Miesystävä haluaa testata asumista yhdessä muutaman päivän ajan

Mielestäni toimitte fiksusti. On hyvä, että haluatte kokeilla, että miten se teidän hommanne toimisi. Olkaa vain pidempi aika yhdessä, vaikka kaksi viikkoa? Siinä tulisi yksi viikonloppu ainakin ja arkea koettua. Myös lapsilta loppuisi sellainen vieraskoreus ja mies näkisi, mitä se elämänne oikeasti on. Ja itse olen ainakin sellainen persoona, että rupean jo viikossa olemaan aikalailla kotonani. Varsinkin parisuhteessa en koe sitä esittämisen pakkoa. Eli parissa viikossa näkee kivasti sitä jo pikkusen, kuinka toinen hoitaa hommia ja kuinka oma-aloitteinen on. :)

Vierailija kirjoitti:

Naurattaa ihmiset, jotka on silleen "yhteenmuutto kuuluu suhteeseen tietyssä vaiheessa". Kaikista ei ole sellaiseen, itse olen ainakin ns. liian itsenäinen moiseen. Oma rauha, omat asiat. Lisäksi siinä on kuitenkin otettava toinen huomioon käyttäytymisessä, joten jos välillä haluaakin olla niin kuin olisi yksin, on tämä varmasti keskustelun paikka ettei välinpitämättömyydellään tule loukanneeksi. Itsestäni tuntuisi, että olen kuin jossain poseeraustilassa. Kun kuvittelen saavani arvostelua siitä mitä telkkarista katson tai, että kotiin voisi tulla vieraita ihmisiä ilman kutsuani, suorastaan huvittavat minua. Yllättävän moni ihminen ei tunnu ymmärtävän näin ajattelevia.

Mikään pakko ei ole yhteenmuuttaa.

Joten Ap, jos tunnet sillä pilaavasi suhteesi, niin pitäkää omat asunnot.

Kiitän tosi paljon tästä vastauksesta. Ymmärrän täysin mitä tarkoitat. Yhteenmuutto tuntuu silti hyvältä idealta verrattuna siihen kuinka tämä muuten jatkuisi. En tahtoisi myöskään ns.hukata tätä tilaisuutta kun muuten olemme tulleet hyvin toimeen. Minulla on ollut hyvin jopa mahdotonkin lista ominaisuuksista joita tulevalla kumppanillani tulisi olla ja hän täyttää pitkälti nämä vaatimukset.

En ehkä ole koskaan valmis täysin luopumaan itsenäisyydestäni, joten asia ei välttämättä lisää odottamalla parane vaan muutos olisi uskallettava ottaa vastaan.

Olemme keskustelleet paljon ja mies tietää, että olen ihminen, joka tarvitsee omaa tilaa. Siitä syystä sovimmekin yhteen kun niin tarvitsee hänkin ja minua se ei haittaa vaan päinvastoin. Olen mielissäni jos mies menee jonnekin yksinään ja saan olla kotona itsekseni (teineillä oma rauha ja pienimmät menee aikaisin nukkumaan).

Itse harvoin lähden minnekään ja se johtuu sairaudestani.

Noh... Pitää pohtia. Saatan vaan pohtia liikaakin kun joskus aiemmin olisin vain tehnyt niin kuin tunnen parhaaksi.

Nyt pitää mennä. Hyvää sunnuntaita kaikille!

Mielestäni ap sinun kannattaa kuunnella itseäsi. Jos yhteenmuutto yhtään arveluttaa, niin jatkakaa erillänne.

Laittaisin itselleni yhteenmuuton plussat ja miinukset selkeästi paperille. Samoin kuin taloudelliset asiat. Kuinka asumiskulut tai ruokamenot jaettaisiin? Kuinka kumpikin hyödytte yhteenmuutosta?

Muutin yhteen osittain miehen suostuttelun vuoksi. Itselleni olisi sopinut asuminen erillään, mutta miehen mielestä järkevämpää oli muuttaa yhteen. Suostuin, vaikka muutama asia epäilytti jo tuolloin.

Mies alkoi myös nopeasti näyttää, mikä oli miehiään. Ensimmäinen yhteenmuuton selvittely tuli siitä, että kumman nimiin vuokrasopimus tehdään. Lopulta se tehtiin molempien nimiin, mutta mies oli aluksi ehdottanut vuokranantajalle, että hän olisi päävuokralainen ja minä olisin ollut hänen alivuokralaisensa.

Muitakin asioita ilmeni, joissa mies halusi vetää kotiinpäin. Myöhemmin mies ehdotti parin kuukauden yjdessäasumisen jälkeen yhteisen asunnon ostamista. Tästä kieltäydyin.

Yhdessäasuminen kesti meillä reilun vuoden. Jälkikäteen ajatellen olisi pitänyt jo alusta alkaen kuunnella omia tuntemuksia paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi edes pitäisi muuttaa yhteen? Miksi se olisi pakollisesti seuraava etappi? Mulla on 3 vuotta ollut seurustelusuhde, eikä asuta yhdessä, juurikaan lasten takia. Ollaan yhdessä kun lapset on isällään. Kaikille helpointa näin.

Siksi kun se tuntuu hyvältä vaihtoehdolta meille. Enkä tänne niitä arkisempia perusteluja voi laittaa.

Ainoa asia on juuri tuo, että mies haluaa vielä varmistua siitä, että kokee olevansa meidän arkeemme sillä tavoin valmis kun nyt vaan voi tässä kohtaa olla.

Kaikilla sitäpaitsi eivät lapset ole isällään säännöllisesti vaan epäsäännöllisen säännöllisesti sitten hieman pitempiä aikoja, joten menisi meillä aivan mahdottomaksi jatkaa suhdetta jos näkisimme vain silloin.

Hain aloituksella lähinnä vinkkejä, ajatuksena, että tuo kyläily luonamme olisi mahdollisimman lähellä oikeaa yhdessä asumista.

Hain myös mielipidettä siitä, että mitä ajatuksia miehen pyyntö voisi herättää.

Tässä nyt kuitenkin päädyttiin ruotimaan enemmänkin minua ihmisenä.

Nimenomaanhan se yhteenmuutto ei vaikuta hyvältä kun sitä noin tarvitsee arpoa.

Tuolla lapsimäärällä minusta yhteenmuutto ei ole viisasta kun mies selvästi epäröi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi edes pitäisi muuttaa yhteen? Miksi se olisi pakollisesti seuraava etappi? Mulla on 3 vuotta ollut seurustelusuhde, eikä asuta yhdessä, juurikaan lasten takia. Ollaan yhdessä kun lapset on isällään. Kaikille helpointa näin.

Siksi kun se tuntuu hyvältä vaihtoehdolta meille. Enkä tänne niitä arkisempia perusteluja voi laittaa.

Ainoa asia on juuri tuo, että mies haluaa vielä varmistua siitä, että kokee olevansa meidän arkeemme sillä tavoin valmis kun nyt vaan voi tässä kohtaa olla.

Kaikilla sitäpaitsi eivät lapset ole isällään säännöllisesti vaan epäsäännöllisen säännöllisesti sitten hieman pitempiä aikoja, joten menisi meillä aivan mahdottomaksi jatkaa suhdetta jos näkisimme vain silloin.

Hain aloituksella lähinnä vinkkejä, ajatuksena, että tuo kyläily luonamme olisi mahdollisimman lähellä oikeaa yhdessä asumista.

Hain myös mielipidettä siitä, että mitä ajatuksia miehen pyyntö voisi herättää.

Tässä nyt kuitenkin päädyttiin ruotimaan enemmänkin minua ihmisenä.

Kyläilyhän ei ole koskaan asumista. Mies selvästi epäröi ja paljon eikä ole näköjään teillä juuri aikaansa viettänyt. Olette aivan liian alkuvaiheessa miettimään yhteenmuuttoa. Yhteen ei pidä koskaan muuttaa käytännön syistä vaan halusta olla yhdessä joka päivä.