Lue keskustelun säännöt.
Hulluin/erikoisin sääntö, jonka tiedät jossain perheessä olevan?
Tästä oli keskustelu demi.fi:ssä joskus vuonna nakki ja kivi ja siellä sai hyvät naurut joten ajatettelin tehdä tännekin :)
Tämä ei ole omani mutta joku kirjoitti sinne että hänen tuttavaperheessään oli sellainen sääntö etteivät tytöt (teinejä) saaneet käyttää mitään hajusteita, siis edes deodoranttia. Syystä että vanhemmat eivät halunneet että he tutustuvat poikiin ja hyväntuoksuisena se onnistuisi helpommin :D
Kommentit (3002)
Vierailija kirjoitti:
En tiedä oliko tämä sääntö, mutta naapuriperhe lähti aia keväisin Pohjanmaalle "katsomaan tulvia". En tiedä mitä muuta tekivät siellä tai oliko heillä siellä sukulaisia tms. mutta meille ainakin annettiin tuo syy, "katosmaan tulvia". En vieläkään tiedä onko tämä ihan yleinen hupi?
Ei täällä enää oikein tulvi, ainakaan Etelä-Pohjanmaalla, sen verran on tehty patoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naapurissa saatetaan ottaa vettä juomavedeksi tai ruuanlaittoon vessan hanasta mikä on minusta todella ällöttävää.
Et sitten varmaan voi juoda vettä ravintoloissa tai tapahtumissakaan? Monesti pienemmissä puljuissa joudutaan ottamaan vessan hanoista, nimim. monta työpaikkaa nähnyt :)
Kyllä mä kykenen juomaan ainaki vessan hanasta, mutta kaveri joskus täytti huoltsikan vessassa juomapullonsa bideestä, niin siihen mä en kyllä pysty! (siellä siis automaatti hanoista tuli kuumaa vettä ja se wc kopin lavuaari oli niin pieni, ettei pullo mahtunu alle)... Toi oli kyl aika hyi, kun miettii, et kun sillä sitä alapesua tekee ja niin se pesuvesi tulee hyvinkin käyneeksi takaisin bideessä...
Käyttäjä35 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Että vessapaperia ei saa käyttää kuin kaksi palaa per vessareissu. Mahtaa olla koko perheellä melkoiset jarruraidat alushousuissa.
Tällaista en voi millään ymmärtää. Minä jos joutuisin pärjäämään kahdella vessapaperin palasella, niin minua seuraisi jatkuva ulosteenhaju ja kalsarit olisivat kuorrutetut myöskin. Minulla menee vähintään 15 palaa pyyhkimiseen, ja olen hoikka mies, ei vaan tunnu vähempi riittävän. En tiedä mistä johtuu.
Suosittelen nopeata vesipesua, jos tuollainen ongelma. Mutta sinänsä samaa mieltä, että jos paperilla joutuisi asian hoitamaan, niin kaksi palaa ei riitä mihinkään vaikka kuinka olisi nelinkertaista laatua. Eli samoihin menee ja olen hoikka nainen. Johan kahdesta palasta tulee läpikin, hyi hemmetti. Kädet saattavat likaantua.
Miten muuten tällaistakin sitten kotona kontrolloidaan? Isä istuu teinitytön vieressä kyttäämässä, kuinka monta palaa menee? Vai harrastaako iltapuhteena vessapaperirullan palojen laskemista... ;D
Olen nyt koko ketjun ajan nämä kommentit luettuani miettinyt mitä tekemistä hoikkuudella on vessapaperin riittämisen kanssa. Onko hoikalla ihmisellä pienempi ja jotenkin vähemmän sotkeva peräreikä? Vai ajattelevatko jotkut että lihavilla menee vessassa käydessä ne lihavat pakaratkin kakkaan? Menikö multa nyt jotain täysin ohi vai onko paino tässä jotenkin mainitsemisen arvoinen asia :D
Ei liity hoikkuuteen tai lihavuuteen. Terveen ihmisen oikeanlainen ruokavalio aiheuttaa sen, että kakka on kiinteä, hieman kostea ja lähes hajuton. Sen jälkeen ei pitäisi edes jäädä pyyhkimistä. Jos annelin pyyhkimiseen tarvitsee niin paljon paperia, on kyse a.) neuroottisuudesta oman suklaasilmän suhteen tai b.) suolistosairaudesta ja/tai huonosta/vääränlaisesta ruokavaliosta koska kakan koostumus on poskia pitkin juoksevaa sinappia :)
Ehkä nämä ihmiset ovat hoikkia, koska ruoka 'juoksee' läpi eli eivät syö oikein (tai syövät, mutta eivät heille sopivia asioita).
T. kakkasi kertoo paljon hyvinvoinnistasi
PS. ei, en tuijottele omia tuotoksiani. Kyllä perseen tuntemukset ja vessakäynnin pituus kertoo asian luonteen :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
44, pitääkö se paikkaansa että lestadiolaislapset ei saa katsoa pesukoneen rumpuun jos siellä pyörii alusvaatteita? :D Yksi tuttu väittää yhä kivenkovaan että jossain tuntemassaan perheessä oli näin mutta en jotenkin jaksa uskoa :D
Ap
Sekä deodoranttisääntö että tuo ovat kuuluisia urbaanilegendoja lestadiolaisista. Olen itse viettänyt lapsuuden ja nuoruuden ko. liikkeessä, enkä koskaan, tiukimmillakaan perheillä ole kuullut mistään tuollaisesta. Ääliömäisiä sääntöjä oli, mutta siis näitä meikkikieltoa ja muuta, ei mitään "ei verhoja ikkunoissa". Sama urbaanilegenda elää myös Ruotsissa, jossa on lestadiolaisia, pari ruotsalaista kaveriani ovat kertoneet.
Tuo ikkunaverhosääntö kuuluu ihan oikeasti johonkin toiseen lestadiolaiseen liikkeeseen, ei kuitenkaan vanhoillislestadiolaisuuteen. Tai ei se tietenkään ole sääntö, vaan tapakulttuuriin kuuluva juttu. Saman liikkeen miehet eivät käytä kravattia. Mutta en nyt ala arvailla, mikä suuntaus kyseessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei omasta tuttavapiiristä tule mitään mieleen, mutta jossain vastaavassa ketjussa joskus joku kertoi perheestä, jossa takapihalle ei saanut talvella astua, ettei lumi mene ruman näköiseksi.
Meillä oli lapsena rivitalossa tämä sääntö. Taloyhtiön isolla pihalla leikittiin, mutta aidatulle takapihalle päästiin mylläämään vasta loppu talvesta.
Setä oli pilkuntarkka mies kaikessa. Hänellä oli myös tämä lumisääntö lukemattomien muiden sääntöjen ohessa. Kukaan ei saanut tehdä heillä lumitöitä, koska polkujen reunojen tuli olla viivasuorat niin pystyyn kuin vaakaan. Ympäröivän lumen pinta ei saanut rikkoutua, eli lunta ei heitelty tien ja polkujen sivuun hutilusten tyyliin vaan piti viedä jonnekin helvetin kuuseen näkymättömiin. Lapset ja myöhemmin lapsenlapset eivät saaneet leikkiä pihalla, ettei tule runttuja penkkaan. Sisällä oli yhtä tarkkaa matonhapsujen ja lelujen suhteen. Naapurin talvella vapaana kiertelevä hurtta sai hänet aivohalvauksen partaalle kun kävi kusemassa polkujen kulmiin. Lie pari naapurin koiraa ampunut, kun katosivat tietymättömiin.
Vanhana ja sydänvaivaisenakin teki lumityöt itse kun kukaan muu ei osannut ja vaikka nitron sai heittää kielen alle tuon tuosta. Sinne hän lopulta kuukahti elämäntyönsä viereen saappaat jalassa. Ja voitteko kuvitella, kaatui päin lumipenkkaa ja hautajaisissa siinä oli sitten kauhea kolo. Kyllä mahtoi setää pilvenreunalla hävettää.
Autolla hän ajoi vain hyvällä ja kuivalla säällä. Pidempää matkaa edelsi ankara säätietojen tutkinta ennen matkaan lähtöä. Mikäli matkalla sitten horisonttiin nousi uhkaava ukkospilvi, käännettiin autonnokka oitis kohti kotitallia. Niin tärkeää menoa ei ollut olemassa, että auto olisi kasteltu ja sotkettu kuraan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi vittu ku aina puhelimella vahingossa alapeukutan!! Ei ollu tarkotus!
No voi vittu ku senkus korjaat sen yläpeukuks, ei siin muuta ku jos päätät painaa jompaa kumpaa peukkuu sun on vaa pakko päättää kumpi se sit lopuks on.
- Auton pyyhkijöitä ei saa pitää "automaatti asetuksella", vaan joka kerran pitää kädellä napauttaa jotta pyyhkijä pyyhkäisee kerran. ja vaan sillon kun on todella tarpeellista... pyyhkijät kuulemma kuluu. Mitä varten ne on sitten tarkoitettu käytettäväksi josse auton tuulilasin pyyhintää varten? olisihan se ihan jeba nähdä eteensäkin ja keskittyä ajoon jos on haastava sää.
- jos ulkona ustui puiston penkillä/kivellä/missä vaan mikä on ulkona, sisätiloissa ei enään saa istua minnekään vaan housut pitäisi vaihtaa.
- kylppärin seinät ja lattia piti kuivata suihkun jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
- Auton pyyhkijöitä ei saa pitää "automaatti asetuksella", vaan joka kerran pitää kädellä napauttaa jotta pyyhkijä pyyhkäisee kerran. ja vaan sillon kun on todella tarpeellista... pyyhkijät kuulemma kuluu. Mitä varten ne on sitten tarkoitettu käytettäväksi josse auton tuulilasin pyyhintää varten? olisihan se ihan jeba nähdä eteensäkin ja keskittyä ajoon jos on haastava sää.
- jos ulkona ustui puiston penkillä/kivellä/missä vaan mikä on ulkona, sisätiloissa ei enään saa istua minnekään vaan housut pitäisi vaihtaa.
- kylppärin seinät ja lattia piti kuivata suihkun jälkeen
Pyyhkijäjuttua en ymmärrä.
Mutta itsekin toivoisin, ettei meidän valkoiselle sohvalle istuis kukaan, joka on istuskellut puistonpenkillä. Ja meillä totisesti pitää kuivata seinät ja lattia suihkun jälkeen lastalla ja joka paikassa pitäis. Millasia possuja ootte jotka ette kuivaa, oletteko niitä jotka sitten seuraavaksi itkee homekeuhkojansa ja hometalojansa?
Meillä syödään letut vasta, kun kaikki on paistettu. Muuten minä eli lettujen paistaja jään lopulta yksin syömään omani, kun kaikki muut on jo mättänyt mahat täyteen ja häipynyt keittiöstä.
Tästä syystä syömme kaikki yhdessä siinä vaiheessa, kun viimeinenkin lettu on paistettu :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sellainen sääntö, että lettuja ei syödä ennen kuin kaikki on paistettu. Paistajana mua ärsyttää, jos se lettupino ei kasva vaan siitä tullaan hakemaan sitä mukaa kun valmistuu :)
Miehelläni oli tämä sääntö, kunnes ymmärsi että mikä järki niitä kylmiä lettuja on enää pastamisen lopuksi syödä.
Nyt syödään heti paiston jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapsena mulla oli kaveri, jonka kotona ei saanut istua sängyllä. Siis sijatullakaan.
Kahden tytön huone oli aika ahdas, tai siis lattiatilaa oli vähän. Siellä mahtui leikkimään barbeilla yms ehkä yksi kaveri siskosten lisäksi..
Lasten huoneessa oli pleikkari, sitäkin piti pelata lattialla istuen. Tällä varmaan varmistettiin se että saatiin niskakivut aikaiseksi kaikille ja tehtiin jotain muuta.
Kuulostaa liki samalta kun mun lapsuuden kavereiden perheessä. Sieläkään ei ollut mitään asiaa sängylle. Heti perheen äiti oli silittämässä päiväpeittoa suoraks jos erehtyi sitä hipaisemaankin. No. Empä minäkään anna lasten leikkiä sängyssä mutta. . Vielä huikeempi juttu oli samaisessa perheessä. Maton hapsujen päälle ei saanut astua tai niitäkin oltiin samantein suoristamassa. En muista kavereilla olleen muuta lelua kuin nukkekoti. Tai ainakaan en muuta koskaan nähnyt. No. Kavereista tuli aikamoisia hulivilejä isompana. Viinaa , huumeita, abortteja, VANHOJA miehiä. Tiedä sitten oliko kasvatus ehkä HIEMAN liian tiukka vai mistä johtuu.
Kaverin faija pakotti aina minut ja kaverini syömään ruispuuroa välipalaksi. En tiedä mikä siinä oli ideana kun ruispuuroa oli tarjolla ainoastaan jos oltiin kaverini kanssa ainoat lapset talossa. Jos kaverin pikkusisarukset olivat paikalla oli tarjolla kaikkea muuta. Ikuiset traumat ruispuuroa kohtaan! :D Lisähuomioksi vielä, että kaverin isä on kyllä aivan ihana ihminen ja vieläkin juttelen aina kun kaupungilla törmätään. Tätä ruispuurohommaa en vain ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n esimerkkiperhe on siis lestadiolaisia. Niillähän on juuri tuo deodoranttisääntö.
Aijaa :O Tämä tuli ihan yllätyksenä. Ei muistaakseni mainittu viestissä ks. perheen uskonnosta. Onko ihan totta yleistäkin tuollainen sääntö lestadiolaisilla vai vain niissä kaikkein tiukimmissa perheissä?
Ap
Ihmettelen vaan että miksi jotkut haluavat levittää aivan hatusta vedettyjä väitteitä koskien lestadiolaisia. Ei siis pidä todellakaan paikkaansa, niinkuin ei suurin osa muistakaan väitteistä joita lestadiolaisista levitetään.
/0-luvulla kun muutimme maalta uuteen lähiöön oli luokallani yksi tyttö, jonka luona ei juuri koskaan voinut kyläillä. Asuivat pienessä kolmiossa 2 aikuista ja 3 lasta. Mun luokan tytöllä ei tietenkään ollut omaa huonetta tms. Livahdimme joskus heille, kun perheen isä oli töissä ja samalla piti vartioida ettei isä vaan tule kotiin. Pari kertaa meidät pääsi yllättämään ja alkoi hirveä "Ulos!"- huutaminen. Palloa ei saanut heidän kerrostalon pihassa lainkaan pomputtaa, kun isä oli niin herkkä äänille.
Yhden kerran menin vahingossa hakemaan kaveria ulos heidän ruoka-aikanaan ja rappukäytävässä piti odottaa.
Heillä ei myöskään voinut vieras käydä kesken leikkien WC:ssä, ettei kulu vettä tai paperia.
Suihkussa ei tainneet käydä koskaan, Niin pistävältä hieltä haisi heidän kaikki perheenjäsenet.
Meillä' tämä Kaaverini kävi kuitenkin usein ja söi hyvällä ruokahalulla kaikki tarjotut.
Asuntolainaa heillä oli tietenkin paljon, kuten meilläkin siihen aikaan. En siltikään ymmärrä sitä isän jahtaamista asunnosta ulos karjumalla. No eipä siellä kukaan muukaan saanut käydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä syödään letut vasta, kun kaikki on paistettu. Muuten minä eli lettujen paistaja jään lopulta yksin syömään omani, kun kaikki muut on jo mättänyt mahat täyteen ja häipynyt keittiöstä.
Tästä syystä syömme kaikki yhdessä siinä vaiheessa, kun viimeinenkin lettu on paistettu :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on sellainen sääntö, että lettuja ei syödä ennen kuin kaikki on paistettu. Paistajana mua ärsyttää, jos se lettupino ei kasva vaan siitä tullaan hakemaan sitä mukaa kun valmistuu :)
Miehelläni oli tämä sääntö, kunnes ymmärsi että mikä järki niitä kylmiä lettuja on enää pastamisen lopuksi syödä.
Nyt syödään heti paiston jälkeen.
Voi käydä niinkin, että paistajalle ei enää riitäkään lettuja, kun ahmatit ovat syöneet ensin! Tietenkin taikinaa voi alkaa tehdä lisää, mutta siihenkin menee sitten taas aikaa eikä levyjä voi pitää päällä sitä aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhden kaverin kotona piti omenat syödä kokonaan. Siis myös kara, mitään ei saanut jättää roskiin paitsi sen tikun. Sain kerran siellä välipalaksi yhden omenan ja söin siitä mielestäni kaikki syötävät osat. Karan ym heitin roskiin. Perheen isä tuli töistä ja alkoi huutaa, että kuka j...lauta on heittänyt omenan roskiin enne ku se on syöty! Kyllä säikähdin.
Tähän oon kans törmänny perheessä, jossa olin lastenhoitajana. Kuten normaalit ihmiset, heitin karan roskiin, niin lapset sanoivat, ettei omenaa saa jättää syömättä. No mähän totesin, et söin jo, niin muksu vaan intti vastaan ja samalla alko nakertaa karaa. Kysyin, et mitä ihmettä tekee, niin selitti, et syö koko ompun. Minä siinä sitten monttu auki katsoin, kun 3 ja 4v muksut veti koko ompun suihinsa. Keskustelin asiasta vanhempien kanssa ja päädyimme kompromissiin eli en syö omenia heidän lasten aikana, jos olen niin nirso. :D
o/ Täällä yksi mielestäsi "epänormaali" joka syö koko omenan siemenineen päivineen.
Nää on niin outoja juttuja. Kai te sitten syötte myös appelsiinit ja mandariinit kuorineen?
Minäkin tunsin kouluaikoina tytön, jolla oli todella tiukat ja neuroottisen huolestuneet vanhemmat. Tämä tyttö ei mm. vielä lukioikäisenäkään saanut mennä koulun jälkeen yhdellekään kaverille kysymättä ensin lupaa vanhemmiltaan, vaikka hän olisi joutunut odottamaan koulukyytiä kotiinsa useamman tunnin joko kirjastolla tai koulussa. Ei useimmiten jaksanut edes kysyä, koska luvan saaminen ei ollut varmaa. Tyttö ei myöskään niinikään vielä lukiossa saanut leikata hiuksiaan, jotka siinä vaiheessa ylsivät takapuolen paikkeille, ja olivat latvoista aika huonossa kunnossa.
Hänen isänsä katsoi kaikki elokuvat tyttärensä puolesta ensin, ja sen jälkeen antoi tyttärensä katsoa mikäli elokuva sai hyväksynnän. Tyttö oli opetettu niin hyvin tavoille, että jos lukiossa katsoimme elokuvaa, jossa kaksi henkilöä suuteli (siis iha nopeasti, kyse ei ollut mistään liiaallisesta tai eroottissävytteisestä suutelemisesta), käänsi tyttö päänsä lattiaan kuin refleksinä. Tämä johti mm. siihen, että vanhemmat ottivat lukioon yhteyttä, eikä elokuvia saanut enää näyttää tunneilla, vaikka ne olisivat aiheeseen liittyneetkin. Penkkareihin tytär ei saanut kuorma-auto-osioon osallistua, koska vanhempansa pelkäsivät hänen putoavan kyydistä ja jäävän auton alle. Sama koski useita liikuntatuntien lajeja.
Nyt tytär opiskelee lääkiksessä, mutta koska hänen (pian 24v) ei anneta muuttaa pois kotoa, pendelöi hän päivittäin lähes 2h yhdensuuntaisen matkan vanhempiensa kotoa yliopistokaupunkiin. Ei ole siis vielä itsekään onnistunut lyömään nyrkkiään pöytään asian suhteen. Miettikää mikä määrä opiskeluaikaa tähän tuhraantuu!!!
Ai on muitakin perheitä, missä ei saa suoristetuille maton hapsuille astua :) Meillä äiti sai aina hiivatinmoisen kohtauksen jos hapsuille astui. Kavereita ei saanut tulla meillekään kylään ja jos tulivat ovelle hakemaan, niin piti odottaa rappukäytävässä neuvottelujen ajan saanko mennä ulos vai pitääkö hoitaa pikkusisaruksia. Loppujen lopuksi kavereita ei sitten enää ollut kun kaiket kesät piti hoitaa pikkusisaruksia, enkä päässyt edes uimaan.
.
.
Appelsiineja ostettiin kerran-pari talvessa kun olivat tarjouksessa, niitä sai sen yhden. Vitamiinit tuli sitten kai koulun raasteista, mitään vihreää tai tuoretta pakastevihanneksia lukuunottamatta meille ei ostettu.
Au pair -perheessäni oli muutenkin aika tiukka kuri, mutta ainoa kerta kun oikeasti ihmetytti oli se, kun perheen 10-vuotias tyttö ei päässyt muun perheen mukana elokuviin, koska kieltäytyi syömästä päivällisen jälkiruuaksi viikunaa. Ymmärtäisin jotenkin jos kyse olisi jostain järkevästä ruuasta, jota lapsi ei suostu edes maistamaan, mutta mitä väliä jollain viikunalla?
Muistan lapsuudesta vain yhden kaveriperheen, jolla oli mielestäni erikoinen sääntö: kun alettiin ruokailemaan, ei saanut puhua mitään. Ihmettelen, eikö saanut edes pyytää ojentamaan voita, maitoa tms. Omassa kodissani ruokailu perheen kesken oli äidilleni tosi tärkeää, yhteisistä ruoka-ajoista ei lipsuttu, ja vasta sitten sai alkaa syömään kun kaikki olivat pöydässä. Ruokailu omassa kodissani oli sosiaalinen hetki, jolloin kaikki olivat koolla ja sai jutella omia kuulumisiaan toisille.
Siksi varmaan tuntui oudolta olla kaverini luona kylässä kun en ollut tottunut niin hiljaiseen menoon.. Siinä perheessä muutenki taisi olla ongelmia esim. alkoholin kanssa, vanhemmilla varmaan oli lyhyt pinna ja eivät jaksaneet kuunnella melua.
Meillä syövät lapset puuroa yleensä joka aamu, joskus juhlapyhinä tai jos on yökyläläisiä niin saatetaan jättää välistä. Syynä terveellisyys ja helppous. Jos puuron jälkeen on vielä nälkä saa mitä haluaa (hedelmiä, leipää, jugurttia ja satunnaisesti jopa muroja tai mysliä (vaikka lisätyn sokerin vuoksi ei usein osteta). Puuron sekaan laitetaan pakastemarjoja tai hedelmäsosetta. Puurossa on paljon kuituja, se on hellää vatsalle, ei ole suolaa kuten leivissä ja päällysteissä eikä lisättyä sokeria. Kun puuro on keitetty sitä syödään, ei meillä muillakaan ruuilla voi lapset valita haluavatko he tehtyä ruokaa vai jotain muuta. Lapset vielä kaikki alle 12-v ja varmasti teineinä jossain vaiheessa saavat halutessaan jättää puuro syömättä.