Lue keskustelun säännöt.
Törpöt vieraat ruokapöydässä - vertaistukiketju
Pakko päästä purkamaan kiukutusta ja mielellään kuulisin myös samankaltaisia kertomuksia hieman pölvästeistä ruokavieraista? Kuka kaatoi punaviinipullon pitkin perintötuukia ilman anteeksipyyntöä, kuka antoi lapsensa närppiä koristeet kakun päältä, kuka tyhjensi suolapurkin lautaselleen ennen maistamista? Kaikki mehevimmät ja vähemmänkin mehevät tarinat jakoon vain!
Minun tämänpäiväinen vierasärsytykseni syntyi serkkuni perheen vierailtua meillä ohikulkumatkallaan. Tapaaminen oli sovittu ja olin myös kysellyt etukäteen, onko jotain ruokarajoitteita tai erityismieltymyksiä. Ei kuulemma ole. No minä sitten tein keittiöremontin keskellä (lue liesi vaatehuoneessa, jääkaappi olohuoneessa yms.) mahdollisimman helppoa eli perheemme suosikkilaatikkoruokaa janssoninkiusausta ja mahdollisista mieltymyseroista johtuen myös kinkkukiusausta tarjolle. Salaatti ja muut lisukkeet päälle.
Janssoninkiusaus oli lastemme herkkua. Ei kuulemma ole enää. Syynä ei varmaan ole laisinkaan se, että vähän vanhemmat (lastemme ihailemat) pikkuserkut yököttelivät koko ruokailun ajan tarjoiluille. Eikä siinä vielä mitään, mutta heidän vanhempansa ei kertaakaan sanoneet, ettei ole kovin sopivaa yökötellä tarjotulle ruualle, etenkään, kun itse ei ollut pakko olla inhokkiaan metriä lähempänä.
Kommentit (1143)
Joillakin ilmeisesti puuttuu kohtuuden taju. Kun säilyy kohtuus niin tarjoilujen syömisessä, kursailussa ja tuputtamisessa, niin kaikilla säilyy myös hyvä mieli ja juhlat tuntuvat onnistuneilta. Kun näitä lukee niin osa kuulostaa ihan uskomattomilta, niin kuin tuo yksi nainen joka kahmii omalle lautaselleen kaikki sattumat ja viimeisen leivoksen, vaikka oma on vielä syömättä :DDD Ei kai tuollaisia voi ollakaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni aina arvosteli tarjoamisiani. Aivan sama oliko pöydässä perinteistä karjalanpiirakkaa munavoilla ja korvaapuusteja tai ranskalaista kasvismunapiirakkaa ja suklaafondanttia.
Pidän itseäni kelvollisena kokkina ja emäntänä. Pyrin aina laittamaan kahvin kanssa pöytään niin suolaista, kuin makeaakin. Yleensä useampaa sorttia. Muilta tutuilta, sukulaisilta ja ystäviltäni olen saanut kehuja kokkauksistani.
Tämä yksin vain aina arvostelee leipomuksiani, tyylillä : -Ai, sä et tee koko ruis karjalanpiirakoita, täs suklaafondantissa on paksumpi kuori kun mun tekemäs. Mun pullat on isompia/parempia. Ja aivan kaikkeen totesi siis saman tyyppistä inhottavaa arvostelua.
Kerran sitten iskin hänen eteensä kaupan valmis pasteijoita ja kääretortun. Ystävä katsoi hölmistyneenä tarjottavia ja totesin vain, että en jaksanut nähdä vaivaa kerta omissa leipomuksissani on aina jotain vikaa.
Ei sen jälkeen enää valittanut tarjottavistani.
Minunkin hyvä ystävä on usein arvostellut mun leipomuksia. Esim. kun tarjolla vaivalla tehty voileipäkakku josta olen saanut muilta paljon kehuja, niin ystävä toteaa hymyillen että "en maista mitään muuta kuin persiljan". Persiljaa oli siis vähän koristeena. Ja jos oon tehny jonku piirakan niin sanoo monesti että "hyvää, mutta itse teen aina paljon paksumman pohjan." Mansikka-marenki kakku: "on niin makeaa ettei voi kyllä paljoa syödä." ym ym. Tosi hienovaraista mutta hämmennyn aina.
Vierailija kirjoitti:
AP:ltä kysyn mielenkiinnosta, että miten ihmeessä saatte vaatehuoneessa lieden toimimaan, vai oliko kyseessä provokatiivinen liioittelu?
Olen varmaan jotenkin yksinkertainen, mutta en käsitä miksi liesi ei voisi toimia vaatehuoneessa. Isommissa vaatehuoneissa on sähköpistokkeet, ja jatkojohtoa voi tarvittaessa käyttää. Ainoa este voisi olla tilan ahtaus ja muun tavaran mahdollisesti aiheuttama tulipaloriski kuumetessa, mutta eihän tässä kerrottu minkä kokoinen tai miten täysi kyseinen vaatehuone oli. Ei se liesi kovin kummoinen kapistus kuitenkaan ole.
Kohta joku kertoo että vain keittiöstä saa elintarvikekäyttöön tarkoitettua sähköä. Vähän kuin elintarvikekäyttöön tehdyt vesijohdot :P
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP:ltä kysyn mielenkiinnosta, että miten ihmeessä saatte vaatehuoneessa lieden toimimaan, vai oliko kyseessä provokatiivinen liioittelu?
Olen varmaan jotenkin yksinkertainen, mutta en käsitä miksi liesi ei voisi toimia vaatehuoneessa. Isommissa vaatehuoneissa on sähköpistokkeet, ja jatkojohtoa voi tarvittaessa käyttää. Ainoa este voisi olla tilan ahtaus ja muun tavaran mahdollisesti aiheuttama tulipaloriski kuumetessa, mutta eihän tässä kerrottu minkä kokoinen tai miten täysi kyseinen vaatehuone oli. Ei se liesi kovin kummoinen kapistus kuitenkaan ole.
Kohta joku kertoo että vain keittiöstä saa elintarvikekäyttöön tarkoitettua sähköä. Vähän kuin elintarvikekäyttöön tehdyt vesijohdot :P
No hassua kyllä mutta näin se vaan on että liettä et voi tuupata ihan mihin tahansa pistorasiaan... vaan se tarttee ihan omanlaisensa kyteknnän.
Sister kirjoitti:
Veljen vaimo (!) ilmoittaa joka kerta ruokapöytään tullessaan, ettei syö mitään. No, ei siinä mitään, mutta välittömästi alkaa lepertely veljelleni: "Syötä mulle kulta vähän" eli lopputulemana veljeni syöttää vaimoaan pöydässä ja vaimo kujertelee. Siis YÖK.
Kyse on siis yli nelikymppisestä, korkeasti koulutetusta ja kaikilla mittareilla menestyneestä pariskunnasta, joka on ollut useita vuosia yhdessä.
Toi käytös on vaan niin järkyttävää, että meidän lapsetkin on aina monttu auki, että mikä juttu tää on. Ja voitte vaan kuvitella miten kaikki keskustelu jäätyy tän esityksen edessä.
Jäisin aivan sanattomaksi. Kuulostaa joltain esileikiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi aivan hirveää jos tarjottavat loppuisi kesken järjestämieni juhlien. Siksi valmistan kaikkea aina reilusti, samalla vaivalla menevät. Ja vieraat saavat ottaa vaikka kuusi siivua kakkua, ihanaa että maistuu!
Mitä enemmän vieraat syövät sitä paremmalle mielelle tulee tämä emäntä :) ja jos joku pitää kekseistäni niin paljon että ottaa koko kulhon niin seuraavalla kerralla muistan ja leivon hänelle ekstraa vielä kotiin vietäväksi. Tai vien tuliaisiksi kun seuraavaksi menen kylään. Jos kerta vieraita kutsuu juhliin ja he saapuvat sinne, niin kyllä tarjoiltavat pitää olla kohdallaan. Vieraathan sen juhlan tekevät!!
No tässäkin on aste-eroja. Itsekin oon sitä mieltä, että tarjoiluja pitää olla niin paljon, ettei vieraan tarvitse mittatikun kanssa miettiä, kuinka paksun kakkusiivun voi ottaa ja teen ihan tarkoituksella vähän liikaa ruokaa, jos on vieraita tulossa. On mukavaa, että jengi santsaa ja näkee, että ruoka on ollut mieleen.
Liika on kuitenkin liikaa. Tässäkin ketjussa on ollut puhe armottomista rohmuista, jotka kiskovat napaansa absurdeja määriä tavaraa. Jos mä leivon vaikka uunipellillisen piirakkaa ja leikkaan sen vaikka 16 palaseen, en tietenkään laske, että siitä pitää nyt riittää 16 ihmiselle, mutta en myöskään odota - saati ois ilahtunut siitä - että joku lastaa lautaselleen 10-16 palaa heti kättelyssä. Jos joku pitää jostain tarjoiluista - vaikka kekseistä - tosi paljon, on musta täysin ok, että juhlien tai illanistujaisien loppupuolella tää tyyppi tyhjentää rääppeet kulhosta. (Ja joo, saattaisin mäkin leipoa sille lahjaksi tai kotiinviemisiksi samaa tavaraa myöhemmin.) Varsinkin, jos tarjolla on sen seitsemää sorttia, ois sekä vaivan että rahan kannalta turhan rankkaa varautua siihen, että yksi vieras syö joka lajia kahden aterian verran, vaikka pitäisikin notkuvista pöydistä.
(Omissa juhlissani leikkaan siis melkein aina kaikesta valmiiks isoja paloja, koska haluan, että vieraat voivat hyvillä mielin ottaa vähän enemmänkin heti kättelyssä eikä tarvitse nolostella pikkusiivujen kanssa. Sit jos ei maistu, voi aina leikata itselleen pienemmän palan. Traumat on jäänyt, koska tuun itse suvusta, jossa pitää käydä läpi sellanen rituaali (tiivistettynä: ota ny - emmää - otaota - *ottaa seitinohuen palan, syö sen* - eksää enempää - juuei - tässä tätä ny ois - emmää - ihan teitiä varten tein - no jos ny si) jos haluaa syödä jotain enemmän kun pienenpienen murusen ilman et kaikki sukulaiset päivittelee seuraavana päivänä keskenään, mikä rohmu se Marjatan (nimi muutettu) tyttö on. Sama setti pitää käydä läpi, jos haluaa esimerkiksi ottaa toisen keksin kahvipöydässä.)
En ole onneksi kohdannut törppöjä vieraita. Ehkä lähimpänä on yksi keliaakikkokaveri, joka tekee aina oharit. On tosi raivostuttavaa vääntää niitä gluteiinittomia systeemejä yhden ihmisen takia, kun se jättää systemaattisesti saapumatta ilman mitään ilmoitusta ja syytä. Nykyään en enää jaksa. Mulla on jotain gluteiinitonta kaupan valmistavaraa pakkasessa ja se saa sitten niitä syödäkseen, jos vaivautuu paikalle. Sama tyyppi myös marttyroituu tosi helposti, jos tarjolla on jotain, mitä hän ei saa syödä ja on käytännössä mahdoton, jos pitäisi joukolla valita joku ravintola.
Sä olet kyllä varsinaissuomalainen! Mulla samat kursailutraumat! Hirveää ja typerää.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä vieläkään oliko kyseessä saituus (kun se ei muissa asioissa koskaan näkynyt) vai pelkkä matikkapään puute tai muu ajattelemattomuus. Et ruoki viittä kutsuttua lapsiperhettä samalla määrällä ruokaa kuin satunnaista sakkia ryyppyseuraa.
Sivusta: on muutes oikeasti tosi vaikea hahmottaa paljonko ruokaa tarvitaan x määrälle ihmisiä, jos AINA tekee ruokaa vain 1-2 hengelle. Etenkin, jos on useampaa ruokalajia ja vähä/paljonsyömäisiä ihmisiä. Kun on tottunut tekemään aina täsmälleen saman annoksen, niin jostain syystä sen kertominen syöjien määräällä ei annakaan samaa lopputulosta (että kaikki saisivat tarpeeksi).
Esim. miehen kanssa syömme puoliksi annoksen, johon tulee 300g kanaa ja tietty määrä spagettia. Monesti tästä jää vielä 1 annos yli. Luulin siis että sama määrä x2 riittää mainiosti 4 hengelle, kun isäni ja veljeni olivat kylässä - no ei riittänyt, nälkä jäi heille vaikka itse otin normaalia pienemmän annoksen. Ja mun matematiikalla siitä olisi pitänyt jäädä 2 annosta YLI. Samoin juteltiin tutun kanssa jouluruoista, ja kerroin, kuinka porkkanalaatikosta menee aina loput roskiin, kun en kertakaikkiaan ehdi syödä sitä 400g laatikkoa loppuun ennen kuin se menee pilalle. Hän oli hyvin järkyttynyt, sillä syö sen kuulema aina KERRALLA! Itsellä siitä tulee 4-5 annosta, kun samalla syö siis muitakin jouluruokia (samoin kuin siis tuo kaverikin). Siinäpä olisi mennyt laskelmat pieleen, jos neljälle olisin varannut sen yhden lootan, ja niistä yksi olisi syönyt sen yksin...
Sitten jos kyseessä on vielä isompi poppoo tai vaihtelevampi ruokavalikoima, tulee tehtävästä mahdoton. Jos ei ikinä / erittäin harvoin ruoki esim. viittä henkeä, niin on siis oikeasti hirveän vaikea arvata paljonko viisi henkeä syö. Se kun ei näköjään todellakaan ole 5x se, mitä itse normaalisti syön! Tämä voi siis osaltaan selittää noita "pihejä" kokkeja, ainakin, jos he joutuvat tekemään ruokaa isommalle porukalle vain harvoin. Ei vain ole sitä kokemuksen tuomaa tietoa paljonko ruokaa pitää varata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoholiongelmainen setäni käyttäytyy aina todella ääliömäisesti kylässä ollessaan. Saapuu jo paikalle iloisessa hiprakassa, ja käy välillä naukkailemassa taskumatistaan lisää; sitten hän heiluu kutsuilla suuna päänä, eikä millään haluaisi antaa puheenvuoroa kenellekään muulle. Hänen juttunsa ovat minäminäminä -linjaa, ja hän onnistuu lahjakkaasti kääntämään minkä tahansa puheenaiheen itseensä. Kukaan (vanhempieni lisäksi) ei viitsi kieltää häntä, mikä ärsyttää minua suuresti. Hän saapui aikoinaan lakkiaisiinikin kännissä, esiintyi koko ajan ja nosti hirveän metelin, kun juhlissa ei tarjoiltu alkoholia: hän haukkui isäni siitä hyvästä vieraiden kuullen.
Nykyisin kieltäydyn menemästä juhliin yhtä aikaa hänen kanssaan, koska olen saanut tarpeekseni tuosta käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi te ette sano niille törpöille mitään?
Koska moukkamaisuudesta huomauttaminen on vielä moukkamaisempaa eikä itse halua olla moukka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä vieläkään oliko kyseessä saituus (kun se ei muissa asioissa koskaan näkynyt) vai pelkkä matikkapään puute tai muu ajattelemattomuus. Et ruoki viittä kutsuttua lapsiperhettä samalla määrällä ruokaa kuin satunnaista sakkia ryyppyseuraa.
Sivusta: on muutes oikeasti tosi vaikea hahmottaa paljonko ruokaa tarvitaan x määrälle ihmisiä, jos AINA tekee ruokaa vain 1-2 hengelle. Etenkin, jos on useampaa ruokalajia ja vähä/paljonsyömäisiä ihmisiä. Kun on tottunut tekemään aina täsmälleen saman annoksen, niin jostain syystä sen kertominen syöjien määräällä ei annakaan samaa lopputulosta (että kaikki saisivat tarpeeksi).
Esim. miehen kanssa syömme puoliksi annoksen, johon tulee 300g kanaa ja tietty määrä spagettia. Monesti tästä jää vielä 1 annos yli. Luulin siis että sama määrä x2 riittää mainiosti 4 hengelle, kun isäni ja veljeni olivat kylässä - no ei riittänyt, nälkä jäi heille vaikka itse otin normaalia pienemmän annoksen. Ja mun matematiikalla siitä olisi pitänyt jäädä 2 annosta YLI. Samoin juteltiin tutun kanssa jouluruoista, ja kerroin, kuinka porkkanalaatikosta menee aina loput roskiin, kun en kertakaikkiaan ehdi syödä sitä 400g laatikkoa loppuun ennen kuin se menee pilalle. Hän oli hyvin järkyttynyt, sillä syö sen kuulema aina KERRALLA! Itsellä siitä tulee 4-5 annosta, kun samalla syö siis muitakin jouluruokia (samoin kuin siis tuo kaverikin). Siinäpä olisi mennyt laskelmat pieleen, jos neljälle olisin varannut sen yhden lootan, ja niistä yksi olisi syönyt sen yksin...
Sitten jos kyseessä on vielä isompi poppoo tai vaihtelevampi ruokavalikoima, tulee tehtävästä mahdoton. Jos ei ikinä / erittäin harvoin ruoki esim. viittä henkeä, niin on siis oikeasti hirveän vaikea arvata paljonko viisi henkeä syö. Se kun ei näköjään todellakaan ole 5x se, mitä itse normaalisti syön! Tämä voi siis osaltaan selittää noita "pihejä" kokkeja, ainakin, jos he joutuvat tekemään ruokaa isommalle porukalle vain harvoin. Ei vain ole sitä kokemuksen tuomaa tietoa paljonko ruokaa pitää varata.
Lasken aina 200g lihaa/aikuinen syöjä, lapsille 100g. Perunoita 2-4/syöjä.
Lisäksi salaattia ja leipää niin kaikille pitäisi riittää. Ei ole kukaan nälkäisenä lähtenyt.
Mun yksi sukulainen on tuollainen että aina on liian vähän ruokaa ja juomaakin (jos on esim. viiniä). Vuosia ollaan käyty siellä syömässä ja aina sama juttu. Nykyään tiedetään että jos hän kutsuu lounaalle klo 14, niin syödään sitten tuhti lounas ennen lähtöä klo 12-13, koska ruoka on aikaisintaan klo 17 ja sitä on todella vähän. Vaikka ollaan asiasta mainittukin, niin sama juttu. Uskon, että syynä on vain piheys, vaikka muuten ovat mukavia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni aina arvosteli tarjoamisiani. Aivan sama oliko pöydässä perinteistä karjalanpiirakkaa munavoilla ja korvaapuusteja tai ranskalaista kasvismunapiirakkaa ja suklaafondanttia.
Pidän itseäni kelvollisena kokkina ja emäntänä. Pyrin aina laittamaan kahvin kanssa pöytään niin suolaista, kuin makeaakin. Yleensä useampaa sorttia. Muilta tutuilta, sukulaisilta ja ystäviltäni olen saanut kehuja kokkauksistani.
Tämä yksin vain aina arvostelee leipomuksiani, tyylillä : -Ai, sä et tee koko ruis karjalanpiirakoita, täs suklaafondantissa on paksumpi kuori kun mun tekemäs. Mun pullat on isompia/parempia. Ja aivan kaikkeen totesi siis saman tyyppistä inhottavaa arvostelua.
Kerran sitten iskin hänen eteensä kaupan valmis pasteijoita ja kääretortun. Ystävä katsoi hölmistyneenä tarjottavia ja totesin vain, että en jaksanut nähdä vaivaa kerta omissa leipomuksissani on aina jotain vikaa.
Ei sen jälkeen enää valittanut tarjottavistani.
Minunkin hyvä ystävä on usein arvostellut mun leipomuksia. Esim. kun tarjolla vaivalla tehty voileipäkakku josta olen saanut muilta paljon kehuja, niin ystävä toteaa hymyillen että "en maista mitään muuta kuin persiljan". Persiljaa oli siis vähän koristeena. Ja jos oon tehny jonku piirakan niin sanoo monesti että "hyvää, mutta itse teen aina paljon paksumman pohjan." Mansikka-marenki kakku: "on niin makeaa ettei voi kyllä paljoa syödä." ym ym. Tosi hienovaraista mutta hämmennyn aina.
Just kun mun anoppi! 😂
20 vuodessa on jo tottunut tähän ainaiseen arvosteluun ja itsensä nostamiseen, ei enää maksa vaivaa pahoittaa mieltä.
Noista ruokamääristä: jos ei ole täysin varma riittääkö ruokaa vieraille (jos tavallisesti tehdään ruoka vain kahdelle), niin katsokaa netistä!
En minä osaa päästäni heittää kuinka paljon valmistaisin kalasoppaa kahdeksalle syöjälle, kun normaalisti valmistan sitä vain meille kahdelle. Siksi koitankin etsiä netistä apua, vaikka täältä palstalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä on myös kaveripiirissä tapana istua iltaa ja syödä siten että jokainen tuo jotain ja yhdessä tehdään ruokaa. No sitten löytyy tämä yksi tapaus joka ei tajua silti tuoda mitään, tai tuo vasta sitten kun sille sanoo suoraan että mitä pitäisi tuoda. Ja jos jotain hänen tuomasta jääkin yli niin on ihan pokkana että vienpä nämä lähtiessäni. Kukaan muu ei niin tee vaan on ihan normia että jos jää yli niin siitä sitten se kenen luona on istuttu ja sotkettu voi seuraavanakin päivänä vielä napostella..
Sama juomien suhteen, itse ei esim ikinä tuo edes itselleen mitään juomaa, saatika varsinkaan kokonaista viinipulloa että siitä voisi mahdollisesti maistaa muutkin, vaan aina luottaa siihen että kyllähän muut ostaa viinit ja hänellekin siitä riittää (lasi ensimmäisenä ojossa) muutamat lasilliset. Pistää vaan silmään ja välillä ottaa aivoon asti kun yksi on tuollainen lokki, kun itse voin jopa viedä viinipullon/tai kaksi eikä haittaa vaikka niitä ei edes avattaisi kun juomisia oli riittävästi jo muiden tuomissa. Saa sitten emäntä avata seuraavissa kemuissaan vaikka me ei olisikaan meidän porukalla.. Missään nimessä ainakaan kehtaisi sanoa että jaahas, kun ei tätä mun pulloa avattukaan niin vien sen mukanani takaisin!
Ja kun ei tämä yksi itse näytä tajuavan mutta kun en ole myöskään keksinyt miten siitä hänelle kohteliaasti sanoisi et saakeli sä ole noin köyhä, töissäkäyvä ihminen (kehuu itse että palkkakin on ihan hyvä).
Ihan tosi huvittavia ovat kyllä tyypit, jotka lähtiessään ottavat omat nyyttärituomisensa mukaan. Itse ajattelen, että nyyttärituomiset voivat senkin vuoksi jäädä, että järjestävä taho on kuitenkin tarjonnut puitteet illanvietolle, on ihan kiva jos jotakin rääpettäkin jää. Itsellä kanssa pari kaveria jotka pakkailevat illan päätteeksi jotakin pieniä juustonmuruja ja viinirypäleitä matkaansa, vaikka oat kuitenkin syöneet pöydästä yllinkyllin.
Vierailija kirjoitti:
Noista ruokamääristä: jos ei ole täysin varma riittääkö ruokaa vieraille (jos tavallisesti tehdään ruoka vain kahdelle), niin katsokaa netistä!
En minä osaa päästäni heittää kuinka paljon valmistaisin kalasoppaa kahdeksalle syöjälle, kun normaalisti valmistan sitä vain meille kahdelle. Siksi koitankin etsiä netistä apua, vaikka täältä palstalta.
Martoilla on hyvät laskurit, esim. monelleko riittää 10 munan kakusta.
Sisko tuo lapsensa meille aina kun mahdollista syömään. Eivät lähde ennenkuin olen laittanut ruuan.
Pyytävät lisää häikäilemättömästi.huutavat että NÄLKÄ! Ym.
Tarjoan mielelläni sillointällöin, mutta tällainen röyhkeä hyväksikäyttö vituttaa.
Syövät myös vanhemmillamme aina kun mahdollista. Eivät ole köyhiä.
Säälittävää.
Yksi tuttu pelkää vainoharhaisesti kaikkea ei-luomua ja ei-GMO-vapaata ruokaa. Tiukkaa, tenttaa, lukee tuoteselosteita ja arvostelee, jos ei ole hänen syömishäiriöönsä sopivaa tarjottavaa.
Meille on taas monesti käynyt niin,että kun on tiedetty sukulaisperheen tulevan pitkästä matkasta käymään, on laitettu paljon hyvää ruokaa. No sitten kutsutaan ihmiset syömään ja kuinkas ollakaan . Koko 6 henkisestä porukasta ruoka ( esim.riisiä, broirerinrintaa, salaatteja, keitettyjä vihanneksia+ jälkiruokaa) kelpaa vain isännälle. Eivät edes sano siinä vaiheessa kun ruokaa aletaan tekemään,että eivät sitten aijo syödä. Parasta on kun äiti lasten kanssa lähtee jo autolle, lähteäkseen ajelemaan takaisin , menen heitä saattamaan ja äiti tempaa auton tavaratilasta lapsille kylmät "roiskeläpät" käteen. Niitä sitten aletaan syömään tyytyväisinä. Perheen isä istuu vielä meillä talossa syömässä lämmintä ruokaa. No kukin tavallaan.
Vierailija kirjoitti:
Sisko tuo lapsensa meille aina kun mahdollista syömään. Eivät lähde ennenkuin olen laittanut ruuan.
Pyytävät lisää häikäilemättömästi.huutavat että NÄLKÄ! Ym.
Tarjoan mielelläni sillointällöin, mutta tällainen röyhkeä hyväksikäyttö vituttaa.
Syövät myös vanhemmillamme aina kun mahdollista. Eivät ole köyhiä.
Säälittävää.
Älä laita ruokaa. Totea, että olet sopinut menon (keksi sopiva kohde etukäteen) ja lähdette yhtä matkaa ulos. Älä suostu olemaan kupattavana koko ajan, kun siskosi on ahne ja röyhkeä.
Lähinnä lientä, olikohan ihan kolme perunaa (saatto olla viisi pientäkin) ja yksi pikkupussi pakastevihanneksia ja jotain edellisvuotista joulukinkun jämää ehkä 200g. Mutta juu, kyllähän siitä sai kolme isoa miestä ja heidän einiinpienet vaimonsakin sekä kolme alle kouluikäista lasta ja yksi varhaisteini masut pullolleen ;) Kun tarpeeksi joi vettä ja söi sen pienen leivän palasen joka jokaiselle oli varattu....