Millä entisen ystävän saa pois ajatuksista?
Ystäväni erosi ja siinä yhteydessä useampaan kertaan käyttäytyi tosi ilkeästi myös minua kohtaan. Sanoin varmaan itsekin ilkeästi, mutta kieltäydyin olemasta kynnysmatto, sillä tuo ero ei todellakaan ollut minun syyni.
Kaiken tämän jälkeen olen yrittänyt käyttäytyä häntä kohtaan asiallisesti vaikkakin viileästi, sillä yhteydenpito on minimissään. Outoa tässä on se, että kääntäessään täysin selkänsä minulle hänestä samanaikaisesti tuli yhteisen tuttavamme sydänystävä (jota ei siis ollut ennen, vaan piti tätä tuttavaamme turhana hienostelijana ja ei positiivisessa mielessä täydellisenä kotirouvana).
Nyt tätä sydänystävyyttä hehkutetaan ja en voi olla tulkitsematta tilannetta muuten, kuin että osin tuo hehkutus on minun takiani/vastaan, koska alkoi hänen oltuaan ilkeä minulle. Yhteiselle tutullemme on varmaan kertonut hyvin erilaisen version... Eihän siinä mitään, saavat toki olla ystäviä, ja minulle hän on entisen ystävä joka tapauksessa käyttäytymisestään johtuen. Ärsyttää kuitenkin, etten voi täysin unohtaa häntä kuitenkaan vaan nuo hehkutukset ärsyttävät ja ehkä vielä sattuvatkin sydämeen. Ehkä aika parantaa. Sitä odotellessa... Kuinka saan hänet/tilanteen pois mielestäni?
Kommentit (21)
No missä kohtaat sen hehkutuksen, jos yhteydenpito on minimissään? Somessa? Piilota tai poista.
Helppoa.
En kuitenkaan halua katkaista välejä tähän toiseen tuttavaan vaan hänen kanssaan ollaan ihan hyvissä väleissä. Ja mm somessa näen yhteisen ystävän kautta (tai hänen sivuilleen laitetut) päivitukset.
Ap
Vierailija kirjoitti:
En kuitenkaan halua katkaista välejä tähän toiseen tuttavaan vaan hänen kanssaan ollaan ihan hyvissä väleissä. Ja mm somessa näen yhteisen ystävän kautta (tai hänen sivuilleen laitetut) päivitukset.
Ap
Ajattele vaan, että sinun pikkutyttövaiheesi on jo takana, ei tarvi simputtaa kavereita ja vaihtaa bestistä aika-ajoin. Jos joku on vielä siinä moodissa tai palannut sinne takaisin, niin hänen häpeänsä.
Kannattaa varmaan olla kyselemättä entisen ystävän asioita yhteisiltä tuttaviltakaan, jos ei halua tietää. Äskettäin oli vasta artikkeli IL ystävyyssuhteiden kestosta. Ehkä kaikkia ystävyyssuhteita ei ole tarkoituskaan jatkaa koko elinikää, osa niistä kestää vain tietyn aikaa ja tietyn ajankohdan yli.
Olit varmaan eron ajan tukipilari ja läheinen, mutta eron avatessa uusia polkuja ystäväsi elämään jäit osaksi hänen entistä elämäänsä, josta hän siis otti eron.
Hanki uusia, iloisia ja mielenkiitoisia ystäviä. Ole itse avoin ja iloinen. Unohdat menneet, kun saat muuta tekemistä ja ajateltavaa.
En haikaile ja mieti tätä ihmistä jatkuvasti, vaan tietyt tilanteet, joissa aiemmin tavattiin, juhlapyhät ja merkkipäivät, jolloin aikaa akkujen lataamiseen on enemmän tuovat hänet mieleeni. Ja tällöin muistan juuri nuo hänen ilkeämmät juttunsa, joita hän ei ole yhteisille tuttavillemme tehnyt. Eli Muille näyttää positiiviset puolensa, jolloin muut luulevat minun olleen se "piru" joka välirikkomme aiheutti.
Ap
Mulle neuvoi kerran eräs ihminen yhden ihan hyvän. Kun ajattelet sitä ihmistä, mieti häntä vaikka postimerkkinä. Sitten alat loitontaa sitä postimerkkiä taivasta kohden. Loitonnat, loitonnat, loitonnat... Kunnes se postimerkki häviää kokonaan näkyvistä jonnekin sinne taivaalle. Noin, poissa.
Toisen tavan kuulin luennoitsija Tony Dunderfeldtin luennolla. Eli tunne sitä ystäväsi muiston nostattamaa epämiellyttävää tunnetta hetkisen oikein voimakkaasti. Joka solullasi. Ihan hirveästi! Olet oikein siinä tunteessa, oli se sitten viha, pettymys, häpeä, raivo, ihan mikä tahansa. Tunnet sitä sen aikaa, mitä tarvitset, 0-20 min ei enempää, ja sitten et ajattele häntä. Ja taas jos hän nousee mieleen tai se muisto, tunne, niin mietit sitä hetken ihan täysillä, siis nimenomaan sitä TUNNETTA, ei muistoa muuten, ja hellität.
Näin hän kiusaa sinua yhä harvemmin ja yhä lyhyemmän aikaa kerrallaan. Lopulta et enää tarvitse koko metodeja.
Siis apua, minulle teki 17-vuotiaana myös yksi "ystävä" noin, että alkoi kaveeraata aiemmin haukkumansa minun ystäväni kanssa. Hän oli ihminen, joka haukkui minua, ettei minulta saa ystävänä tukea ja piti itseään erinomaisena ystävänä noin niinkuin yleisesti. Saihan hän sen haukkumansa ystävänikin heti mukaansa.
Emme ole vieläkään selvittäneet välejämme, ja sitä miten hän satutti minua, vaikka tuosta on jo yli 20 vuotta. En tiedä jos minä satutin häntä sillä, ettei minulta saanut tukea.
En pystynyt hahmottamaan ollenkaan itseäni teinkö väärin vai väittikö hän vain.
Minuakaan ei se haitannut, että hän kaveerasi toisen ystäväni kanssa sinänsä, vaan se, että tuollainen haukkuja kykeni kaveeraamaan haukkumansa ihmisen edessä, eikä kunnioittanut itseään eikä sitä toista olemalla rehellinen joko puheilleen (ei ole kaveri kun kerran ei hyväksynyt häntä) tai rehellinen sille ystävälleni (olisi kaveri vain jos hyväksyy hänet).
Halveksin häntä kyllä silloin jo, mutta ympäristö näki vain minun halveksuntani ja minä olin sen kanssa täysin yksin ja se kääntyi minulla, kotona kaikesta syytetty lapsi vielä kun olin, itsevihaksi.
kuulostaa kuitenkin että jollain tapaa sinulla oli kuitenkin osaa heidän eroonsa, kun asian toit ilmi, miksi muuten hän oliis katkaissut välinsä sinuun. Olet nyt historiaa, mutta koska olet kai tehnyt jotain väärin, asia vaivaa sinua kunnes menet ja pyydät anteeksi. Jos et tee niin, sinut on syrjäytetty ja hylätty ystäväpiiristäsi, koska tuo toinenkin on ottanut hänet bestikseen. Olet tehnyt jotain väärää, tunnusta se ? taitaa oll akasvun paikka sulla, ei ihmisiä kohdella miten vaan. Ja tuo postimerkki juttu....mitä soopaa...!
Vierailija kirjoitti:
En haikaile ja mieti tätä ihmistä jatkuvasti, vaan tietyt tilanteet, joissa aiemmin tavattiin, juhlapyhät ja merkkipäivät, jolloin aikaa akkujen lataamiseen on enemmän tuovat hänet mieleeni. Ja tällöin muistan juuri nuo hänen ilkeämmät juttunsa, joita hän ei ole yhteisille tuttavillemme tehnyt. Eli Muille näyttää positiiviset puolensa, jolloin muut luulevat minun olleen se "piru" joka välirikkomme aiheutti.
Ap
Mistä tiedät, että muut pitävät sinua "piruna"?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haikaile ja mieti tätä ihmistä jatkuvasti, vaan tietyt tilanteet, joissa aiemmin tavattiin, juhlapyhät ja merkkipäivät, jolloin aikaa akkujen lataamiseen on enemmän tuovat hänet mieleeni. Ja tällöin muistan juuri nuo hänen ilkeämmät juttunsa, joita hän ei ole yhteisille tuttavillemme tehnyt. Eli Muille näyttää positiiviset puolensa, jolloin muut luulevat minun olleen se "piru" joka välirikkomme aiheutti.
Ap
Mistä tiedät, että muut pitävät sinua "piruna"?[/
En tiedäkään/usko muiden pitävän minua piruna, mutta yhteinen tuttavamme ei ole missään vaiheessa kysynyt minulta, miksi yhteydenpitomme loppui. Siksi oletan ex-ystäväni kertoneen oman versionsa. Kyllä itse ainakin kysyisin mitä on tapahtunut, jos 2 ystävääni lopettaisi keskinäisen yhteydenpitonsa.Ap
Vierailija kirjoitti:
kuulostaa kuitenkin että jollain tapaa sinulla oli kuitenkin osaa heidän eroonsa, kun asian toit ilmi, miksi muuten hän oliis katkaissut välinsä sinuun. Olet nyt historiaa, mutta koska olet kai tehnyt jotain väärin, asia vaivaa sinua kunnes menet ja pyydät anteeksi. Jos et tee niin, sinut on syrjäytetty ja hylätty ystäväpiiristäsi, koska tuo toinenkin on ottanut hänet bestikseen. Olet tehnyt jotain väärää, tunnusta se ? taitaa oll akasvun paikka sulla, ei ihmisiä kohdella miten vaan. Ja tuo postimerkki juttu....mitä soopaa...!
Kuulostaa sille, että joku ei halua päätyä postimerkiksi taivaalle... Awww, koita nyt kestää että siellä sä oot :)
Vierailija kirjoitti:
kuulostaa kuitenkin että jollain tapaa sinulla oli kuitenkin osaa heidän eroonsa, kun asian toit ilmi, miksi muuten hän oliis katkaissut välinsä sinuun. Olet nyt historiaa, mutta koska olet kai tehnyt jotain väärin, asia vaivaa sinua kunnes menet ja pyydät anteeksi. Jos et tee niin, sinut on syrjäytetty ja hylätty ystäväpiiristäsi, koska tuo toinenkin on ottanut hänet bestikseen. Olet tehnyt jotain väärää, tunnusta se ? taitaa oll akasvun paikka sulla, ei ihmisiä kohdella miten vaan. Ja tuo postimerkki juttu....mitä soopaa...!
Saipa todella arvokkaan ystävän tämä ap:n toinen kaveri tästä entisestä pahanpuhujasta itselleen.
Ap, kuulostaa tutulta! Syynä välien viilenemiseen lienee ne viestit, tiedät kyllä mitkä ja kenelle. En vain ymmärrä vieläkään miksi sen teit.
Toisen ystävän kanssa ei kyllä puhuta sinusta, vaan olemme vain hyvin samalla aallolla. Kuten itsekin sanoit, olet tieten tahtoen kasvattanut välimatkaa ja jättäytynyt pois jutuista. Oma siis on valintasi. Silloin on turha kuvitella että välimatka johtuisi mistään muusta kuin omasta valinnastasi jättäytyä kylmän viileäksi.
Aika auttaa, muistelen edelleen joitakin ystäviäni, ja uniinkin tulevat. Maailma ja elämä korjaavat, tulee uusia, ja ne muutamat eivät poistu ennen kuin hauta korjaa.
Vierailija kirjoitti:
Ap, kuulostaa tutulta! Syynä välien viilenemiseen lienee ne viestit, tiedät kyllä mitkä ja kenelle. En vain ymmärrä vieläkään miksi sen teit.
Toisen ystävän kanssa ei kyllä puhuta sinusta, vaan olemme vain hyvin samalla aallolla. Kuten itsekin sanoit, olet tieten tahtoen kasvattanut välimatkaa ja jättäytynyt pois jutuista. Oma siis on valintasi. Silloin on turha kuvitella että välimatka johtuisi mistään muusta kuin omasta valinnastasi jättäytyä kylmän viileäksi.
Kiva, että olet ystäväsi kanssa samalla aallolla. Emme kuitenkaan ole tuttuja. Mistään viesteistä ei ole kyse vaan ihan kasvotusten nämä ilkeilyt on sanottu. En myöskään ole jättaytynyt pois mistään ja juttelen hänen kanssaan pinnallisia asioita esim koulun joulujuhlassa, missä muitakin on. Sen aikaan aiemmat yhteiset kahvittelut, teatterit ja lenkkeilyt ja luistelureissut on jäänyt pois. En ole ehdottanut, eikä ole hänkään. Yhteisen tuttavamme kanssa kahvittelen kyllä. Hehkutusta on kyllä heidän elokuvareissuistaan, kiipeilykursseistaan ja pitkistä kävelyistä parhaan ystävän kanssa. Ja tällaista ei ole aiemmin ollut. Mutta ehkä eronnut täyttää tyhjiötä elämässään tälla tavalla.
Ap
Mihinpä nainen vihollissia tarvitsee, jos omaa naispuolisia ystäviä.