Luetellaan "ennen vanhaan" asioita

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä onko totta, mutta äiti kertoi, että vielä joskus 80-luvun alkupuolella nainen ei voinut avata pankkitiliä ilman, että oli aviomies tai sukulaismies mukana vahvistamassa, että on sillä lupa.

Joo,,ei ole totta.

Oli se totta 1880 Suomessakin

Ja Ransassa 2014.

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288718363641.html

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan istuttiin joukolla uudenvuoden päivänä jännäämään kuka suomalaisista voittaa kisan.

Nykyisin jännittää pääseekö kukaan edes toiselle kierrokselle:/

Tästä on varmasti tosi kauan aikaa, kun oli ilmeisesti olemassa vain yksi ja ainoa kisa?

Kännykän akku kesti viikon vaikka sitä käyttikin.

Laskut käytiin maksamassa pankin konttorissa ja konttoreita olikin jokaisessa kaupunginosassa.

Ehkä tämä ei ole niin "ennenvanhaan", mutta tänään joku keski-iän ylittänyt mies puhui bussissa älykortista. Piti hetki oikein kaivella muistia, että mikä se onkaan, kunnes muistin että sehän oli bussikortin nimitys joskus millenniumin aikoihin. Hymyilytti, kuinka sitä sanaa käyttivät yhteen aikaan kaikki joukkoliikennettä käyttävät, mutta nyt en ollut sanaa kuullut vuosikausiin.

Siidereitä ei ollut olemassa. Alkossa oli myyntitiski, josta piti pytää mitä halusi. Jos alkon myyjällä oli huono päivä, niin se ei suostunut myymään, vaan väitti että asiakas haisee viinalta.

60- luvun lopussa ja 70 luvun alussa sai kaupassa maistaa kurkkua oliko se väkevä , samoin makkarasta sai maistaa kelpaako .Makkaraa sai ostaa irtomyyntinä joko painon tai mitan mukaan ( 10 cm launtaita).Leipää sai ostaa puolikkaan tai vain neljäsosan.Maito myytiin omaan kannuun , oli myös isot ruskeat lasipullot piimää ja maitoa, kerma pienemmässä.Kahvin sai jauhaa pavuista itse kaupassa.Oli jo valmista jauhatustakin.Voi myytiin kilon  , puolen tai neljänneskilon voipapaperipaketeissa.Jäätelöä myös kaikissa ed. mainituissa kokoluokissa.Sitten maitoa sai litran pahvitetrassa, kermaa 2 dl. 

Hai -kumisappaat kuuminta hottia nuorisomuodissa.Pidettiin kesät talvet , leveät lahkeet piti tunkea takaa saappaan varteen.Takataskuun iso kampa. Miehet ottivat yleisesti hiuksiinsa pehmennyksen (mini vogue) .Leveät nahkaiset kellonremmit olivat in.   Tämä 70 luvulla.

itse ollut 90 luvulla teini, ja uus kova juttu oli nää polttavat asemat, joilla pystyi kopioida levyjä. muistan maksaneeni 50markkaa suomipop 5 levystä, siis kopioidusta, kaverille :D

Vierailija kirjoitti:

Ehkä tämä ei ole niin "ennenvanhaan", mutta tänään joku keski-iän ylittänyt mies puhui bussissa älykortista. Piti hetki oikein kaivella muistia, että mikä se onkaan, kunnes muistin että sehän oli bussikortin nimitys joskus millenniumin aikoihin. Hymyilytti, kuinka sitä sanaa käyttivät yhteen aikaan kaikki joukkoliikennettä käyttävät, mutta nyt en ollut sanaa kuullut vuosikausiin.

Junaliput oli sellaisia pahvihärpäkkeitä, joihin konnari teki rei'ittimellä reiän tarkastuksen yhteydessä. Bussikortit olivat samoin pahvisia, ne työnnettiin sellaiseen koneeseen, joka leimasi seuraavalle vapaalle riville matkustuspäivämäärän ja kellonajan. Bussia vaihtaessa piti työntää sitten se pahvikortti kuskin nenän eteen ja lausua reippaasti "vaihto".

Vierailija kirjoitti:

Ennen pillutkin olivat karvaisia

Niinpä ja miehillä seisoi kunnolla.

En ole kommentin ap kirjoittaja. Minä olen syntynyt 67 ja meillä ei todellakaan ollut sisävessaa, vesijohtoa eikä varsinkaan puhelinta, koska kyseessä oli köyhä työläisperhe. 5-henkinen perhe asuinme yhden huoneen ja keittiön mökissä. Sauna ja huussi löytyivät ulkoa. Vesi saunaan ja keittiöön sekä saunalla olleeseen pulsaattoripesukoneeseen kannettiin kaivosta. Mukavuuksia saatiin -79 kun vanhemmat rakensi uuden talon. Puhelin tuli taloon vasta kun olin jo muuttanut kotoa pois. Samoin väri-tv. Eli jos on -53 syntynyt ja pienestä pitäen saanut jo veteen paskantaa niin on vain sattunut syntymään varakkaaseen perheeseen.

Lapsuudesta muistan myös kalkkeerilla jäljentävät lottokupongit, jotka piti palauttaa kyläbaarille keskiviikkona, että ehti lauantain arvontaan mukaan..

Vierailija kirjoitti:

Ja tällaista ostelua pidettiin nolona. Kenkien ostamista kokoa sovittamatta ei voinut edes ajatellakaan. Uskomatonta miten nopeasti asiat ovat nettikauppojen myötä muuttuneet. Nykyään on kummallista käydä (vaate)liikkeissä.

No jaa, omalla kohdallani mikään ei ole muuttunut tässä suhteessa. En ole vaatteita ostanut netistä koskaan, ja kenkiä haluan aina kokeilla ihan käytännössä. Muuta roinaa tulee kyllä netistä hommattua, mutta ei siis mitään vaatteita ja vastaavia.

Ennen vanhaan sai kaupasta kinkkua, jossa oli myös läskiä! :)

Ennen vanhaan kuunneltiin putkiradiolla Radio Luxemburgia.

Vielä 90-luvun puolivälissä ainakin ihan peruskolmekymppisillä naisilla oli kaunis hoikka ja jäntevä kroppa. Tavis nuorilla miehillä erottuivat vatsalihakset vähäsen, eivät silmille hyppivään nykyfitness-tyyliin vaan silleen luontevasti.

Tupakointikulttuuri oli aivan erilainen, varsinkin vielä 80-luvulla. Isä pyysi joskus, että käypä reippaana tyttönä pyörällä kioskilla ja hae hänelle aski punaista Norttia (North State). Minähän kävin ja auliisti myytiin aina jopa ekaluokkalaiselle, kun sanoin, että tämä tulee isälle. Palkinnoksi sain yleensä ostaa jonkun tikkarin vaihtorahalla. 

Kun menin alle 10-vuotiaana yksin junalla mummolaan, oli lipunmyyjä kerran möhlinyt ja sain lipun tupakkavaunusta. Siellä sitten istuin 6 tuntia sakeassa tupakan- ja piipunsavussa ja perillä haisivat vaatteet ja hiukset ihan tupakalle. Ei sitä silloin hirveästi ihmetelty, eikä edes pahoiteltu. Nykyään tällaisesta tulisi somehepuli ja lipunmyyjä haastettaisiin oikeuteen lapsen terveyden tuhoamisesta. :-)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravintolassa hovimestari otti ovella vastaan ja ohjasi vapaaseen pöytään. Nyky käytännöstä en tiedä koska en käy ravintoloissa.

Saadakseen ravintolassa  drinkin (sen aikasella kielellä paukun) piti selvittää ensin portsari, sitten hovimestari ja sitten vielä tarjoilija. Jos koko tämä yli-ihmisten trio oli sitä mieltä, että anniskella voi, asiakas oli hyvin tyytyväinen ja joi vodka-spritensä hyvillä mielin.

Paitsi jos oli yksinäinen nainen. Silloin ei päässyt porstarista eteenpäin. Naisryhmätkään eivät olleet tervetulleita ennen 70-lukua.

Vierailija kirjoitti:

Kasikyt luvulla pelattiin tiukkoja matseja länsisaksaa vastaan, -yleensä hävittiin.

Kun se Kyynhakkel tuli kentälle niin tiesi heti, että Saksa tekee kohta maalin :/

Elokuvissa sai tupakoida vielä 70 -luvun puolivälissä. virastoissa ja toimistoissa asiakkaat ja työntekijät tupruttelivat vapaasti ja linja-autoissa peräosissa sai tupakoida.

Minä soitin lennättimestä kotiin, niin ei tarvinnut varata paljon kolikoita puhelinkoppiin. Lennättimessä mentiin koppiin ja sitten maksettiin kassalle. Vielä 80-luvun puolessa välissä oli lennättimiä. Busseissa ei käytetty matkakortteja. Jouduin kulkemaan kylältä viereiseen kaupunkiin bussissa joka päivä. Matkahuollosta ostin lippuvihon, siitä repäisin lipun kuskille. Entiset lättähatut olivat ihania kolisevia junia, konnarit aina ystävällisiä ja virkatietoisia.

Aika ennen kännykkää, ja tietokonetta. Pankissa käytiin nostamassa rahaa, ja maksamassa laskuja. Ravintolaan mentiin iltayhdeksän aikaan pöytävaraus, ja hovimestari ohjasi pöytään. Puhelinkioskista käytiin soittamassa entisille poikakavereille, kotona oli lankapuhelin, mutta ei voinut puhua, kun äiti kuunteli. Kaukasäädintä ei ollut, vaan nappulat painettiin televisiosta, kun halusi vaihtaa kanavaa, niitäkin oli kaksi vai kolme, ja tv mustavalkoinen. Alkosta mentiin nuorena ostamaan lonkkua , myyjä oli tiskin takana, ja siitä pyydettiin, mitä halusi ostaa. Kekkonen Presidentti, ja markat rahayksikkö.