Hulluinta, mitä lähivanhempi on vaatinut, keltänyt, tehnyt tai sanonut

Luojan kiitos kun miehen ex ei oo koskaan saanu olla lähivanhempi. Lapsi kyllä asui hetken viikko viikko systeemillä molempien luona kunnes lastensuojelu puuttui tilanteeseen äidin luona ja nykyään isä on yksinhuoltaja. Mutta asiaan; lapsi sai postin kautta synttärirahaa isomummoltaan (siis äitinsä mummolta) kirje tuli siis meidän osoitteeseen joka lapsen virallinen osoite. No kun lapsen äiti sitten sai vihiä asiasta niin tuli vaatimaan että ne lahjarahoilla ostetut lelut pitää antaa hänelle koska ovat hänen sukulaisen rahoilla ostetut. Emme suostuneet. Meillä ei muutenkaan lapsella hirveästi leluja ollut koska äiti oli erossa vienyt kaikki omaan kotiinsa vaikka lapsi yhtäpaljon molemmilla olikin. Toisekseen olisi antanut uuden osoitteensa sukulaisilleen niin olisi ehkä sen rahan sinne saanut (tai sitten ei, mummo taisi pelätä että äiti käyttäisi rahan itse. Tyhjensi nimittäin lapsen säästötilin johon tää samainen mummo oli monta tonnia pistänyt lapselle)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella lapsella menisi paremmin jos isä saisi olla lähivanhempi. Ikävä kyllä monen sossutädin mielestä äiti on ainoa oikea huoltaja ja isä vain maksaja.

Hesarin uutistointi pari viikkoa sitten kumosi tämän väitteen, kumpaakaan vanhempaa ei suosita huoltajuuskiistoissa. Jos huoltajuus pistetään suoraan äitille, niin taustalla on esimerkiksi sellaista ettei isä tule tapaamiseen lainkaan.

Itsekin vähän yllätyin tuosta, luulin että naisia suosittaisi niinkuin on varmasti vielä joskus 20 vuotta sitten ollutkin, mutta ei enää nykypäivänä.

Kukaan ei tuollaisia väitteitä usko. Onko vain sattumaa että n.80% huoltajuuskiistoista päättyy siihen että äidistä tulee lähivanhempi?

Varmasti ei ole sattumaa että 80% päätyy siihen että äidistä tulee lähivanhempi. Kokonaan toinen asia on ne syyt miksi niin käy.

Todella moni isä ei halua lähivanhemmaksi kun lapset ovat uuden onnen tiellä.

Tuollainen isien haukkuminen on tarpeetonta. Suurin osa isistä varmasti haluaa viettää yhtä paljon aikaa lasten kanssa eronkin jälkeen. Usein isä ei edes viitsi yrittää taistella huoltajuudesta koska mahdollisuudet ovat niin pienet. Usein haetaan vuoroviikko-asumista mutta jos äiti ei suostu, niin siihen ei suostuta. Ja kukaan tuntemani äiti ei halua etävanhemmaksi.

Olisi hyvä jos voisi olla kaksi lähivanhempaa. Varsinkin niillä pareilla joilla on vuoroviikkoasumis-järjestely.

Isät lasten asialla -yhdistys: "Etävanhemmasta voidaan tehdä pelkkä maksumies"

Isät lasten asialla -yhdistyksen puheenjohtaja Pasi Malmi sanoo, että etävanhemman eli tavallisimmin isän asema on heikko.

Jos vanhemmille tulee kiistaa lapsensa huoltajuudesta, etävanhempi on huoltajuusriidassa edelleen usein heikommalla kuin lapsen kanssa asuva lähivanhempi, toteaa Isät lasten asialla -yhdistyksen puheenjohtaja, hallintotieteiden tohtori Pasi Malmi. Hän tosin korostaa, ettei pidä koko sanasta huoltajuusriita.

- Koska joissain tapauksissa toinen on sataprosenttisesti syyllinen ja toinen sataprosenttisesti viaton. On törkeää, jos vaikeassa vieraannuttamistapauksessa puhutaan huoltajuusriidasta. Eihän sekään jos mies pahoinpitelee naista, ole parisuhderiita, hän painottaa.

Malmin mielestä viranomaiset jakavat keinotekoisesti vanhemmat etä- ja lähivanhemmiksi, vaikka nämä olisivat keskenään sopineet jakavansa lapsen huoltajuuden puoliksi. Jaottelun pohjalta vanhempia myös kohdellaan eri tavoin.

- Jos etävanhempi palauttaa lapsen kaksi tuntia myöhässä, poliisi voi viedä hänet käsiraudoissa putkaan. Mutta jos lähivanhempi ei palauta lasta neljään viikkoon, hän ei saa siitä käytännössä mitään sanktiota.

Jos ero on riitainen ja täynnä katkeruutta, toinen vanhemmista voi kostaa ja tehdä kiusaa entiselle kumppanilleen.

- Etävanhemmasta voidaan tehdä pelkkä maksumies, joka ei saa tavata lastaan, Malmi sanoo.

Lasten huoltajuusasiat kannattaisi Malmin mielestä ratkaista samaan tapaan kuin Ruotsissa.

- Kaikista paras olisi Ruotsin mallin toteuttaminen: katsotaan sopiiko lapsille vuoroasuminen, ja vain jos löytyy painavia perusteita, selvitetään muut vaihtoehdot.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016021721134640_uu.shtml

Lähivanhempi oli sanonut lapselle että etä ei saa allekirjoittaa koepapereita ja lähillä ei "ole oikeuksia" lapseen. Vuoroviikkoasuminen ja yhteishuoltajuus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Paskantärkeitä näyttää olevan nämä uudet puolisot. Teillä ei ole yhtään sananvaltaa niihin lapsiin, eikä heidän vanhempiensa tapaamisjärjestelyihin. Hankaloitatte lasten kasvua ja kehitystä noilla juonillanne, hävetkää.

Uuuuuuuuuu! Kalahtiko kalikka? :D

No kerro nyt, mitäs SÄ oot vaatinut? ;)

Vähän ihmetyttää minuakin että täällä arvostelevat lähivanhempaa ne uudet puolisot joille asia ei kuulu. Eikös se ole etävanhemman paikka sanoa mikä on kohtuutonta.

No tämä nyt on ainoa paikka missä voi vapaasti avautua koska vaikka nyksät eivät ole asianosaisia niin ihan yhtä lailla nämä tilanteet vaikuttavat heihin. Mutta heidän ajatuksia ei kuunnella ja huomioida. Nyksät ovat mielestäni välillä myös niitä järkevimpiä osapuolia jotka näkevät riitelyn ohi ja huomaavat lapsen pahan olon ja oireilun jota vanhemmat eivät riitelyn keskellä huomaa. On toki niitäkin nyksiä jotka pitävät eksiä uhkana ja menevät mukaan riitelyyn. Mutta pointti on siinä että nyksäkin, etenkin jos on perustettu jos uusi perhe, on osa tätä erolapsen elämää ja mielestäni on hienoa jos lapsella on välittäviä ihmisiä ympärillään muutenkin kuin omat vanhemmat ja tämän takia nyksilläkin pitäisi olla oikeus sanoa asioista ja kasvattaa lasta, joka hänen kotonaan asuu tasaisin väliajoin.

Meille kävi niin erotessamme, että lapsi kävi kuukauden isän luona ja kuukauden minun luonani koska välimatkaa oli niin paljon. Se sopi kaikille hyvin, kummassakin paikassa oli joustava päiväkotisysteemi.Sitten kun koulu alkoi piti päättää asiasta uudelleen. Ehdotin, että käymme kysymässä viisaammilta huoltajuusasiaa ja asia päätyi niin, että minusta tuli pääasiallinen huolta ja lapsi on isänsä luona niin paljon kuin mahdollista lomilla jne.

Siinä vaiheessa mies oli löytänyt tahollaan uuden rakkauden ja he tekivät minusta välittömästi lasuilmoituksen, jossa olin alkoholisoinut. ja kykenemätön äidiksi. Lisäksi annoin lapselle liikaa vapauksia, koska olin ostanut kuusivuotiaalle joogakirjan ja ilmoittanut hänet soittotunneille.

(Ilmoitus oli tietysti anonyymisti tehty, mutta ex-mieheni kirjalliset kyvyt tuntien se ei ollut hänen tekstiään, siinä on uusi nainen avustanut.)

Lastensuojelutäti huokaisi minua lukiessaan ilmoitusta ja sanoi, että pahoittelen mutta meidän on tehtävä pistotaskastus kotonanne. Sanoin, että tervetuloa milloin vain, jotta saan maineeni puhdistetuksi. Auttoi :)

Anteeksi kirjoitusvirheet, kello käy! :)

148

Vierailija kirjoitti:

Meille kävi niin erotessamme, että lapsi kävi kuukauden isän luona ja kuukauden minun luonani koska välimatkaa oli niin paljon. Se sopi kaikille hyvin, kummassakin paikassa oli joustava päiväkotisysteemi.Sitten kun koulu alkoi piti päättää asiasta uudelleen. Ehdotin, että käymme kysymässä viisaammilta huoltajuusasiaa ja asia päätyi niin, että minusta tuli pääasiallinen huolta ja lapsi on isänsä luona niin paljon kuin mahdollista lomilla jne.

Siinä vaiheessa mies oli löytänyt tahollaan uuden rakkauden ja he tekivät minusta välittömästi lasuilmoituksen, jossa olin alkoholisoinut. ja kykenemätön äidiksi. Lisäksi annoin lapselle liikaa vapauksia, koska olin ostanut kuusivuotiaalle joogakirjan ja ilmoittanut hänet soittotunneille.

(Ilmoitus oli tietysti anonyymisti tehty, mutta ex-mieheni kirjalliset kyvyt tuntien se ei ollut hänen tekstiään, siinä on uusi nainen avustanut.)

Lastensuojelutäti huokaisi minua lukiessaan ilmoitusta ja sanoi, että pahoittelen mutta meidän on tehtävä pistotaskastus kotonanne. Sanoin, että tervetuloa milloin vain, jotta saan maineeni puhdistetuksi. Auttoi :)

Aika outoa käytöstä. Tuliko tämä täytenä yllätyksenä? Vai oliko teillä jo valmiiksi kireät välit? Sopiko hänelle tämä uusi huoltajuus-sopimus? Vai oliko siitä riitaa?

Ville: Siinäpä se jutun omituisuus olikin, että kaikki sujui niin jouhevasti ennen uutta huoltajuusopimusta. Minä vielä yritin avittaa ja helpottaa ehtoja niin, että en halunnut elatuskorvauksia, jottei siitä tulisi lisää kommervenkkejä. -Niin voi tehdä ns. nollasopimuksella.

Valitettavasti tässä asiassa emme me vanhemmat kyenneet toimimaan aikuisesti ja lapsen parhaaksi, koska kyllä se on jäänyt vaikuttamaan väleihimme vaikka siitä on nyt jo kuusi vuotta aikaa.

Sain vielä monta vuotta omituisia tekstiviestejä eksäni uudelta vaimolta, joissa olin "Pirun noita-akka, joka veit lapselta isän", mutta siksipä tästä tänne kirjoitankin kun hulluimpia kokemuksia kysyttiin.

PS. Joogakirjaa ei ikinä luettu kannesta kanteen ja pianotunnitkin loppuivat kolmen vuoden sisään, koska lasta ei huvittanut. Musiikki vaihtui hevosharrastuksiin, mikä ei ole kyllä yhtään sen halvempaa. Edelleen elän ilman elatusmaksuja, vain valtio maksaa lakisäätäisen osan.

Tutun kuuloisia asioita täällä. Meillä miehen ex on mm vaatinut ilmoitusta tekstiviestitse mieheltäni aina, kun olen täällä. En saisi miehen omalla viikolla, jolloin on lapsista vastuussa, viettää aikaa yksin miehen lasten kanssa, jos miehellä on meno esim harrastukseen tai kauppaan. Tällöin tulisi ilmoittaa asiasta exälle ja ex tulisi hakemaan lapset itselleen. Edelleen hankaloittaa lastensa henkistä tasapainoa kertomalla mm kaikki aikuisten väliset asiat/erimielisyydet lapsille. Erosta oli kulunut jo toista vuotta kun mieheni tapasin, ex oli jo uudessa suhteessa. Kontrollifriikki vai mt-ongelmaa, tiedä häntä, mutta lasten puolesta harmittaa. Ja tämä vaan jäävuoren huippu kaikesta mitä on. Äidit hei, jos ja kun eroatte, niin pidetään se pää kylmänä. Ainoat kärsijät on ne lapset ja heidän mielenterveys.

Lähivanhempi saa elarit ja tietysti lapsilisät, mutta vaatii silti että etä ostaa heille vaatteet (ulko- ja sisä). Rahat menevät kuulemma elämiseen. Meneekö tämä nyt ihan oikein?

Vierailija kirjoitti:

Lähivanhempi saa elarit ja tietysti lapsilisät, mutta vaatii silti että etä ostaa heille vaatteet (ulko- ja sisä). Rahat menevät kuulemma elämiseen. Meneekö tämä nyt ihan oikein?

Elatusmaksut (Jos niitä saisin) eivät ikinä riitä niihin "kulukorvauksiin", että lapsella on katto pään päällä, eli koti, eli minulla asuntolaina isommasta tilasta mitä itse tarvitsisin. Päivittäinen ruoka, harrastukset ja kuljetukset paikoista a- ö, lääkkeet, poissaolot töistä lapsen sairauksien vuoksi ja jonkun hoitajan palkkaaminen jos olen töiden vuoksi poissa.

Koulun talkootyöt luokkaretkien hyväksi ovat myös pois minun omasta ajastani, samoin vanhempainvartit, -illat ja yökyläilevät ystävät. 

Jos kaikkki tämä pitäisi hinnoitella, olisi lapseni isä minulle ikuisessa velassa, siinä ei paljon yhdet sadevaatteet vuodessa tunnu enmpää kuin pisara meressä.

146

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähivanhempi saa elarit ja tietysti lapsilisät, mutta vaatii silti että etä ostaa heille vaatteet (ulko- ja sisä). Rahat menevät kuulemma elämiseen. Meneekö tämä nyt ihan oikein?

Elatusmaksut (Jos niitä saisin) eivät ikinä riitä niihin "kulukorvauksiin", että lapsella on katto pään päällä, eli koti, eli minulla asuntolaina isommasta tilasta mitä itse tarvitsisin. Päivittäinen ruoka, harrastukset ja kuljetukset paikoista a- ö, lääkkeet, poissaolot töistä lapsen sairauksien vuoksi ja jonkun hoitajan palkkaaminen jos olen töiden vuoksi poissa.

Koulun talkootyöt luokkaretkien hyväksi ovat myös pois minun omasta ajastani, samoin vanhempainvartit, -illat ja yökyläilevät ystävät. 

Jos kaikkki tämä pitäisi hinnoitella, olisi lapseni isä minulle ikuisessa velassa, siinä ei paljon yhdet sadevaatteet vuodessa tunnu enmpää kuin pisara meressä.

146

Ei vaan 148 näköjään, kun otin silmälasit esiin :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähivanhempi saa elarit ja tietysti lapsilisät, mutta vaatii silti että etä ostaa heille vaatteet (ulko- ja sisä). Rahat menevät kuulemma elämiseen. Meneekö tämä nyt ihan oikein?

Elatusmaksut (Jos niitä saisin) eivät ikinä riitä niihin "kulukorvauksiin", että lapsella on katto pään päällä, eli koti, eli minulla asuntolaina isommasta tilasta mitä itse tarvitsisin. Päivittäinen ruoka, harrastukset ja kuljetukset paikoista a- ö, lääkkeet, poissaolot töistä lapsen sairauksien vuoksi ja jonkun hoitajan palkkaaminen jos olen töiden vuoksi poissa.

Koulun talkootyöt luokkaretkien hyväksi ovat myös pois minun omasta ajastani, samoin vanhempainvartit, -illat ja yökyläilevät ystävät. 

Jos kaikkki tämä pitäisi hinnoitella, olisi lapseni isä minulle ikuisessa velassa, siinä ei paljon yhdet sadevaatteet vuodessa tunnu enmpää kuin pisara meressä.

146

Ei 146 vaan 148, nyt kun sain silmälasit päähäni :)

Ja sitten se tuli kuitenkin tuplasti tuo viesti vaikka ei ensin näkynyt ollenkaan! Tosiaan lapsen parastahan tässä pitäisi kaikkien miettiä, sekä äitien, että isien. Eksien ja nykyisten uusperhekuvioiden kaikkien osapuolien.

Monta kertaa olisi viisainta laskea sataan ja miettiä, että onkohan tämä nyt ihan asiallista sanoa ääneen tai viestittää.

Edelleen 148

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähivanhempi saa elarit ja tietysti lapsilisät, mutta vaatii silti että etä ostaa heille vaatteet (ulko- ja sisä). Rahat menevät kuulemma elämiseen. Meneekö tämä nyt ihan oikein?

Elatusmaksut (Jos niitä saisin) eivät ikinä riitä niihin "kulukorvauksiin", että lapsella on katto pään päällä, eli koti, eli minulla asuntolaina isommasta tilasta mitä itse tarvitsisin. Päivittäinen ruoka, harrastukset ja kuljetukset paikoista a- ö, lääkkeet, poissaolot töistä lapsen sairauksien vuoksi ja jonkun hoitajan palkkaaminen jos olen töiden vuoksi poissa.

Koulun talkootyöt luokkaretkien hyväksi ovat myös pois minun omasta ajastani, samoin vanhempainvartit, -illat ja yökyläilevät ystävät. 

Jos kaikkki tämä pitäisi hinnoitella, olisi lapseni isä minulle ikuisessa velassa, siinä ei paljon yhdet sadevaatteet vuodessa tunnu enmpää kuin pisara meressä.

146

Ei 146 vaan 148, nyt kun sain silmälasit päähäni :)

Mietinkin että onko haukannut liian ison palan jos asuttaa isoa omakotitaloa, johon ei 700-800€/kk riitä. Etä ja lähi asuvat lähekkäin, isä haluaisi lapsia enemmän, mutta äiti ei anna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähivanhempi saa elarit ja tietysti lapsilisät, mutta vaatii silti että etä ostaa heille vaatteet (ulko- ja sisä). Rahat menevät kuulemma elämiseen. Meneekö tämä nyt ihan oikein?

Elatusmaksut (Jos niitä saisin) eivät ikinä riitä niihin "kulukorvauksiin", että lapsella on katto pään päällä, eli koti, eli minulla asuntolaina isommasta tilasta mitä itse tarvitsisin. Päivittäinen ruoka, harrastukset ja kuljetukset paikoista a- ö, lääkkeet, poissaolot töistä lapsen sairauksien vuoksi ja jonkun hoitajan palkkaaminen jos olen töiden vuoksi poissa.

Koulun talkootyöt luokkaretkien hyväksi ovat myös pois minun omasta ajastani, samoin vanhempainvartit, -illat ja yökyläilevät ystävät. 

Jos kaikkki tämä pitäisi hinnoitella, olisi lapseni isä minulle ikuisessa velassa, siinä ei paljon yhdet sadevaatteet vuodessa tunnu enmpää kuin pisara meressä.

146

Ai että kulukorvauksia lasten elämään osallistumisesta, vanhemppainvartit, yökyläilyt, talkoot...

Enpä ole hullumpaa kuullut

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähivanhempi saa elarit ja tietysti lapsilisät, mutta vaatii silti että etä ostaa heille vaatteet (ulko- ja sisä). Rahat menevät kuulemma elämiseen. Meneekö tämä nyt ihan oikein?

Elatusmaksut (Jos niitä saisin) eivät ikinä riitä niihin "kulukorvauksiin", että lapsella on katto pään päällä, eli koti, eli minulla asuntolaina isommasta tilasta mitä itse tarvitsisin. Päivittäinen ruoka, harrastukset ja kuljetukset paikoista a- ö, lääkkeet, poissaolot töistä lapsen sairauksien vuoksi ja jonkun hoitajan palkkaaminen jos olen töiden vuoksi poissa.

Koulun talkootyöt luokkaretkien hyväksi ovat myös pois minun omasta ajastani, samoin vanhempainvartit, -illat ja yökyläilevät ystävät. 

Jos kaikkki tämä pitäisi hinnoitella, olisi lapseni isä minulle ikuisessa velassa, siinä ei paljon yhdet sadevaatteet vuodessa tunnu enmpää kuin pisara meressä.

146

Eiköhän sillä etälläkin ole kaikki samat kulut.

Me emme nyt asusta ihan vierekkäin. Isä muutti toiseen maahan ja välimatkaa on 700 km. Voisin itse asua yksiössä, mutta lapsella täytyy olla vähän omaakin tilaa, joten huoneisto on kaksio.

Laitoin lainausmerkeissä "kulukorvaukset". Tietenkin se on osa elämää, enkä ole siitä maksua perinyt. Huomio, nollasopimuksella isä ei maksa mitään. Minä maksan lennot ja autokuljetukset, jos lennot eivät sovi.

Lapsen ehdoilla menen.

148