Lue keskustelun säännöt.
Luetellaan "ennen vanhaan" asioita
Mulla tuli esim. mieleen vanhan systeemin netti, joka oli sidoksissa lankapuhelimeen. Eli jos halusi soittaa jonnekkin ja joku oli netissä, kuului aina sama rätisevä ja korkeä ääni. Tyypillisin huuto oli " kuka on netissä mun pitää soittaa"
Kertokaa hyvät ihmiset mitä teille tulee mieleen :)
Kommentit (544)
Ennen vanhaan puhelimeen puhuttiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se miksi ennen vanhaan nuoretkin olivat jo vanhoja.
20v oli nykyajan +30 jne, johtunee ihan vain siitä, että silloin ennen vanhaan yksinkertaisesti jo lapset joutuivat oppimaan itsenäisemmiksi, vauvasta asti oltiin mukana pelto/navettatöissä, yksin kuljettiin pitkät koulumatkat jne. Sitä olosuhteiden pakosta kypsyi varhaisessa vaiheessa.
Toista se on nykypäivänä. Lapsia lellitään ja mitään ei tarvitse osata tehdä itse. Taantumaksi kutsutaan.
Vierailija kirjoitti:
Se miksi ennen vanhaan nuoretkin olivat jo vanhoja.
20v oli nykyajan +30 jne, johtunee ihan vain siitä, että silloin ennen vanhaan yksinkertaisesti jo lapset joutuivat oppimaan itsenäisemmiksi, vauvasta asti oltiin mukana pelto/navettatöissä, yksin kuljettiin pitkät koulumatkat jne. Sitä olosuhteiden pakosta kypsyi varhaisessa vaiheessa.Toista se on nykypäivänä. Lapsia lellitään ja mitään ei tarvitse osata tehdä itse. Taantumaksi kutsutaan.
Niin, nykyisin kolmekymppiset miehet pelaa pleikkaa ja potkii skeittilautaa. Mun isä oli saman ikäisenä perheen pää ja elättäjä, rakensi taloa ja teki raskasta työtä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankkikortti vedettiin sellaisesta lukijasta läpi kaupassa ja allekirjoitettiin kuitti.
Tuommosesta oltu ennen vanhaan kuultukaan .D
Eipä tosiaan, vaan minäkin kirjoitin shekkejä kun sain ensimmäisen oikean palkan. Kortti mulla oli jo silloin huoltoasemaketjulle, jotta sain ainakin polttoainetta ja pääsin töihin, vaikka rahaa ei olisi ollutkaan.
Minun nuoruudessa soitettiin yleisöpuhelimista, joihin piti laittaa kolikko. Keskus kuunteli kolikon kilahdusta, ja meillä oli tietenkin monta temppua, joilla hämätä keskusta. Ensimmäinen matkapuhelimeni oli työpaikan kenkälaatikon kokoinen arp, jolla soitettiin tietenkin keskuksen kautta.
Tienvarressa oli hätäpuhelimia, joista saattoi soittaa hälytysnumeroihin.
Vierailija kirjoitti:
Kasariteini muistelee..
Lauantaisin tuli Happy Days ja Viisikko alkaen klo 14:00. Se oli ihmeellistä, kun tuli "nuoriso-ohjelmaa" keskellä päivää.
Telkkarissa oli aina kuuluttajat.
Lauantaina oli aina sauna ja sen jälkeen istuttiin oloasuissa katsomassa telkkaria. Oli ihan mahdoton ajatus olla katsomatta tiettyjä sarjoja tai ohjelmia.
Oli käsite saunalimu ja saunakalja, koska kumpaakaan ei yleisesti juotu milloin tahansa.
Koulukaverin kotona puhelimessa oli lukko. Jos piti soittaa kotiin, piti pyytää kaverin äitiä avaamaan lukko.
Oli pullapuoteja ja kaupoissa oli palvelutiskit. Joka kylässä oli joku kauppa ja posti(pankki).
Oli säästökirjat ja -possut.
Lotot tehtiin jäljentävälle paperille.
Kaikki äänestykset TV:ssä oli postikorteilla. Kun tämä muuttui, romanit alkoivat voittaa mm. laulukisoja.
Postinkantajat liikkuivat polkupyörillä.
Oli Jippo-lehti. Jokaisessa numerossa oli joku itse rakennettava vempele.
Kaikki tuli Suomeen todella hitaasti :D Leffat ja vinyylit, oi miten niitä sai odottaa!
Lällärit oli in, siis radiopuhelimet.
Jopo ei ollut in. Piti olla Nopsa tai muu vaihdepyörä.
Matkailu ei vielä ollut niin yleistä mitä se nyt on. "Ruotsinlaivallekaan" ei ihan joka iikka päässyt ja pidemmälle reissulle lähdettiin Rodokselle tai Mallorcalle.
Matkatuliaiset olivat osastoa flamencoa tanssiva espanjatar (muovinukke), kastanjetit tai pirunsilmäkorut ja hapsupaidat, joissa hapsujen päässä oli muovihelmet. Tuliaisia pidettiin esillä kirjahyllyssä.
Kirjahylly oli yleensä 3-osainen.
Hiuksissa pidettiin napsautettavia muovipalloja a' la Bo Derek.
Kotimaisia teinitähtiä oli vähän ja ne osastoa pikkurallatukset "minttu sekä ville" tai jotain aikuismaisen vakavaa.
Misseistä tehtiin paperinukkeja, joita sai lehtien mukana. Muistaakseni Apu ja Seura eritoten teki näitä.
Pääsiäisenä ei saanut tanssia ravintoloissa.
Purkkaa ja suklaata myytiin myös tupakan näköisenä, brändejä imitoivia askeja myöten.
Häräntappoase oli aina lainassa kirjastosta. Luettiin paljon enemmän kuin nykyään nuoret lukevat.
Koskaan ei tarvinnut pelätä.
Maailma ei kaatunut jos joku ei vastannut puhelimeen.
Olemme samaa ikäluokkaa ja saman suuntaiset intrestit. Tai ehkä maailma oli silloin niin yksinkertainen, että kaikki kokivat suurinpiirtein samat asiat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan kun tilasi Anttilasta, joko soitettiin sinne tilauspalveluun ja lueteltiin ne tuotteet ja tuotenumerot tai sitten kirjoitettiin tilauskuponkiin ja se lähetettiin. Katsottiin paperisesta kuvastosta, mita haluaisi tilata. Onko niitä luetteloitakaan enää? Etelänmatkatkin tilattiin puhelimella, kupongilla tai käytiin oikein matkatoimistossa.
Ennen vanhaan runkkaattiin Anttilan kuvaston kanssa. Niissä oli alusvaatteisia naisia joilla näkyi mustat pillukarvat alushousuista.
T. Japi
Jes, tämän mä muistan. Ja meille tuli Hymy, jossa oli myös joskus aikaa kuumaa kamaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pankkikortti vedettiin sellaisesta lukijasta läpi kaupassa ja allekirjoitettiin kuitti.
Tuommosesta oltu ennen vanhaan kuultukaan .D
Eipä tosiaan, vaan minäkin kirjoitin shekkejä kun sain ensimmäisen oikean palkan. Kortti mulla oli jo silloin huoltoasemaketjulle, jotta sain ainakin polttoainetta ja pääsin töihin, vaikka rahaa ei olisi ollutkaan.
Minun nuoruudessa soitettiin yleisöpuhelimista, joihin piti laittaa kolikko. Keskus kuunteli kolikon kilahdusta, ja meillä oli tietenkin monta temppua, joilla hämätä keskusta. Ensimmäinen matkapuhelimeni oli työpaikan kenkälaatikon kokoinen arp, jolla soitettiin tietenkin keskuksen kautta.
Tienvarressa oli hätäpuhelimia, joista saattoi soittaa hälytysnumeroihin.
Tienvarsien hätäpuhelimet poistettiin kun autopuhelimet yleistyivät niin paljon, että esim Helsinki-Lahti -motarilla meni keskimäärin joka toinen minuutti auto, jossa oli puhelin.
Ensimmäinen kännykkäni oli Motorola, en muista mallinumeroa mutta läppämallinen se oli ja jo aika siedettävän kokoinen. Vara-akku piti olla aina mukana, työpäivän pärjäsi juuri ja juuri yhdellä jos ei käyttänyt puhelinta. Maksoin siitä käytettynä 2800 markkaa vuonna -92.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jouluina oli hienoa, kun tuli paljon piirrettyjä telkkarista (mm. Samu Sirkan joulutervehdys). Nykyään lastenohjelmia tulee joka aamu monelta kanavalta, ja monissa kodeissa on lisäksi maksukanavia tai lastenohjelmia katsotaan netin kautta.
N84
Ennen vanhaan kuunneltiin radiosta Noita Nokinenää ja muita kuunnelmia. Pattereita piti kyllä säästää, joten radio-ohjelmat luettiin tarkkaan ja päätettiin, mitä voidaan kuunnella eikä joku mölytoosa huutanut kaiken aikaa niin kuin nykyään. Patteritkin olivat suuria ja painavia, ei mitään sormiparistoja niin kuin nykyään. Myöhemmin tuli sitten kannettavat matkaradiot, mutta oli niissäkin vielä samat Hilversumit ym kuin siinä isossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ennen vanhaan kun tilasi Anttilasta, joko soitettiin sinne tilauspalveluun ja lueteltiin ne tuotteet ja tuotenumerot tai sitten kirjoitettiin tilauskuponkiin ja se lähetettiin. Katsottiin paperisesta kuvastosta, mita haluaisi tilata. Onko niitä luetteloitakaan enää? Etelänmatkatkin tilattiin puhelimella, kupongilla tai käytiin oikein matkatoimistossa.
Ennen vanhaan runkkaattiin Anttilan kuvaston kanssa. Niissä oli alusvaatteisia naisia joilla näkyi mustat pillukarvat alushousuista.
T. Japi
Jes, tämän mä muistan. Ja meille tuli Hymy, jossa oli myös joskus aikaa kuumaa kamaa.
Nyt ovat sitten kaikki Jallut, Ratot ja muut ns. isojen poikien lehdet historiaa! Suhtautukaa asianmukaisella kunnioituksella, jos löydätte niitä pappanne patjan alta, voivat olla keräilykappaleita.
Olenkohan minä viimeisiä , jotka ovat ottaneet tv- ja radio-ohjelman talteen paperisena Maaseudun Tulevaisuuden välistä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä väitetään ettei ennen vanhaan ollut esim.sähköä tai puhelinta. Tosiasiassa nuo asiat ovat olleet jo 1800-luvun loppupuolelta Suomessakin käytössä, samoin sisävessa ym.
Jos noita ei ollut jonkun kotona niin se ei tarkoita ettei niitä ollut olemassa.
Me vastaamme tässä muutenkin oman kokemuksemme perusteella sitä, mikä oli meille ennen vanhaan, eli meidän nuoruudessamme. Se nuoruus oli tietenkin aivan erilaista vanhimmille ja nuorimmille mammoille.
Vierailija kirjoitti:
Töitä sai ja niistä maksettiin. Ongelma oli valita vaihtoehdoista se missä tienasi paremmin ja missä sai tehdä eniten ylitöitä.
Nykyään tästä ei ole jäljellä kuin ylitöiden (palkattomien tai "työaikapankkiin") tekeminen.
Niin, muistatteko kun ylitöistä maksettiin korotettua liksaa myös toimistossa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen syntynyt 1970.
Ennenvanhaan meillä oli
- Kekkonen presidenttinä ja jatkoajalla vieläpä. Jos kansalaista alkoi jonkin nyppiä, kirjoitettiin Kekkoselle.
- vanhempien sänky oli valkoista lastulevyä, ja siinä oli vihreällä keinonahalla topattu päätylokerikko, jossa oli valotkin. Lastulevystä haisi formaldehydi.
- soitimme puhelinkopista mummille ja mummi ja äiti kirjoitti paperikirjeitä. Joskus radiosta kuului, kuinka kuulutettiin "Anna ja Matti matkalla jossain Suomessa soittakaa kotiin".
- Auto oli Opel Kadett, jonka takapenkillä ei ollut turvavöitä, eikä edessä niskatukia.
- tädillä oli kelanauhuri, jolle nauhoitti laulamistani
- Keltainen, oranssi ja myrkynvihreä oli muodikasta, samoin kakanruskea ja tulipunainen.
- Lauantai oli työpäivä. Taloyhtiön pesutupa oli ahkerassa käytössä, sillä meillä ei ollut pyykkikonetta. Siellä oli valtava puinen mankeli, 2 metriä pitkä lavetti, jota pitkin kulki painavia puisia rullia lakanoita silittämässä. Se oli myös akkojen juoru- ja olkaa vasten itkupiste, sillä sinne ei nenäänsä miehet laittaneet. Siellä opin pienenä paljon naisten elämästä.
- Lapsia sai piiskata, tukistaa ja antaa luunappeja
- Isän pikkusiskoilla oli kuukautisvöitä, joihin mummi ompeli rätit.
- Oli kauhean vaikeaa saada vauvalle päivähoitopaikka, koska siihen ei ollut subjektiivista oikeutta. Ei ollut hoitovapaata, vaan sisko meni tarhaan 8 kk ikäisenä. Minä olin mennyt hoitoon jo 2 kk ikäisenä. Oli monenlaista hoitopaikkaa vuosien varrella. Tutkintoa ei vaadittu, kuka nyt vaan hoitoonsa huoli ja kenelle vanhemmat luotti. Yhdessäkin omakotitalossa meitä oli 10 lasta ja yksi hoitotäti. Joka ei vahtinut meitä yhtään. Oltiin kuin siat pellossa. Ruuaksi oli puuroa.
- Vanhemmat säästivät otsa irvessä ja meillä oli paljon puuropäiviä, koska he säästivät käsirahaan. He muuttivat suoraan vuokralta upouuteen arava-omistusasuntoon, koska sellaisia rakennettiin siihen aikaan. Se mahdollisti työläisenkin vaurastumisen ja vuokra-asunto vapautui tarvitseville.
- Huolto-asemalta syöksyi ulos poika, joka pesi auton lasit ja tankkasi sen.
- tar-liite naisen ammatin perässä oli paljon yleisempi kuin nykyään ja lehdissä sai asettaa sukupuolivaatimuksia työntekijälle "Palkataan tarjoilijatar".
- Ajatar on Foorumissa ja Pukeva Kaisaniemessä. Jos joskus katsotte telkasta Juurakon Huldaa, joka on tehty joskus 30-luvulla, huomaatteko mistä ovesta Hulda ja mistä ovesta tuomari (Tauno Palo) menee sisään? Huldan oven takana on nykyisin Fazerin musiikkiliike ja tuomarin oven takana Kodin ykkönen. Jota ennen siinä oli Pukeva, josta äiti osti minulle ja itselleen takit tilille. Ei ollut luottokortteja. Isille ei saanut kertoa velasta.
- Ostin ruokaa kaupasta kirjalle eli velkatilille vielä 90 tai 91, kun oli pankkilakko. Sen jälkeen velkatilit kaupoissa loppuivat ja tulivat luottokortit.
- Lottolappu oli jäljentävällä paperilla, ja siihen laitettiin nimi ja osoite, ja voittoilmoitus tuli postissa kotiin. Kerran isä sai raivarit, kun kissa oli repinyt lapun. Lotossa arvottiin 6 numeroa ja olikohan 3 varanumeroa..
- Laina-ajat asuntolainoissa olivat tyyliä 10 vuotta, ja inflaatio söi lainan määrän.
- Vappumarssilla oli porukkaa, ja minäkin istuin isän olkapäillä ja hoilasin kommunistisia lauluja.
olishan näitä....
"Ennen vanhaan" eli n15v sitten teinien kesken koulun jälkeen aina tekstailtiin. Vanhemmat suuttuivat järkyttävistä puhelinlaskuista ja kaikille laitettiin saldorajat puhelimiin. Joka kuukausi pystyi soittamaan ja tekstaamaan 20e edestä ja se yleensä meni jo parissa pää päivässä umpeen. Sitten sanottiin kaverille, "voitko soittaa ku mulla ei oo saldoa". Tämä ongelma poistui kun mese (msn messenger) alkoi yleistyä yläasteella :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
- roll on huulikiillot
- miramen pienet vaaleanpunaiset huulirasvatuubit, josta rasvapuikkoa työnnettiin pienellä vivulla ylemmäs
- clearasil, valcrema, tokalon, hellä mietonen, munasampoo, ensimmäiset hoitoaineet hiuksille
- jenkkikassi, kapulakassi, jättimäinen kasarikassi, satulalaukut, putkikassi, minireppu
- teinarit, pienet kimaltavat koristepyykkipojat, tutit, farkkuhaalarit, suussa rätisevä karkki, salmiakkijauhe
- Helsingissä käyminen oli hienoa, esim. luokkaretki sinne oli parhautta (oliskohan noloa nykyään). Stockman oli superluxusparatiisi pienenä kun sinne pääsi yhden reissun yhteydessä. Siellä oli joku nainen esittelemässä koruja ja muistan yhä sen seiskyt-kasarivaihteen lookin: midimittainen neulemekko, poolo, vaaleat hiukset isolla nutturalla takana ja korvilla kiharat, tumma silmämeikki ja kauniisti lakatut kynnet. Nainen esitteli pitkiä kaulakoruja, niistä oli tarjous. Olin lumoutunut :D
Vierailija kirjoitti:
80-luvulla yläkouluikäiset ostivat kioskilta tupakkaa (ja niitä viiden pennin ja kymmenen pennin irtokarkkeja tyyliin 4 merkkaria, 2 lakupommia) ja kioskin ikkunat olivat täynnä lehtiä, mm. todella K18-kuvia sisältäviä pornolehtiä. Niitä oli myös ruokakaupoissa. Pienestä lapsesta lukiolaiseksi asti piti niitä tuijottaa kun etsi itselleen jotain muotilehtiä..
Joo mä ostin yläastepoikana tuolloin pornolehtiä kioskeista enkä muista että henkkareita olisi kysytty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelin nykymuotia miten tytöt kävelevät talvella tennareissa ja nilkat paljaina. Tulipa sitten mieleen miten itse kuljettiin 70-luvulla selät paljaina sekä tytöt että me kollit. Talvitakin tuli olla mahdollisimman lyhyt ja kireiden farkkujen kauluksen vastaavasti mahdollisimman alhaalla, villapaita ylettyi juuri ja juuri napaan. Ja jumalattoman suuri kampa farkkujen perstaskussa.
Niinpä, mutta ylimääräisiä makkaroita ei ollut kenenkään vyötäröllä.
Näinpä. Lihava oli melkoinen poikkeus. Koulussa saattoi olla ehkä pari vähän pullukampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Inflaatio, ihana inflaatio, joka söi lainat!
Ja täystyöllisyys. Jos töitä halusit, niin sait, varsinkin jos koulutusta löytyi vähänkään enemmän kuin pakollinen oppivelvollisuus. Tosin 70-luvun puolivälissä oli olevinaan kansallinen hätätila, kun oli yhtäkkiä muutama kymmenen tuhatta suomalaista työttömänä. -Taitaa moni "kyllä töitä aina löytyy" -uskottelija elää edelleen tuossa menneessä kulta-ajassa...
Aika kultaa muistot. Miksi mentiin pilvin pimein Ruotsiin töihin, jos oli täystyöllisyys?
Minäkin olin siellä.
Ruotsin hyvien sosiaalietuuksien perässä tietenkin. Elintasopakolaiset.
-60 luvulla Suomessa puhuttiin massatyöttömyydestä ja ihmiset muutti Ruotsiin työn perässä. Suomessa oli tuollaoin pahimmillaan jopa lähes 30.000 työtöntä.
Silloin ei ollut nykyisiä työttömyyskorvauksia ja muita tukia, joten työn perässä oli lähdettävä sinne missä sitä oli tarjolla. Kotiin ei maksettu.
Vierailija kirjoitti:
Vielä 1985 Turun Sanomat julkasi Kallen ja Jallun mainoksia jossa kansikuvatytöt oli utareet paljaana. Mummi aina valitti tosta!
Joo ja tänä päivänä lehti joutuisi oikeuteen " lasten altistamisesta pornolle "
Ja se turhautuminen, kun juontaja ei soitakkaan kappaletta ihan loppuun tai puhuu kappaleen päälle.