Miksi kyllästyn seurustelukumppaniin aina 2-3 vuoden jälkeen?
Näin kävi eksänikin kanssa. Ja nyt taas olen suhteessa, jossa en enää tunne poikaystävääni kohtaan juuri mitään. Kosketus ja seksi vain ärsyttää. En varmaan ikinä voi mennä naimisiin. Onko minussa vika vai enkö ole vain tavannut sitä oikeaa?
Kommentit (15)
Et ole tajunnut että rakastuminen on kemiallinen reaktio.
Pidä tauko seurustelussa ja elä yksin. Suhteesta toiseen -elämä voi olla rasittavaa.
koska et tarvitse miestä
ehkä vika on siinä. jotkut meistä on tarkoitettu sinkuiksi.
Vierailija kirjoitti:
Pidä tauko seurustelussa ja elä yksin. Suhteesta toiseen -elämä voi olla rasittavaa.
Tämä voisi kyllä toimia. Usein haaveilen yksin asumisesta. Olen siis seurustellut kaksi kertaa, nykyiseni ja eksäni kanssa.
Ap
Haluat vain elää seurustelusuhteen ensihuumassa. Se ensihuuma menee aina ohi n. 2-3 vuoden jälkeen.
Osaat rakastua, mutta et rakastaa.
Tän takia mä en seurustele, enkä usko yksiavioisuuteen. Rakastun kyllä, mutta ei se kestä! Enkä jaksa pitää yllä suhdetta, jossa pitää tehdä helvetisti töitä, että seksissä olisi vielä jotain kiinnostavaa ja että muutenkin jaksais toisen seuraa.
Oletko mahdollisesti koukussa ihastumisen ja rakastumisen tunteisiin? Parisuhteessahan kiintymys muutta muotoaan ensihuuman jälkeen, ja sitten vasta ne syvemmät tunteet toista kohtaa pääsevät kehittymään. Eli tulkitsen, että haet juuri niitä vahvoja hullaantumisen tunteita, mutta koska et aidosti ole kiinnostunut kumppaneistasi vaan haet vain tunnekokemusta, kiinnostuksesi lopahtaa niiden haihduttua. Voi olla, että haet myös vain hyväksytyksi ja halutuksi tulemisen tunneta, koska sinulla on huono itsetunto. Jos näin, niin suosittelisin, että opettelisit elämään yksin ja tulemaan ensin toimeen ihan itsesi kanssa. Kun oma itsetunto on terveellä ja tasapainosella pohjalla, on parempi mahdollisuus ottaa vastaan sellainen ihminen, joka on oikeasti "se oikea", eikä vaan alkaa seurustelemaan toisen kanssa siksi, "että olisi edes joku".
Kerro seuraavalla miehelle millainen olet, niin saat elää yksin.
Onko sinua itseäsi koskaan jätetty?
Mitä tälle asialle sitten voi tehdä? Miten opetella elämään ilman sitä ensihuumaa jos kyse on siitä? Tai miten oppia rakastamaan?
Lisäksi ärsyttää nykyisen jatkuva tiuskiminen ja kiukuttelu minulle :( Mietin välillä, että mitä pahaa olen tehnyt kun toinen käyttäytyy niin inhottavasti.
Ap
Syynä eräs hormoni, jonka nimeä en muista :) aivot tuottavat tätä hormonia, joka saa ihmisen tuntemaan rakkautta 2-3 vuotta omaa paria kohtaan. Tämän jälkeen hormonin tuotanto vähenee huomattavasti, ja rakkaus pysyy (jos pysyy) kiintymyksen ym. muiden tunteiden takia :)
T: aloitteleva psykologian opiskelija, jollain kurssilla/kirjassa/luentosarjalla kerrottiin tälläista :)
Vierailija kirjoitti:
Syynä eräs hormoni, jonka nimeä en muista :) aivot tuottavat tätä hormonia, joka saa ihmisen tuntemaan rakkautta 2-3 vuotta omaa paria kohtaan. Tämän jälkeen hormonin tuotanto vähenee huomattavasti, ja rakkaus pysyy (jos pysyy) kiintymyksen ym. muiden tunteiden takia :)
T: aloitteleva psykologian opiskelija, jollain kurssilla/kirjassa/luentosarjalla kerrottiin tälläista :)
Ja siis tietty rakkautta voi tuon hormonin tuotannon vähenemisen jälkeenkin jälkeenkin tuntea, mutta juurikin se "alkuhuuma" johtuu kai tuosta hormonista.
Koska esineellistät kumppanisi: hän on sinulle vain materiaa, tai siis pelkkää matskua!