Eläkeikää lähestyvät opiskelijat
Eikö nyt millään perkeleellä voisi säästää siitä, ettei oteta enää vanhuksia jatko-opintoihin. Vievät paikkoja nuoremmilta.
Kommentit (30)
Jep. Lisäksi aivan ulalla kaikesta, eivät saa suorituksia kasaan, tai vain nipin napin läpi pääsevät. Hävettää olla luennolla jossa joku höperö vanhus alkaa jaaritella omiaan. On niitä teräviäkin seniori opiskelijoita, mutta he ovat harvassa ainakin omalla ajallani. Tosiaan se, että vievät paikkoja nuorilta, on itsekästä. Sitäpaitsi on olemassa omat kiintiönsä tällaisille ei tutkintoon tähtääville opiskelijoille, menisivät sen ohjelman kautta...
Don't hate the player, hate the game. Vika on päättäjissä, ei ihmisissä, jotka elävät niiden päätöksien suomissa rajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vähän samaa olen miettinyt. Opiskelen yliopistossa, ja vuosikurssillani on muutamia oikasti jo eläkkeellä olevia, huvikseen opiskelevat - tietysti se varmasti tuo sisältöä heidän elämäänsä. Mutta olisihan se kiva jos he opiskelisivat vaikka kotonaan omatoimisesti(tietty luennoilla tulee vähän eri asiaa kujin kirjoissa), eivätkä veisi paikkaa joltakulta joka vielä menee töihinkin tutkinnon saatuaan.
tulipas paljon kirjoistusvirheitä, syytän kännykkää! :)
Olen miettinyt ihan samaa. Minun kanssa samaan aikaan opinnot aloitti yksi nainen, joka ylpeästi ilmoitti valmistuvansa eläkkeelle. Taisi olla 62 tjsp aloittaessaan, siinä menee yhteiskunnan varat hyvään käyttöön...
Riippuu niin alasta ja siitä, miten opiskelee. Joku hyvin omatoiminen opiskelija ei kummemmin vaikka yliopistossa resursseja vie. Käy tenteissä ja sillä selvä.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu niin alasta ja siitä, miten opiskelee. Joku hyvin omatoiminen opiskelija ei kummemmin vaikka yliopistossa resursseja vie. Käy tenteissä ja sillä selvä.
ihan yhtälailla se niitä resursseja silti vie - vaikka kaikki ei luennoilla kävisikään, kyllä se luennoitsija sen luennon silti pitää. luennoitsija myös tarkistaa kokeet, ihan sama oletko luennolla ollut vai et. Eläkkeellä oleva myös vie paikan opiskelijalta, joka valmistuttuaan menee töihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu niin alasta ja siitä, miten opiskelee. Joku hyvin omatoiminen opiskelija ei kummemmin vaikka yliopistossa resursseja vie. Käy tenteissä ja sillä selvä.
ihan yhtälailla se niitä resursseja silti vie - vaikka kaikki ei luennoilla kävisikään, kyllä se luennoitsija sen luennon silti pitää. luennoitsija myös tarkistaa kokeet, ihan sama oletko luennolla ollut vai et. Eläkkeellä oleva myös vie paikan opiskelijalta, joka valmistuttuaan menee töihin.
Täysin hukkaan laitettua aikaa ja rahaa siis.
Katkeruutta ilmassa.... Etkö saanut opiskelupaikkaa? :D
Ei kai se vanhusten vika voi olla, jos nuoret ovat liian kelvottomia, laiskoja ja osaamattomia. Nuoret menettävät opiskelupaikat siksi, että eivät ole riittävän hyviä saamaan opiskelupaikkaa eivätkä vanhusten vuoksi.
Terveisin GVM, eläkeikään 10 vuotta.
Kuinkas moni nuori meneekään suoraan työttömyyskortistoon juuri valmistuttuaan, ja kuinka moni ei tee päivääkään sitä työtä, johon aloitti opiskelun 20-vuotiaana vaan vaihtaa alaa? Että se siitä työnteosta.
Elämänikäinen oppiminen on vähän tuollaista nousukauden huumassa huudeltua idealismia. Tokihan se hyvinvointia luo, kun ihmiset sivistävät itseään. Toiset oppivat, toisilla on ketä opettaa.
Sitten kun alkaa säästäminen julkisenhallinnon kuluissa ja vaikkapa koulutuksessa, tullaan tilanteeseen, jossa eläkkeellä olevan ylilääkärin taidehistorian opinnot ovat varmaan vähemmän tärkeitä yhteisen hyvän kannalta kuin vaikkapa lukionsa päättäneen vasta alkavat kauppatieteiden opinnot. Eivät nämä aivan yhteismitallisia ole, eikä resursseja ja opettajia ja opiskelupaikkoja tuosta vain siirretä alalta toiselle.
Itse olen kyllä sitä mieltä että eläkeläisille kuuluu lähinnä nämä kansalaisopistojen kurssit, jossa saa huovuttaa poppanaliinoja tai opiskella italian alkeita lomamatkaa varten. Niistä yleensä maksetaankin omasta pussista. Viisainta näissäkin on käyttää jotain kunnan koulujen tiloja, jotka ovat illat tyhjillään.
Ehkä aika pieni ongelma nämä eläkeläisopiskelijat silti suuressa kaavassa. Meillä matematiikan laitoksella oli satoja uusia opiskelijoita aina per vuosikurssi ja koko koulussa ehkä vain kaksi selkeästi vanhoilla päivillään kouluun päässeitä harrastelijaopiskelijoita. Ei ollut niin sanotusti keneltäkään pois heidän siellä hengailu, mutta kun seurasin heidän menestystään käytävien seiniltä tenttituloksista, eipä siellä kovin häävejä tuloksia ollut. Asiat kun olivat matikanlaitoksen peruskursseillakin suhteellisen vaikeita.
Aika paljon meillä menee rahaa sellaisiin kouluttamisiin missä ihminen pidetään keinotekoisesti työttömyystilastoista pois erilaisilla työkkärin kursseilla "muka työkykyisenä ja -taitoisena", vaikka henkilöllä ei tule koskaan olemaan mitään realistisia työllistymismahdollisuuksia. Kun joku 55-vuotias sahuri-Martti tulee työkkäriin, niin siellä ohjataan Martti ensimmäisenä suorittamaan @-korttia. Sillä paperilla se Martti dippainssin hommia tuskin lähtee tekemään tai uutta startup-pelifirmaa perustamaan.
Vierailija kirjoitti:
Elämänikäinen oppiminen on vähän tuollaista nousukauden huumassa huudeltua idealismia. Tokihan se hyvinvointia luo, kun ihmiset sivistävät itseään. Toiset oppivat, toisilla on ketä opettaa.
Sitten kun alkaa säästäminen julkisenhallinnon kuluissa ja vaikkapa koulutuksessa, tullaan tilanteeseen, jossa eläkkeellä olevan ylilääkärin taidehistorian opinnot ovat varmaan vähemmän tärkeitä yhteisen hyvän kannalta kuin vaikkapa lukionsa päättäneen vasta alkavat kauppatieteiden opinnot. Eivät nämä aivan yhteismitallisia ole, eikä resursseja ja opettajia ja opiskelupaikkoja tuosta vain siirretä alalta toiselle.
Itse olen kyllä sitä mieltä että eläkeläisille kuuluu lähinnä nämä kansalaisopistojen kurssit, jossa saa huovuttaa poppanaliinoja tai opiskella italian alkeita lomamatkaa varten. Niistä yleensä maksetaankin omasta pussista. Viisainta näissäkin on käyttää jotain kunnan koulujen tiloja, jotka ovat illat tyhjillään.
Ehkä aika pieni ongelma nämä eläkeläisopiskelijat silti suuressa kaavassa. Meillä matematiikan laitoksella oli satoja uusia opiskelijoita aina per vuosikurssi ja koko koulussa ehkä vain kaksi selkeästi vanhoilla päivillään kouluun päässeitä harrastelijaopiskelijoita. Ei ollut niin sanotusti keneltäkään pois heidän siellä hengailu, mutta kun seurasin heidän menestystään käytävien seiniltä tenttituloksista, eipä siellä kovin häävejä tuloksia ollut. Asiat kun olivat matikanlaitoksen peruskursseillakin suhteellisen vaikeita.
Aika paljon meillä menee rahaa sellaisiin kouluttamisiin missä ihminen pidetään keinotekoisesti työttömyystilastoista pois erilaisilla työkkärin kursseilla "muka työkykyisenä ja -taitoisena", vaikka henkilöllä ei tule koskaan olemaan mitään realistisia työllistymismahdollisuuksia. Kun joku 55-vuotias sahuri-Martti tulee työkkäriin, niin siellä ohjataan Martti ensimmäisenä suorittamaan @-korttia. Sillä paperilla se Martti dippainssin hommia tuskin lähtee tekemään tai uutta startup-pelifirmaa perustamaan.
Teidän koulussa oli tietosuojaongelma.
Ei sitä kieltää pidä, mutta maksun voisi laittaa aiheutettujen kustannusten mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämänikäinen oppiminen on vähän tuollaista nousukauden huumassa huudeltua idealismia. Tokihan se hyvinvointia luo, kun ihmiset sivistävät itseään. Toiset oppivat, toisilla on ketä opettaa.
Sitten kun alkaa säästäminen julkisenhallinnon kuluissa ja vaikkapa koulutuksessa, tullaan tilanteeseen, jossa eläkkeellä olevan ylilääkärin taidehistorian opinnot ovat varmaan vähemmän tärkeitä yhteisen hyvän kannalta kuin vaikkapa lukionsa päättäneen vasta alkavat kauppatieteiden opinnot. Eivät nämä aivan yhteismitallisia ole, eikä resursseja ja opettajia ja opiskelupaikkoja tuosta vain siirretä alalta toiselle.
Itse olen kyllä sitä mieltä että eläkeläisille kuuluu lähinnä nämä kansalaisopistojen kurssit, jossa saa huovuttaa poppanaliinoja tai opiskella italian alkeita lomamatkaa varten. Niistä yleensä maksetaankin omasta pussista. Viisainta näissäkin on käyttää jotain kunnan koulujen tiloja, jotka ovat illat tyhjillään.
Ehkä aika pieni ongelma nämä eläkeläisopiskelijat silti suuressa kaavassa. Meillä matematiikan laitoksella oli satoja uusia opiskelijoita aina per vuosikurssi ja koko koulussa ehkä vain kaksi selkeästi vanhoilla päivillään kouluun päässeitä harrastelijaopiskelijoita. Ei ollut niin sanotusti keneltäkään pois heidän siellä hengailu, mutta kun seurasin heidän menestystään käytävien seiniltä tenttituloksista, eipä siellä kovin häävejä tuloksia ollut. Asiat kun olivat matikanlaitoksen peruskursseillakin suhteellisen vaikeita.
Aika paljon meillä menee rahaa sellaisiin kouluttamisiin missä ihminen pidetään keinotekoisesti työttömyystilastoista pois erilaisilla työkkärin kursseilla "muka työkykyisenä ja -taitoisena", vaikka henkilöllä ei tule koskaan olemaan mitään realistisia työllistymismahdollisuuksia. Kun joku 55-vuotias sahuri-Martti tulee työkkäriin, niin siellä ohjataan Martti ensimmäisenä suorittamaan @-korttia. Sillä paperilla se Martti dippainssin hommia tuskin lähtee tekemään tai uutta startup-pelifirmaa perustamaan.
Teidän koulussa oli tietosuojaongelma.
Samaan kiinnitin huomiota. Miten joku voi olla kiinnostunut noin paljoa toisten opiskelusta.
No oppilaitokset kasvattakoot opiskelijakiintiöitään tai nuoret lukekoot enemmän pääsykokeisiin, että pääsevät sisään! Ei opiskelupaikkoja kuulu antaa iän tai minkään muunkaan ulkoisen ominaisuuden mukaan vaan vain ja ainoastaan osaamisen perusteella.
Minä en ole mikään vanhusopiskelija, vaan tavallinen opiskelija, joka on aivan kohta valmistumassa. Minä pääsin aikanaan sisään heikoilla arvosanoilla, koska onnistuin pääsykokeissa. Ei voisi vähempää kiinnostaa, olenko vienyt silloin aikanaan jonkin L:n arvosanoilla sisään yrittäneen paikan, joka ei silloin onnistunut pääsykokeissa. Koska menettely oli sellainen, että pääsykoe ratkaisi sisäänpääsyn, niin silloin se sellainen myös oli ja siinä se.
Tietysti myöhäiskeski-ikäisten opiskelutaidot voivat olla paremmat kuin nuorten, mutta ei se silti tarkoita sitä että 55-vuotiaan pitäisi päästä lääketieteelliseen parikymppisen ohi.
Joillakin ihmisillä voi olla jopa kyse jonkinlaisesta ikäkriisin käsittelystä ja motivaatio opiskeluun tulee sitä kautta, kun haluaa vielä uuden identiteetin ilman todellisia työllisyysmahdollisuuksia.
Aloitetaan säästäminen ensimmäiseksi siitä, että ulkomaalaisille opiskelijoille asetetaan lukukausimaksut. Ai niin, mutta jokos ne lukukausimaksut ulkomaalaisille jo tulivat?
Vierailija kirjoitti:
No oppilaitokset kasvattakoot opiskelijakiintiöitään tai nuoret lukekoot enemmän pääsykokeisiin, että pääsevät sisään! Ei opiskelupaikkoja kuulu antaa iän tai minkään muunkaan ulkoisen ominaisuuden mukaan vaan vain ja ainoastaan osaamisen perusteella.
Minä en ole mikään vanhusopiskelija, vaan tavallinen opiskelija, joka on aivan kohta valmistumassa. Minä pääsin aikanaan sisään heikoilla arvosanoilla, koska onnistuin pääsykokeissa. Ei voisi vähempää kiinnostaa, olenko vienyt silloin aikanaan jonkin L:n arvosanoilla sisään yrittäneen paikan, joka ei silloin onnistunut pääsykokeissa. Koska menettely oli sellainen, että pääsykoe ratkaisi sisäänpääsyn, niin silloin se sellainen myös oli ja siinä se.
Mikä humblebrag. Mistä lähtien pelkkä pääsykoe olisi huono valintakriteeri...
Mitä väliä? Ylikoulutusta on alalla kuin alalla, niin luulisi teidän nuorten etu olevan nuo "harrastelijat". Onpa vähemmän tappelua työmarkkinoilla. Ainakin itselleni olisi sopinut hyvin, vaikka 50% opiskelijoista olisi ollut eläkeikäisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elämänikäinen oppiminen on vähän tuollaista nousukauden huumassa huudeltua idealismia. Tokihan se hyvinvointia luo, kun ihmiset sivistävät itseään. Toiset oppivat, toisilla on ketä opettaa.
Sitten kun alkaa säästäminen julkisenhallinnon kuluissa ja vaikkapa koulutuksessa, tullaan tilanteeseen, jossa eläkkeellä olevan ylilääkärin taidehistorian opinnot ovat varmaan vähemmän tärkeitä yhteisen hyvän kannalta kuin vaikkapa lukionsa päättäneen vasta alkavat kauppatieteiden opinnot. Eivät nämä aivan yhteismitallisia ole, eikä resursseja ja opettajia ja opiskelupaikkoja tuosta vain siirretä alalta toiselle.
Itse olen kyllä sitä mieltä että eläkeläisille kuuluu lähinnä nämä kansalaisopistojen kurssit, jossa saa huovuttaa poppanaliinoja tai opiskella italian alkeita lomamatkaa varten. Niistä yleensä maksetaankin omasta pussista. Viisainta näissäkin on käyttää jotain kunnan koulujen tiloja, jotka ovat illat tyhjillään.
Ehkä aika pieni ongelma nämä eläkeläisopiskelijat silti suuressa kaavassa. Meillä matematiikan laitoksella oli satoja uusia opiskelijoita aina per vuosikurssi ja koko koulussa ehkä vain kaksi selkeästi vanhoilla päivillään kouluun päässeitä harrastelijaopiskelijoita. Ei ollut niin sanotusti keneltäkään pois heidän siellä hengailu, mutta kun seurasin heidän menestystään käytävien seiniltä tenttituloksista, eipä siellä kovin häävejä tuloksia ollut. Asiat kun olivat matikanlaitoksen peruskursseillakin suhteellisen vaikeita.
Aika paljon meillä menee rahaa sellaisiin kouluttamisiin missä ihminen pidetään keinotekoisesti työttömyystilastoista pois erilaisilla työkkärin kursseilla "muka työkykyisenä ja -taitoisena", vaikka henkilöllä ei tule koskaan olemaan mitään realistisia työllistymismahdollisuuksia. Kun joku 55-vuotias sahuri-Martti tulee työkkäriin, niin siellä ohjataan Martti ensimmäisenä suorittamaan @-korttia. Sillä paperilla se Martti dippainssin hommia tuskin lähtee tekemään tai uutta startup-pelifirmaa perustamaan.
Teidän koulussa oli tietosuojaongelma.
Samaan kiinnitin huomiota. Miten joku voi olla kiinnostunut noin paljoa toisten opiskelusta.
Tenttitulokset ovat useissa aineissa nähtävissä ko.aineen ilmoitustaululla tms., tokihan siellä on pelkkä opiskelijanro, mutta eikös senkin aika nopeasti opi esim. ryhmätöissä tai yhteisillä kursseilla. Nykylinjaus toki on se, ettei omaa opiskelijanroa saisi antaa toisen käyttöön, mutta silti se on merkittävä joka paperiin. Joku utelias bongaa sitten vaikka kandisemmassa itseään kiinnostavien tyyppien nro:t ylös.
Mutta olen aivan samaa mieltä ap:n kanssa asiasta, eläkeläinen vie jonkun toisen paikan, tai potentiaalin uraan tms. Toisaalta osa nuorista opiskelijoistakaan ei valmistu ikinä, joten aivan sama lopputulos siinäkin. Yliopisto saa rahaa valmistuvista maistereista, ehkä eläkeläinen on siinä mielessä kannattava sijoitus. Nämä eivät ainakaan vaihda alaa yhtä nopsaan mitä nuoremmat opiskelijat.
Valitettavasti ainoastaan tolkuton tolkku tähän hommaan on jo tulossa, nimittäin ne ensikertalaiskiintiöt, jatkossa uusista opiskelupaikoista menee 80% lukiosta valmistuville, jollei ole jo mennyt, sitten virhevalinnan alan suhteen tehneet 20-30v. nuoret kilpailevat siitä 20% opiskelupaikoista näiden eläkeläisten kanssa. Aina vaan paskempi linja, mutta mitä muuta tältä hallitukselta voi opiskelija tai nuori odottaa? Moni vetreä suurten ikäluokkien edustaja -ikäihminen ja eläkeläinen-haluaa syödä kaiken sen hyvän mitä Suomesta vielä löytyy. Muille jää sitten tän sukupolven jäljiltä pelkkä luu käteen. Poliitikot eivät näitä uskalla suututtaa, koska silloin menisi iso osa äänistä kankkulan kaivoon.
Vähän samaa olen miettinyt. Opiskelen yliopistossa, ja vuosikurssillani on muutamia oikasti jo eläkkeellä olevia, huvikseen opiskelevat - tietysti se varmasti tuo sisältöä heidän elämäänsä. Mutta olisihan se kiva jos he opiskelisivat vaikka kotonaan omatoimisesti(tietty luennoilla tulee vähän eri asiaa kujin kirjoissa), eivätkä veisi paikkaa joltakulta joka vielä menee töihinkin tutkinnon saatuaan.