Te naiset, jotka saatte miehiltä lahjoja
Onko teillä joku salainen ase siihen, että miehet antavat teille lahjoja ja huomioivat vaikkapa merkkipäivinä? Tai miten toimitte, että joku mies tarjoaa teille vaikka illallisen treffi-iltana tai vie syömään tms?
Haluaisin oikeasti tietää. Yksi tuttuni on saanut mieheltään jopa lahjaksi auton, toinen on päässyt monelle ulkomaanmatkalle miehen tarjoamana. Yleistä näyttää olevan se, että jos mies pyytää naista treffeille, hän maksaa naisen ruuankin. Minulle kukaan mies ei ole koskaan tarjonnut mitään, ei edes oma mies.
Taas tulee kohta Valentinen päivä ja pelkään, että joudun pettymään, niin kuin viime vuonnakin. Ja sen jälkeen on kohta syntymäpäiväni. En saanut lahjaa joulunakaan. Itse olen antanut miehelle lahjoja kuitenkin. En nyt kaipaa niitä vastauksia, että arjessa huomioiminen on tärkeää, koska minusta ne ovat ihan eri asioita. Tuntuu, että en olisi kovin arvokas nainen, ikäänkuin en ansaitsisi sellaista huomiota, mitä muut naiset saavat miehiltään.
En elä miehen kustannuksella vaan päinvastoin olen raha-asioissa itsenäinen ja työssäkäyvä mieheni asuu puoli-ilmaiseksi minun luonani. Teen kotityöt ja seksiä on joka päivä ja monipuolisesti, miten mies haluaa. Yritän pysyä kauniina jne. En ymmärrä, mitä muuta voisin tehdä, että olisin yhtä arvokas nainen kuin nuo, jotka saavat huomionosoituksia miehiltä. Toivoisin oikeasti vinkkejä.
Kommentit (125)
Vierailija kirjoitti:
Hei ap,
Minä olen koko yhdessäolomme aikana (5v) saanut monta matkaa, paria hienompaa korua, kihlasormus (joka nyt ei ole lahja :D ) kaksi Chanelin laukkua, kirjoja, aina tarjonnut ravintolakäynnit ja lahjakortteja esim. hierontaan, vartalohoitoihin jne. Matkat ovat olleet ylivoimaisesti parhaita lahjoja. En ole käyttäytynyt mitenkään erikoisesti, ollut vain oma itseni. Toki nautin myös tehdä hänelle asioita esim. ruokaa ja antaa hierontaa, ja vaan yhteistä aikaa. Olen muuten aika itsenäinen nainen, mutta toki nautin siitä kun mieheni huomioi minua sellaisilla lahjoilla joista pidän. Ulkonäöltäni olen kai ihan perusnätti, en mikään silmiinpistävä kaunotar ja kunnostani pidän hyvää huolta urheilemalla säännöllisesti.
Toki riippuu paljon miehesi varallisuudesta mitä pystyy tarjoamaan sinulle, mutta kyllä mielestäni rakkaimpaan ihmiseen pitäisi olla valmis panostamaan ilman erikseen sanomista.
Oletko yhtä löyhin kukkaronnyörein muistanut miestäsi? :3
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap,
Minä olen koko yhdessäolomme aikana (5v) saanut monta matkaa, paria hienompaa korua, kihlasormus (joka nyt ei ole lahja :D ) kaksi Chanelin laukkua, kirjoja, aina tarjonnut ravintolakäynnit ja lahjakortteja esim. hierontaan, vartalohoitoihin jne. Matkat ovat olleet ylivoimaisesti parhaita lahjoja. En ole käyttäytynyt mitenkään erikoisesti, ollut vain oma itseni. Toki nautin myös tehdä hänelle asioita esim. ruokaa ja antaa hierontaa, ja vaan yhteistä aikaa. Olen muuten aika itsenäinen nainen, mutta toki nautin siitä kun mieheni huomioi minua sellaisilla lahjoilla joista pidän. Ulkonäöltäni olen kai ihan perusnätti, en mikään silmiinpistävä kaunotar ja kunnostani pidän hyvää huolta urheilemalla säännöllisesti.
Toki riippuu paljon miehesi varallisuudesta mitä pystyy tarjoamaan sinulle, mutta kyllä mielestäni rakkaimpaan ihmiseen pitäisi olla valmis panostamaan ilman erikseen sanomista.
Olen ihan kateudesta vihreä. Toi on kyllä jo todella hienosti!
Miten sun arvion mukaan, jos ulkopuolinen arvioisi teitä kriittisesti, niin pitäisikö hän sinua naisena tasokkaampana yksilönä naisten joukossa, kuin miten tasokas mies olisi miesten joukossa? Siis tarkoitan, että onko tuossa miehellä kompensointia, että hän yrittää pitää kiinni paremmasta naisesta kuin minkä uskoisi uudelleen enää saavansa.
Mun mies taitaa pitää itseään tasokkaampana kuin mua, vaikka sille ei ole mielestäni mitään perusteita. Ajattelin, että ehkä mies katsoo, ettei tarvitse antaa lahjoja, että saisi koska vain paremman naisen. On myös hieman henkistä väkivaltaa ja sellaista kritisointia ja nujertamista silloin tällöin. Ehkä se on tavallaan vallankäyttöä, että ei anna lahjoja. Siksi ehkä minusta tuntuu, että en ole tarpeeksi hyvä, jotta saisin lahjoja tai jotta mies huomioisi ja veisi ravintolaan. Ehkä siksi tosiaan tuntuu, että minussa on vikaa ja pitäisi olla parempi ja osoittaa paremmin oma arvonsa naisena ja olla vaateliaampi.
APsun pitaa itse arvostaa itseasi enemman. Ala osta miehelle enaa mitaan, osta itsellesi ja tee itsellesi kivat synttarit: mene ystavan kanssa ravintolaan syomaan ja kay kauneushoitolassa/vaateotoksilla/mista pidat. Jos suhteessa toinen alistaa toista ja on selkeasti ilkea niin miksi jaada kynnysmatoks makaamaan? Hanki itsellesi ja vaan itsellesi jos mies ei kykene vastavuoroisuuteen.
Joo, tein noin viimeksi. Menin yksin syömään. Mies suuttui mielettömästi, oli varma että petin jonkun miehen kanssa. Onneksi sattui paikalle yksi ulkopuolinen tuttu, joka näki minut siellä yksin.
OK, no voisitko tosiaan listata ne hyvät asiat miehessä/suhteessa. Kiinnostaa tosiaan...alan tosin jo epäillä että tää on provo :)
VierailijaRavintolassa jätät lompakon kotiin. Ja et siis tietenkään enää itse kutsu miestä mihinkään. Jos menot loppuu, niin sitten loppuu. Käytä rahasi itseesi mieluummin.
</p>
<p>Ja jos tämän jälkeen suhde kuihtuu, niin mieti nyt tarkkaan mitä oikein menetit. Kohtele itse itseäsi paremmin, joko yksin, tämän miehen kanssa tai jonkun sopivamman miehen kanssa.[/quote kirjoitti:Heh, anteeksi kun kommentoin koko ajan, tämä vielä ja sitten lopetan...
Kun käymme ruokakaupassa ostamassa yhteistä ruokaa, niin mies sanoo aina, ettei tullut lompakko mukaan :) :)
On täällä melkoiset iinesankkojen kokoontumisajot. Jospa löytyisi kaikille oma hannuhanhi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap,
Minä olen koko yhdessäolomme aikana (5v) saanut monta matkaa, paria hienompaa korua, kihlasormus (joka nyt ei ole lahja :D ) kaksi Chanelin laukkua, kirjoja, aina tarjonnut ravintolakäynnit ja lahjakortteja esim. hierontaan, vartalohoitoihin jne. Matkat ovat olleet ylivoimaisesti parhaita lahjoja. En ole käyttäytynyt mitenkään erikoisesti, ollut vain oma itseni. Toki nautin myös tehdä hänelle asioita esim. ruokaa ja antaa hierontaa, ja vaan yhteistä aikaa. Olen muuten aika itsenäinen nainen, mutta toki nautin siitä kun mieheni huomioi minua sellaisilla lahjoilla joista pidän. Ulkonäöltäni olen kai ihan perusnätti, en mikään silmiinpistävä kaunotar ja kunnostani pidän hyvää huolta urheilemalla säännöllisesti.
Toki riippuu paljon miehesi varallisuudesta mitä pystyy tarjoamaan sinulle, mutta kyllä mielestäni rakkaimpaan ihmiseen pitäisi olla valmis panostamaan ilman erikseen sanomista.
Oletko yhtä löyhin kukkaronnyörein muistanut miestäsi? :3
En, koska varallisuudessamme on aika suuri ero. Itse tienaan kuussa noin keskivertopalkan verran. Toki olen muutaman kylpyläreissun kustantanut vuosien aikana, sekä vaatteita ostan hänelle suht usein. Mieheni arvostaa kuitenkin yhteistä aikaa materiaa enemmän. Kuten minäkin.
Vierailija kirjoitti:
VierailijaRavintolassa jätät lompakon kotiin. Ja et siis tietenkään enää itse kutsu miestä mihinkään. Jos menot loppuu, niin sitten loppuu. Käytä rahasi itseesi mieluummin.
</p>
<p>Ja jos tämän jälkeen suhde kuihtuu, niin mieti nyt tarkkaan mitä oikein menetit. Kohtele itse itseäsi paremmin, joko yksin, tämän miehen kanssa tai jonkun sopivamman miehen kanssa.[/quote kirjoitti:Heh, anteeksi kun kommentoin koko ajan, tämä vielä ja sitten lopetan...
Kun käymme ruokakaupassa ostamassa yhteistä ruokaa, niin mies sanoo aina, ettei tullut lompakko mukaan :) :)
Nyt nainen tuntuu jo pahalta sun puolesta!! Tuo on ihan selvää hyötymistä sinusta! Valoja päälle, ansaitsen parempaa! Minkä ikäinen muuten olet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap,
Minä olen koko yhdessäolomme aikana (5v) saanut monta matkaa, paria hienompaa korua, kihlasormus (joka nyt ei ole lahja :D ) kaksi Chanelin laukkua, kirjoja, aina tarjonnut ravintolakäynnit ja lahjakortteja esim. hierontaan, vartalohoitoihin jne. Matkat ovat olleet ylivoimaisesti parhaita lahjoja. En ole käyttäytynyt mitenkään erikoisesti, ollut vain oma itseni. Toki nautin myös tehdä hänelle asioita esim. ruokaa ja antaa hierontaa, ja vaan yhteistä aikaa. Olen muuten aika itsenäinen nainen, mutta toki nautin siitä kun mieheni huomioi minua sellaisilla lahjoilla joista pidän. Ulkonäöltäni olen kai ihan perusnätti, en mikään silmiinpistävä kaunotar ja kunnostani pidän hyvää huolta urheilemalla säännöllisesti.
Toki riippuu paljon miehesi varallisuudesta mitä pystyy tarjoamaan sinulle, mutta kyllä mielestäni rakkaimpaan ihmiseen pitäisi olla valmis panostamaan ilman erikseen sanomista.
Olen ihan kateudesta vihreä. Toi on kyllä jo todella hienosti!
Miten sun arvion mukaan, jos ulkopuolinen arvioisi teitä kriittisesti, niin pitäisikö hän sinua naisena tasokkaampana yksilönä naisten joukossa, kuin miten tasokas mies olisi miesten joukossa? Siis tarkoitan, että onko tuossa miehellä kompensointia, että hän yrittää pitää kiinni paremmasta naisesta kuin minkä uskoisi uudelleen enää saavansa.
Mun mies taitaa pitää itseään tasokkaampana kuin mua, vaikka sille ei ole mielestäni mitään perusteita. Ajattelin, että ehkä mies katsoo, ettei tarvitse antaa lahjoja, että saisi koska vain paremman naisen. On myös hieman henkistä väkivaltaa ja sellaista kritisointia ja nujertamista silloin tällöin. Ehkä se on tavallaan vallankäyttöä, että ei anna lahjoja. Siksi ehkä minusta tuntuu, että en ole tarpeeksi hyvä, jotta saisin lahjoja tai jotta mies huomioisi ja veisi ravintolaan. Ehkä siksi tosiaan tuntuu, että minussa on vikaa ja pitäisi olla parempi ja osoittaa paremmin oma arvonsa naisena ja olla vaateliaampi.
APsun pitaa itse arvostaa itseasi enemman. Ala osta miehelle enaa mitaan, osta itsellesi ja tee itsellesi kivat synttarit: mene ystavan kanssa ravintolaan syomaan ja kay kauneushoitolassa/vaateotoksilla/mista pidat. Jos suhteessa toinen alistaa toista ja on selkeasti ilkea niin miksi jaada kynnysmatoks makaamaan? Hanki itsellesi ja vaan itsellesi jos mies ei kykene vastavuoroisuuteen.
Joo, tein noin viimeksi. Menin yksin syömään. Mies suuttui mielettömästi, oli varma että petin jonkun miehen kanssa. Onneksi sattui paikalle yksi ulkopuolinen tuttu, joka näki minut siellä yksin.
OK, no voisitko tosiaan listata ne hyvät asiat miehessä/suhteessa. Kiinnostaa tosiaan...alan tosin jo epäillä että tää on provo :)
Hyvät puolet, itsevarma, komea, seksikäs, sai aluksi mut tuntemaan itseni ihanaksi ja rakastetuksi. Ainoa mies, jonka kanssa olen koskaan seurustellut, olon ihan myyty kun niin ihana mies halusi mut. Kukaan mies ei aikaisemmin tuntunut olevan musta vakavasti kiinnostunut. Tämä on vaan kääntynyt ajan mittaan hieman toisin päin, nyt tunnen että mun pitää yrittää olla parempi kuin olen.
Oletteko koskaan kuuleet/lukeneet tästä rakkauden kielet -teoriasta, että olisi viisi tapaa osoittaa rakkautta puolisolle: sanat, palvelukset, laatuaika, kosketus ja lahjat?
Itselleni tärkeimmät näistä ovat kosketus ja palvelukset - jos mies vaikkapa hipaisee ohimennessään ja tiskaa pyytämättä, tunnen itseni todella rakastetuksi. Sanatkin toki - olisihan se kiva kuulla. Sen sijaan laatuaika ja lahjat voivat jäädä vähemmälle - voin olla pitkiäkin aikoja erossa enkä tarvitse merkkipäivinä mitään, jos mies vain koskettaa ja haluaa tehdä asioita puolestani.
Kaikki näistä ovat yhtä arvokkaita siinä mielessä, että se mikä kenellekin on tärkeintä on jokaisen henkilökohtainen juttu. Ei ole yhtään huonompaa haluta lahjoja kuin sanallisia rakkaudentunnustuksia. Kumpikin on oikea tapa osoittaa tunteita kumppanilleen.
Haasteita siis tulee kun parisuhteen osapuolien "rakkauden kielet" eivät kohtaa - ja varsinkin jos jompikumpi ei ole valmis opettelemaan toisen kieltä. Minulle ei ehkä lahjat merkkaa niin paljoa, mutta jos se on puolisolleni tärkeää, minä opettelen kuuntelemaan ja lahjomaan häntä joka päivä paremmin.
Nimimerkillä 33-vuotias enkä ole koskaan saanut yhtäkään lahjaa miespuoliselta henkilöltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap,
Minä olen koko yhdessäolomme aikana (5v) saanut monta matkaa, paria hienompaa korua, kihlasormus (joka nyt ei ole lahja :D ) kaksi Chanelin laukkua, kirjoja, aina tarjonnut ravintolakäynnit ja lahjakortteja esim. hierontaan, vartalohoitoihin jne. Matkat ovat olleet ylivoimaisesti parhaita lahjoja. En ole käyttäytynyt mitenkään erikoisesti, ollut vain oma itseni. Toki nautin myös tehdä hänelle asioita esim. ruokaa ja antaa hierontaa, ja vaan yhteistä aikaa. Olen muuten aika itsenäinen nainen, mutta toki nautin siitä kun mieheni huomioi minua sellaisilla lahjoilla joista pidän. Ulkonäöltäni olen kai ihan perusnätti, en mikään silmiinpistävä kaunotar ja kunnostani pidän hyvää huolta urheilemalla säännöllisesti.
Toki riippuu paljon miehesi varallisuudesta mitä pystyy tarjoamaan sinulle, mutta kyllä mielestäni rakkaimpaan ihmiseen pitäisi olla valmis panostamaan ilman erikseen sanomista.
Oletko yhtä löyhin kukkaronnyörein muistanut miestäsi? :3
En, koska varallisuudessamme on aika suuri ero. Itse tienaan kuussa noin keskivertopalkan verran. Toki olen muutaman kylpyläreissun kustantanut vuosien aikana, sekä vaatteita ostan hänelle suht usein. Mieheni arvostaa kuitenkin yhteistä aikaa materiaa enemmän. Kuten minäkin.
Näinhän se usein menee. Sellaista naista saa kauan hakea joka vastaavanlaista miehelle tarjoaisi.
Olen jo yli nelikymppinen, joten tuskin monta mahdollisuutta löytää uutta miestä.
Mutta palataan alkuperäiseen kysymykseen vielä, olisi kiinnostavaa kuulla lisää siitä, miten käyttäytyviä ja millaisia naisia huomioidaan lahjoilla.
Ap, vaihda miestä.
Kaikki miehet eivät ole saitoja ja/tai huonotapaisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap,
Minä olen koko yhdessäolomme aikana (5v) saanut monta matkaa, paria hienompaa korua, kihlasormus (joka nyt ei ole lahja :D ) kaksi Chanelin laukkua, kirjoja, aina tarjonnut ravintolakäynnit ja lahjakortteja esim. hierontaan, vartalohoitoihin jne. Matkat ovat olleet ylivoimaisesti parhaita lahjoja. En ole käyttäytynyt mitenkään erikoisesti, ollut vain oma itseni. Toki nautin myös tehdä hänelle asioita esim. ruokaa ja antaa hierontaa, ja vaan yhteistä aikaa. Olen muuten aika itsenäinen nainen, mutta toki nautin siitä kun mieheni huomioi minua sellaisilla lahjoilla joista pidän. Ulkonäöltäni olen kai ihan perusnätti, en mikään silmiinpistävä kaunotar ja kunnostani pidän hyvää huolta urheilemalla säännöllisesti.
Toki riippuu paljon miehesi varallisuudesta mitä pystyy tarjoamaan sinulle, mutta kyllä mielestäni rakkaimpaan ihmiseen pitäisi olla valmis panostamaan ilman erikseen sanomista.
Olen ihan kateudesta vihreä. Toi on kyllä jo todella hienosti!
Miten sun arvion mukaan, jos ulkopuolinen arvioisi teitä kriittisesti, niin pitäisikö hän sinua naisena tasokkaampana yksilönä naisten joukossa, kuin miten tasokas mies olisi miesten joukossa? Siis tarkoitan, että onko tuossa miehellä kompensointia, että hän yrittää pitää kiinni paremmasta naisesta kuin minkä uskoisi uudelleen enää saavansa.
Mun mies taitaa pitää itseään tasokkaampana kuin mua, vaikka sille ei ole mielestäni mitään perusteita. Ajattelin, että ehkä mies katsoo, ettei tarvitse antaa lahjoja, että saisi koska vain paremman naisen. On myös hieman henkistä väkivaltaa ja sellaista kritisointia ja nujertamista silloin tällöin. Ehkä se on tavallaan vallankäyttöä, että ei anna lahjoja. Siksi ehkä minusta tuntuu, että en ole tarpeeksi hyvä, jotta saisin lahjoja tai jotta mies huomioisi ja veisi ravintolaan. Ehkä siksi tosiaan tuntuu, että minussa on vikaa ja pitäisi olla parempi ja osoittaa paremmin oma arvonsa naisena ja olla vaateliaampi.
APsun pitaa itse arvostaa itseasi enemman. Ala osta miehelle enaa mitaan, osta itsellesi ja tee itsellesi kivat synttarit: mene ystavan kanssa ravintolaan syomaan ja kay kauneushoitolassa/vaateotoksilla/mista pidat. Jos suhteessa toinen alistaa toista ja on selkeasti ilkea niin miksi jaada kynnysmatoks makaamaan? Hanki itsellesi ja vaan itsellesi jos mies ei kykene vastavuoroisuuteen.
Joo, tein noin viimeksi. Menin yksin syömään. Mies suuttui mielettömästi, oli varma että petin jonkun miehen kanssa. Onneksi sattui paikalle yksi ulkopuolinen tuttu, joka näki minut siellä yksin.
OK, no voisitko tosiaan listata ne hyvät asiat miehessä/suhteessa. Kiinnostaa tosiaan...alan tosin jo epäillä että tää on provo :)
Hyvät puolet, itsevarma, komea, seksikäs, sai aluksi mut tuntemaan itseni ihanaksi ja rakastetuksi. Ainoa mies, jonka kanssa olen koskaan seurustellut, olon ihan myyty kun niin ihana mies halusi mut. Kukaan mies ei aikaisemmin tuntunut olevan musta vakavasti kiinnostunut. Tämä on vaan kääntynyt ajan mittaan hieman toisin päin, nyt tunnen että mun pitää yrittää olla parempi kuin olen.
Nuo listaamasi hyvät puolet ovat lopulta aika pinnallisia. Luonteenpiirteistä itsevarmuus voisi ollakin hyvä jos se ilmenisi siten, että mies olisi voimakas (henkisesti) ja turvallinen. Mutta ei kuulosta siltä. Oliko hän siis taloudellisissa vaikeuksissa, kun tapasitte vai miten tämä sinänsä aika harvinainen kuvio, jossa sinä maksat, muodostui?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap,
Minä olen koko yhdessäolomme aikana (5v) saanut monta matkaa, paria hienompaa korua, kihlasormus (joka nyt ei ole lahja :D ) kaksi Chanelin laukkua, kirjoja, aina tarjonnut ravintolakäynnit ja lahjakortteja esim. hierontaan, vartalohoitoihin jne. Matkat ovat olleet ylivoimaisesti parhaita lahjoja. En ole käyttäytynyt mitenkään erikoisesti, ollut vain oma itseni. Toki nautin myös tehdä hänelle asioita esim. ruokaa ja antaa hierontaa, ja vaan yhteistä aikaa. Olen muuten aika itsenäinen nainen, mutta toki nautin siitä kun mieheni huomioi minua sellaisilla lahjoilla joista pidän. Ulkonäöltäni olen kai ihan perusnätti, en mikään silmiinpistävä kaunotar ja kunnostani pidän hyvää huolta urheilemalla säännöllisesti.
Toki riippuu paljon miehesi varallisuudesta mitä pystyy tarjoamaan sinulle, mutta kyllä mielestäni rakkaimpaan ihmiseen pitäisi olla valmis panostamaan ilman erikseen sanomista.
Oletko yhtä löyhin kukkaronnyörein muistanut miestäsi? :3
En, koska varallisuudessamme on aika suuri ero. Itse tienaan kuussa noin keskivertopalkan verran. Toki olen muutaman kylpyläreissun kustantanut vuosien aikana, sekä vaatteita ostan hänelle suht usein. Mieheni arvostaa kuitenkin yhteistä aikaa materiaa enemmän. Kuten minäkin.
Näinhän se usein menee. Sellaista naista saa kauan hakea joka vastaavanlaista miehelle tarjoaisi.
Mina ostan miehelle kalliita lahjoja; kelloja, vaatteita, lompakon ja tuon pitkilta tyomatkoilta vielakin joskus tuliaisia jne jne. Yhdessa 15v ja lapsia 2kpl. Han ostaa myos minulle, silloin kun on ollut tiukempaa, ostimme halvempaa mutta aina annettu ajatuksella jotain. Kukkien ei tarvitse olla pitkia ruusuja, pienikin puska piristaa ihan small tavalla. Tienaamme suunnilleen saman ja kaikki palkat ja omaisuus yhteista.
Vierailija kirjoitti:
Ap, vaihda miestä.
Kaikki miehet eivät ole saitoja ja/tai huonotapaisia.
Mutta ketjun perusteella kaikki naiset ovat köyhiä eivätkä voi (halua) tarjota miehilleen samaa hyvää mitä nämä heille.
Vierailija kirjoitti:
Olen jo yli nelikymppinen, joten tuskin monta mahdollisuutta löytää uutta miestä.
Mutta palataan alkuperäiseen kysymykseen vielä, olisi kiinnostavaa kuulla lisää siitä, miten käyttäytyviä ja millaisia naisia huomioidaan lahjoilla.
Herätys nyt, olettaen että et ole provo, niin lahjojen saaminen on pienin sun murheistasi tässä tilanteessa. Sulla tuntuu olevan siellä pahantuulinen elätti kotona, kannattaa ennemmin miettiä mitä teet sen suhteen. Ja jos et tee mitään, niin unohda ne lahjat ja pidä lompakko ruokakaupassa mukana että saatte pötyä pöytään jatkossakin. Ja joo, olet li 40 v joten aoit kai sitten roikkua tässä, mutta ihanko uskot että tuo on loppuelämän suhde vaikka miten vähään tyytyisit. Eiköhän sun miehesi osaa häipyä paremmille apajille kun siltä tuntuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei ap,
Minä olen koko yhdessäolomme aikana (5v) saanut monta matkaa, paria hienompaa korua, kihlasormus (joka nyt ei ole lahja :D ) kaksi Chanelin laukkua, kirjoja, aina tarjonnut ravintolakäynnit ja lahjakortteja esim. hierontaan, vartalohoitoihin jne. Matkat ovat olleet ylivoimaisesti parhaita lahjoja. En ole käyttäytynyt mitenkään erikoisesti, ollut vain oma itseni. Toki nautin myös tehdä hänelle asioita esim. ruokaa ja antaa hierontaa, ja vaan yhteistä aikaa. Olen muuten aika itsenäinen nainen, mutta toki nautin siitä kun mieheni huomioi minua sellaisilla lahjoilla joista pidän. Ulkonäöltäni olen kai ihan perusnätti, en mikään silmiinpistävä kaunotar ja kunnostani pidän hyvää huolta urheilemalla säännöllisesti.
Toki riippuu paljon miehesi varallisuudesta mitä pystyy tarjoamaan sinulle, mutta kyllä mielestäni rakkaimpaan ihmiseen pitäisi olla valmis panostamaan ilman erikseen sanomista.
Oletko yhtä löyhin kukkaronnyörein muistanut miestäsi? :3
En, koska varallisuudessamme on aika suuri ero. Itse tienaan kuussa noin keskivertopalkan verran. Toki olen muutaman kylpyläreissun kustantanut vuosien aikana, sekä vaatteita ostan hänelle suht usein. Mieheni arvostaa kuitenkin yhteistä aikaa materiaa enemmän. Kuten minäkin.
Näinhän se usein menee. Sellaista naista saa kauan hakea joka vastaavanlaista miehelle tarjoaisi.
Mina ostan miehelle kalliita lahjoja; kelloja, vaatteita, lompakon ja tuon pitkilta tyomatkoilta vielakin joskus tuliaisia jne jne. Yhdessa 15v ja lapsia 2kpl. Han ostaa myos minulle, silloin kun on ollut tiukempaa, ostimme halvempaa mutta aina annettu ajatuksella jotain. Kukkien ei tarvitse olla pitkia ruusuja, pienikin puska piristaa ihan small tavalla. Tienaamme suunnilleen saman ja kaikki palkat ja omaisuus yhteista.
Mutta näin se ei useinkaan mene, että muija ostelisi miehelleen lahjoja ihan vain huomioimisen ilosta ja suuttumatta jos ei itse sellaisia saa (tai jos saa halvempia).
Tämän ketjun perusteella saa sellaisen käsityksen että sitä rompetta pitäisi ostaa vain MIESTEN (ja kalliimmalla kuin mitä naisten, jos nainen nyt miehelleen ylipäätään mitään lahjoja edes ostaa).
Kyllä mies maksaa omat menonsa, mutta tosiaan asuu luonani ja noi yhteiset ruokakauppareissut menevät aina noin. Hän on eronnut parikin kertaa ja maksaa elareita useasta lapsesta, mihin menee iso osa tuloistaan. Vaikka kyllä hän töissä on ihannormaalisti. Mutta ei ollut tarkoitus analysoida tätä, kiinnosti vain tuo huomioimispuoli, että millaisia ne naiset ovat, jotka saavat niitä lahjoja.
T22 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On jäänyt siis aivan kaikki romanttisuuteen liittyvä kokematta,
Sormuksenkin maksoin puoliksi itse.
Itse olet antanut kaiken tuon tapahtua jo vuosien ajan.
Mutta maksoiko omansa puoliksi vai miehen sormuksen puoliksi?
Maksoin oman sormukseni puoliksi.
Ei mennyt ihan tasa-arvoisesti jos molemmat maksoivat ja vain toinen sai sormuksen.
Tai jos mieskin hankki sormuksen ja maksoi puolitoista sormusta ja sinä vain puolikkaan...........
Meillä mies maksoi kaksi sormusta, mutta sai vain yhden ;) ja siis ihan oma-aloitteisesti kosi, eikä alkanut vaatimaan sormusrahaa ensin eikä jälkeen, ei kai muuta kuvitellutkaan. Vähän ohi asian, mutta tuli tästä mieleen, että tasa-arvo parisuhteessa voi toteutua muutenkin, kuin että kaikki laitetaan pilkulleen tasan, niin kotityöt kuin raha-asiat. Jokainen pari määrittelee itse, mikä on heidän suhteessaan tärkeää, kuinka elämät sovitetaan yhteen niin että kumpikin on tyytyväinen. Vaatii vain asioista puhumista, eli omien toivomusten esittämistä, ilman että niistä tulee vaatimuksia. Meillä esim. mies ostaa kivoja lahjoja, kun tietää miten paljon niistä ilahdun. Minä taas kokkailen ja leivon mielelläni, koska mies on siitä onnellinen (ei siis välitä itse lahjoista).
Suhteen alussa sen näkee miten mies huomio esim maksaako treffeillä. Itse en ole ikinä koskaan maksanut treffeillä ja jos olisin joutunut maksamaan niin olisivat olleet viimeiset treffit. Ehkä miehelläsi ei ole rahaa lahjoihin jos pitää puoli ilmaiseksi asua toisen luona. Ei pahalla mutta kannattaa ihan alussa kylmästi valikoida jos haluaa miehen kenellä on rahaa viedä matkoille ja ostella lahjoja.
Joo, tein noin viimeksi. Menin yksin syömään. Mies suuttui mielettömästi, oli varma että petin jonkun miehen kanssa. Onneksi sattui paikalle yksi ulkopuolinen tuttu, joka näki minut siellä yksin.