Älykkäät ihmiset eivät siivoa kotiaan niin usein kuin heitä tyhmemmät
Kaikkihan tiedämme nörtit, jotka istuvat nenä kiinni tietokoneessa. Heidän kotinsa usein hukkuu paskaan. Heillä on niin paljon muuta ajateltavaa kuin jokin siivoaminen, mihin ei tarvita juurikaan aivotoimintaa.
Jotkut meistä tietävät myös MacGyverin. Hänhän oli älykkö eikä hänkään välittänyt siivoamisesta. Kerran Pete kysyi käydessään MacGyverin luona, että eikö hän siivoa koskaan. Muistaakseni vastaus oli "kerran vuodessa".
Tutuiksi ovat tulleet meille monille lifestyle-bloggaajat, joita nyt ei niin älykkäiksi voi kutsua, ja he tuntuvat käyttävänsä merkittävän osan ajastaan kotinsa siivoamiseen ja koristeluun. Onhan sillä nyt väliä, miltä kämppä näyttää kun otetaan kuvia ja pidetään illanistujaisia.
Puhunko paskaa vai oletko kenties itsekin huomannut saman?
Kommentit (52)
Kyllä mä väittäisin, että järkevä järjestyksen pitäminen kertoo enemmän a) itsesäätelytaidoista ja oman toiminnan ohjaamiskyvyistä ja b) henkilökohtaisesta kaaoksensiedosta. Kummallakaan ei ole tekemistä älykkyyden kanssa. Suurin osa ystävistäni on yliopistoihmisiä ja heidän kodeissaan on säännönmukaisesti siistiä. Kukaan ei tosiaankaan ole mikään sisustusbloggari tai sellaisesta edes kiinnostunut, mutta kaikilla on kyky ja halu tehdä ympäristöstään viihtyisä. Sen sijaan eräs ystäväni, jolla on vakavia hahmotushäiriöitä, ei pysty mitenkään pitämään kaaosta kurissa ja koti on suorastaan siivoton.
Siivoan koska on kivempaa rentoutua kun on viihtyisää. Siivoan ja sitten löhöän pari päivää. Se on juhlava fiilis, kun tavarat on järjestyksessä ja pyykkikaappi tyhjänä. Olen visuaalinen ihminen ja kaikki roinakasat ja turha tavara ärsyttää, klähmäisyys ja tahrat ällöttää, enkä voi käyttää likaista vessaa. En voi nukkua likaisessa sängyssä, likaisissa lakanoissa.
En myöskään voi aloittaa ruoanlaittoa likaisessa keittiössä. Jos aamulla heräisin aamupalan tekoon tiskivuoren keskelle rasvaisessa keittiössä, olisin ärtynyt. Haluan aloittaa aamuni miellyttävästi. Ensin suihkuun, sitten kuppi kuumaa kaakaota kauniista mukista, pari palaa paahdettua leipää, ja sanomalehti. Puhtaat vaatteet päälle.
Ihan sama mitä muut ajattelee. Tiedän, että paskan keskellä asuvat ovat itsekin likaisia ja haisevia.
Yksi narsismin tuntomerkeistä on: koti kuin kaatopaikka, mutta oma ulkonäkö viimeisen päälle siloiteltu.
Tai sitten siivouksen hoitaa kumppani.
Olenkin aina tuntenut itseni tavallista älykkäämmäksi ja tuo oire sopii kuvioon :)
Vierailija kirjoitti:
Noniin, tässäpä taas hyvä tilaisuus korottaa itseään. "Elän paskan keskellä, olen siis älykäs!"
Joillekin se siisteyden ylläpitäminen tulee luonnostaan. Voin paremmin puhtaassa ja siistissä ympäristössä. En halua omistaa roinaa. Kotini ei silti näytä sisustuslehdestä repäistyltä, mutta siistiä on.
Oletko varma, ettet itse korottanut itseäsi tuolla kommentilla? Epäilen, että se mitä kutsut roinaksi, on jollekin muulle ihan tavallista tavaraa (en siis puhu homehtuneista ruuista tms.). Kutsuessasi sitä roinaksi, pidät toisen ihmisen omaisuutta huonona ja tarpeettomana.
Minkä neuvon annat ihmiselle, jolle siisteyden ylläpitänen ei tule luonnostaan? Kuinka paljon enemmän hänen pitää uhrata omasta hyvinvoinnistaan, jotta kotinsa olisi sinun kotisi veroinen? Voitko vierailla sellaisen ihmisen kotona ilman, että yököttelet ja arvostelet jälkikäteen?
Kukko ei käskien laula. Jos mulla on nipo vittumainen mies, niin en ihan piruuttani siivoa. Aina kun on ollut kiltti mies tai tai olen ollut sinkku, niin lattiat kiiltelee.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkihan tiedämme nörtit, jotka istuvat nenä kiinni tietokoneessa. Heidän kotinsa usein hukkuu paskaan. Heillä on niin paljon muuta ajateltavaa kuin jokin siivoaminen, mihin ei tarvita juurikaan aivotoimintaa.
Jotkut meistä tietävät myös MacGyverin. Hänhän oli älykkö eikä hänkään välittänyt siivoamisesta. Kerran Pete kysyi käydessään MacGyverin luona, että eikö hän siivoa koskaan. Muistaakseni vastaus oli "kerran vuodessa".
Tutuiksi ovat tulleet meille monille lifestyle-bloggaajat, joita nyt ei niin älykkäiksi voi kutsua, ja he tuntuvat käyttävänsä merkittävän osan ajastaan kotinsa siivoamiseen ja koristeluun. Onhan sillä nyt väliä, miltä kämppä näyttää kun otetaan kuvia ja pidetään illanistujaisia.
Puhunko paskaa vai oletko kenties itsekin huomannut saman?
Kyllähän sitä voi pari-kolme kertaa vuodessa siivota ja vaihtaa puhtaat vuodevaatteet. Astiat on toki pakko tiskata useammin, koska ne loppuvat muuten kesken eikä kaappeja viitsi täyttää uusilla asioilla.
Ihmettelen kuitenkin ihmisiä, joille siivous on elämän päätarkoitus ja suuri intohimo. Itse haluan käyttää lyhyen elämäni ja vapaa-aikani johonkin muuhun kuin siivoukseen. En myöskään ole niin sottainen, että tarvitsisi siivota joka viikko.
t. mies
Vierailija kirjoitti:
Ap:lla on jostain syystä tarve pönkittää omaa älykkyydentuntoaan rinnastamalla oman elämänsä "älykkään ihmisen elämään". Älykäs ihminen (= ap) ei jaksa siivota, toisessa aloituksessa älykäs ihminen (= ap) kärsii nukahtamisvaikeuksista. Mitä seuraavaksi? Älykkään ihmisen (= ap:n) lempiruokaa on hernekeitto?
Osaat yhdistellä asioita. Se on yksi älykkyyden merkki. Hernekeiton kohdalla repesin. Olet myös hauska. Osuit niin oikeaan ettei sinusta voi olla pitämättä. Olen siis ap ja vaikka haluankin usein korottaa itseäni, osaan myös nauraa heikkouksilleni ja tuoda ne muidenkin naurettavaksi. Elämäni on kuin sketsisarja. Toivon että minusta on iloa AV:llä muillekin kuin vain itselleni. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noniin, tässäpä taas hyvä tilaisuus korottaa itseään. "Elän paskan keskellä, olen siis älykäs!"
Joillekin se siisteyden ylläpitäminen tulee luonnostaan. Voin paremmin puhtaassa ja siistissä ympäristössä. En halua omistaa roinaa. Kotini ei silti näytä sisustuslehdestä repäistyltä, mutta siistiä on.
Oletko varma, ettet itse korottanut itseäsi tuolla kommentilla? Epäilen, että se mitä kutsut roinaksi, on jollekin muulle ihan tavallista tavaraa (en siis puhu homehtuneista ruuista tms.). Kutsuessasi sitä roinaksi, pidät toisen ihmisen omaisuutta huonona ja tarpeettomana.
Minkä neuvon annat ihmiselle, jolle siisteyden ylläpitänen ei tule luonnostaan? Kuinka paljon enemmän hänen pitää uhrata omasta hyvinvoinnistaan, jotta kotinsa olisi sinun kotisi veroinen? Voitko vierailla sellaisen ihmisen kotona ilman, että yököttelet ja arvostelet jälkikäteen?
Sitä kutsutaan roinaksi.
Musta tuntuu, että sulla on henkisiä ongelmia.
Näin sivusta seuranneena, kyllä ne ongelmat tuntuvat olevan siellä sinun päässäsi.
Kaikki tyhmät siivousfanaatikot alapeukuttaa raivopäisenä viestejä :D
Onhan siisteyden jatkumolla muitakin vaihtoehtoja kuin sikolätti ja leikkaussali. Kohtuus lienee parasta tässäkin.
Minulla ei olisi ainakaan aikaa laittaa kotia ja miettiä kauden sisustustrendejä :D Meillä on tehty sisustusratkaisut sisustusarkkitehdin johdolla niin, että seuraavan kerran kotia päivitetään suuremmin sitten, kun kalusteet alkavat kulua ja mieli kaipaa vaihtelua. En muista, koska olisin ostanut jotakin sisustukseen liittyvää, ehkä pari vuotta sitten erään veistoksen. Minulla ei myöskään oikein ole aikaa siivota, siistimistä perusteellisemmasta siivouksesta huolehtii siivooja. Jos aikaa olisi, siivoaisin varmasti tosi huolellisesti eli sisustusinto ja siivousinto eivät välttämättä kulje lainkaan käsi kädessä.
Siivous ja sisustusblogit nyt eivät ole mitenkään sama asia. Meilä on ainakain kodikas ei siis velkoinen ym koti, ja kodikkuus liittyy juuri siisteyteen.
Mä tavallaan ymmärrän pointin. On sellaisia älykkäitä boheemeja, joiden koti on heikun keikun. Mutta muistaakseni Anna-Leena Härkönen sanoi jossain, että jos päässä on kaaos, pitää ympärillä olla siistiä. Sen allekirjoitan. Kirjoitan gradua kotona ja mulla pitää olla siisti ympäristö. Mä koen itseni ihan perusfiksuksi ja jostain syystä vain rakastan siivoamista. Jäljen näkee heti ja sitä tekee itselleen. Se on juuri minulle se siisti ja raikas kämppä, minusta on ihanaa köllähtää sohvalle, kun kaikki on tiptop. Rakastan myös siivousaineiden tuoksua (klorite varsinkin <3) ja minusta on ihanaa, kun tiedän tasan tarkkaan, missä jokin esine on. Säästää myös rahaa, kun ei tarvitse ostaa uusia hukattuaan vanhan :D
Likaisen kodin haju tarttuu sen asukkaisiin. Likaisen kodin lapset haisevat. Heidän ihonsa haisee likaisille lakanoille, ihan turhaa saunottaa ja pestä lasta, jos sen pyyhkii likaiseen pyyhkeeseen ja laittaa likaiseen sänkyyn nukkumaan!
Kun käyn likaisessa kodissa, haju tarttuu kaikkiin vaatteisiin, takkikin haisee. Likainen vessa haisee kuselle ja paskalle.
Makuuhuone, jonka täkkejä ja tyynyjä ei ole pesty, haisee tunkkaiselle. Haju ei lähde tuulettamalla tai lakanoita vaihtamalla. Peskää täkkinne ja tyynynne, ja vaihtakaa lakanat usein! Tyyny kannattaa pestä aina kun se haisee, täkki 2-3 kk.n välein.
Lika on aivan eri asia kuin sekaisin olevat tavarat.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei olisi ainakaan aikaa laittaa kotia ja miettiä kauden sisustustrendejä :D Meillä on tehty sisustusratkaisut sisustusarkkitehdin johdolla niin, että seuraavan kerran kotia päivitetään suuremmin sitten, kun kalusteet alkavat kulua ja mieli kaipaa vaihtelua. En muista, koska olisin ostanut jotakin sisustukseen liittyvää, ehkä pari vuotta sitten erään veistoksen. Minulla ei myöskään oikein ole aikaa siivota, siistimistä perusteellisemmasta siivouksesta huolehtii siivooja. Jos aikaa olisi, siivoaisin varmasti tosi huolellisesti eli sisustusinto ja siivousinto eivät välttämättä kulje lainkaan käsi kädessä.
Sulla on kuitenkin aikaa av-palstailuun?
Pitäisikö näiden muiden eri älykkyyslajien lisäksi kehittää siivousälyn käsite jotta siivousfanaatikoille ei tule tunnetta että jäävät ulkopuolelle.
Mulle siivoaminen on rentoutumiskeino. Kun muut juovat lasin viiniä rentoutuakseen minä siivoan. Saan siitä energiaa. Sitten toisaalta minulla on hieman pölyallergiaa, joten olisi kai tyhmää olla siivoamatta. Olen ehkä viisas kun pystyn nauttimaan jopa siivoamisesta. Myös tiskaaminen on oivaa meditaatiota. Saan myös hyviä ideoita suorittaessani näitä parjattuja mekaanisia toimenpiteitä.
Enemmän se on kiinni arvomaailmasta, kuin älykkyydestä. Siivouksen sijaan käteen tarttuu hyvä kirja tai teen käsilläni jotain mukavaa esim. neulon tai ompelen, kuin ottaisin rätin tai pölyimurin. Ja teen sen vielä puhtaalla omalla tunnolla ja nauttien elämästä.
Siisteys on niin suhteellinen käsite. Toisen siisti voi olla toisen paskanen. Mikä on siis siisti koti? Siivoan kerran viikossa paremmin ja pitkin päivää enimpiä.(Pyyhin pöydät, tiskit koneeseen, pesen pyykkiä) Olenko siis siivousfriikki vai normaali? Mielestäni ihan normaalia ylläpitoa.