||||||||||| NÄIHIN MOKIIN työnhakijat kompastuivat - KATSO MIKSI ET SAA TYÖTÄ! |||||||||||||
Laitetaanpas tähän listaa miksi nykyajan työttömät eivät ansaitse työtä.
Ensimmäisenä tulee mieleen työttömien kranttu asenne: pitäisi saada heti se unelmien näköalapaikka siltä unelma-alalta (joka on katoamassa tästä maasta). Palkkaakin pitäisi saada heti enemmän kuin kokenut esimies. Karu fakta on se, että sinun pitää pärjätä myös kansainvälisiä hakijoita vastaan, esim. virolaisia.
Toisena sosiaalisuuden pelko: Vaivalla väännetyt hakemukset (työtön saa niihinkin kulumaan kokonaisen päivän) katoavat satojen tai jopa tuhansien hakemuksien sekaan jonnekin potentiaalisen työnantajan palvelimen syövereihin. Tai someprofiili laitetaan huutamana työtä miljoonien muiden profiilien sekaan. Miksi ihmeessä ei enää uskalleta saapua paikan päälle - tai edes soittaa (älypuhelimellakin voi tehdä niin) ja kysyä mahdollista tapaamista?
Yleinen vetelyys ja laiskuus: jos työnantaja ehdottaa työhaastattelua maanantai-aamuksi klo 7 tai 8, se tarkoittaa että silloin pitää olla virkeänä ja skarppina paikalla eikä alkaa ehdottelemaan mitään pelkkiä iltapäiviä. Sama koskee myös sitä, että puhelimeen pitää vastata silloin, kun työnantaja soittaa ja usein se on (ihan tarkoituksella) aamulla.
Ulkoinen olemus. Pakko myöntää, että kahdesta muuten samanarvoisesta hakijasta valitaan se paremman näköinen. Tai jos työhaastattelun aikana näprää jotain teini-iPhonea niin kannattaisi vähän miettiä onko vielä edes kypsä työelämään.
Mielenterveysongelmat, "ahdistuneisuus": ah, kuinka vihaankan tuota jälkimmäistä termiä. Ihminen joka ei saa nukuttua herätyskellon käydessä vieressä, ei kuulu töihin.
Laittakaapa te muutkin listaa...
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Palkka ratkaisee. Kusettajatyönantajat haluaa vain ilmaisduunareita.
Suomalaisena näitten palveluita ei kannata ostaa. Jos virolainen duunari, palvelu jää ostamatta. Kannattaa suosia suomalaista, silloin raha jää suomeen.
Jos työnhakija ei ole valmis perustamaan toiminimeä, kannattaa unohtaa koko hakija. Nykyään yhä enemmän tehdään toiminimellä ja työtä tehdään vain tarvittaessa. Leipä pitää hakea useammalta asiakkaalta. Omaa osaamista pitää OSATA MYYDÄ. Ja mikä suomalaisille on vaikeinta: täytyy uskaltaa ottaa riskejä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai työttömät eivät ansaitse töitä? :O Mitä he sitten ansaitsevat? Kotona lorvimista?
Mutta kun sitäkään ei hyväksytä. Pidetään pummina ja loisena. Eihän tässä jäisi vaihtoehdoksi kuin itsensä tappaminen tai pakolaiseksi lähteminen...
Onpa lapsellinen kommentti! Kantsis vähä miettii mitä kirjoittelee!
Työttömyys on oikeasti hirveää. Ei se niinkään, että on mukavasti vapaa-aikaa ja ansiosidonnaisellakin elää ihan jees. Pahinta on se, ettei ole tulevaisuutta. Ansiosidonnainen loppuu aikanaan, eläkettä ei kerry ja kaikki kyselee, että ootko hakenut töitä jne. Sitten haet ja haet pirteänä, sinut hylätään kerta toisensa jälkeen. Kymmeniä kymmeniä hakemuksia, useita haastatteluja ja edelleenkin olet työtön. Siinä alkaa parempikin itsetunto rapistua ja samalla alkaa passivoitua. Tavallaan ei jaksaisi hakea edes töitä enää ja joskus alkaa jättämään väliin jo jonkun potentiaalisen paikan, vaikka hakemuksia vielä tekeekin. Sitten kyselijöille esittää pirteää ja yritteliästä, vaikka oikeasti on itsesäälissä rypevä sohvaperuna. Haastatteluhylsyjen jälkeen ainakin itsellä oli aina itkupäivä eli päivä, jolloin itkeskelin yksinään surkeuttani.
Nyt olen töissä, pätkätyössä, mutta töissä kuitenkin.
Palkka ratkaisee. Kusettajatyönantajat haluaa vain ilmaisduunareita.