä enimmäkseen vain bilettämässä, ollaan poissa luennoilta, harjoituksista ja yhteisistä harjoitustöistä ja opinnot venyvät vuosia suunnitellusta. Ja Suomen valtio ja veronmaksajat tietenkin maksaa kaiken.

Kyllä Suomeen pitäisi välittömästi saada lukukausimaksut kaikille ulkomaalaisille opiskelijoille. Ei Suomella yksinkertaisesti ole varaa olla ilmainen korkeakoulu koko maailmalle.

Ulkkis voi vaikka vahingossa menestyä ja julkaista jotain, tällöin opinahjo saa kansainvälistä näyttöä, koska koulutuksen antanut oppilaitos mainitaan aina mahdollisissa julkaisuissa. Eläkeläinen taas haluaa todistaa muille kanssaihmisilleen lähinnä sen, ettei ole seniili, in her/ his second childhood, valmis vanhainkotiin tai muutoin vain haluaa itselleen sen kunnian, että "hän kykeni loppuun asti omaksumaan uutta", sitten siellä paikallisen lehden hautakirjoituksessa lukee kunniamainintana:

Rakkaamme se. ja.se. & moninkertainen tohtori teki elämätyönsä tieteen a. parissa, eikä hän koskaan saanut sammutettua tiedonjanon kipinäänsä, vaan luki jopa viimeisillä päivillään itsensä a). alan lisäksi ( tämä tietenkin mainittava!) myös alan b.) tohtoriksi. Näin hän osoitti luonteensa kauneuden ja tiedon rakkautensa muille läheisilleen, viimeiseen asti s.s.:n järki juoksi kirkkaammin mitä näillä nykynuorilla ( ja ihan viis muista, kilpailuetua on aina käytettävä). Kaunis elämäntarina on tosiaan vertaansa vailla, kunnianhimoa hänellä riitti loppuun saakka ( ja ihan vitut siitä, että monet nuoret eivät vieläkään pääse opiskelemaan, koska näitä tittelinkipeitä lähinnä hautakivensa suhteen olevia Matteja riittää.)