nyt olen sitten todistanut (itselleni) ettei rintamaito välttämättä riitäkään!

mutta laihaa se voi olla! Ja jos on kuin vettä, kuka sillä pitkään elää?

Jos äidin ravinto köyhää niin maito voi olla tosi laihaakin.

Mutta imetystä en aio lopettaa, ehkä otan korvikkeen iltaselle jos parantaa unia? ap

Mutta tottakai se on vähentynyt jos jo monta kuukautta on kiinteitä syötety..... jestas on taas AP:lla neronleimaus.. en olis kehdannu tulla tänne huutelemaan



http://www.imetystukilista.net/faq/edut.php



ÄIDINMAIDON KOOSTUMUS



Usein kuulee tuttavilta ja jopa lääkäreiltä ja neuvolasta, kuinka äidinmaito muuttuu jossain vaiheessa laihaksi, " sokerilitkuksi" tms. Nämä luulot eivät perustu faktoihin. Äidinmaito on erinomaista, hyvin sulavaa ravintoa koko imetyksen ajan, kestipä imetys kuukauden tai vaikkapa kolme vuotta. Äidinmaito ei koskaan muutu " laihaksi" tai " sokerivedeksi" , vaan sisältää aina lapsen tarvitsemia ravintoaineita (mm. proteiineja, rasvaa, C-vitamiinia).



Suomessa neuvoloissa suositellaan täysimetystä 6kk (suositus muuttunut 2004) ja osittain 1-vuotiaaksi saakka. WHO suosittelee imetyksen kestoksi vähintään kahta vuotta, mutta imettää voi pitempäänkin niin kauan kuin äiti ja lapsi haluavat. WHO:n tavoite on, että 80% maailman vauvoista saisi pelkästään äidinmaitoa 4 kk:n ikään asti. Hyvissä oloissa elävien äitien lapset voivat turvallisemmin siirtyä syömään kiinteää ruokaa, joten täällä voi äiti halutessaan vieroittaa aikaisemminkin esim. 1-vuotiaan. Äitien maidossa on kuitenkin samat terveyttä edistävät tekijät sekä täällä että kehitysmaissa ja imettää voi pitkään samoilla perusteilla.



Usein kehotetaan antamaan " pottua" jopa 3kk ikäiselle vauvalle, jos lapsi on pieni, iso tai syö tiheästi. Perusteluina on äidinmaidon laihuus tai riittämättömyys. Maidon riittävyys ei yleensä ole ongelma lapsentahtisessa imetyksessä (Tästä lisää " Riittääkö maito" -FAQ:ssa). Näiden perusteluiden pohjalta ei ole välttämätöntä aloittaa kiinteitä. Varhain aloitettu kiinteän ruuan antaminen vie kuitenkin tilaa paremmalta eväältä, äidinmaidolta ja voi aiheuttaa huonommin sulavana vatsavaivoja ja jopa allergiaoireita. Pieni vauva ei välttämättä edes pysty hyödyntämään kiinteästä ruoasta kaikkea, vaan kiinteä voi haitata tärkeiden aineosien imeytymistä äidinmaidosta (Akre, 1989).



Lapsen lähestyessä 1-vuoden ikää aletaan neuvoa vieroitusta ja kehotetaan siirtymään vähitellen lehmänmaitotuotteisiin. Usein vedotaan, kuinka äidinmaidolla ei tuolloin ole enää ravitsemuksellista merkitystä. Kuitenkin äidinmaito on 1-vuotiaalle ensiluokkaista ravintoa. Puolesta litrasta äidinmaitoa päivässä 1-vuotias saa esimerkiksi 31% energian tarpeesta, 38 % proteiinin tarpeesta, 45 % A-vitamiinin tarpeesta ja 95 % C-vitamiinin tarpeesta (WHO:n dokumentti WHO/CDR/93.6). Lapsi saa puoli litraa äidinmaitoa jo parilla syötöllä, vaikka ilta- ja aamusyötöillä. Jos äiti ja vauva haluavat jatkaa imetystä pitempään, ei ole mitään syytä vierottaa 1-vuotiasta ja korvata äidinmaito lehmänmaidolla. Kyllä äidinmaito aina lehmänmaidon voittaa, onhan luonto sen suunnitellut juuri ihmislapsen tarpeisiin ja lehmänmaidon vasikan tarpeisiin!



Synnytyksen jälkeen erittyvä kolostrum on kunnon rautaisannos vauvalle ja melkoinen vasta-ainepommi. Tämän jälkeen maito muuttuu kypsäksi äidinmaidoksi. Tämän kypsän äidinmaidon koostumus pysyy suunnilleen samana vaikka imetys kestäisi vuosia. Vieroituksen aikana äidinmaito tiivistyy taas vähän kolostrumia muistuttavaksi " vasta-ainerokotukseksi" vierottuvalle lapselle (La Leche League International, 1998). Äidinmaidon koostumuksessa on hiukan vauvan tarpeista johtuvaa vaihtelua. Koostumus vaihtelee jonkin verran ainakin lapsen iän, nälkäisyyden, vuorokaudenajan, syötön vaiheen ja vallitsevan tautiuhan mukaan (Kuusisto, 1989). Esim. sairaan lapsen saama maito on erilaista kuin terveen. Se sisältää enemmän vasta-aineita, koska hän tilaa sylkikontaktin kautta äidiltään maidon välityksellä vasta-aineita.



Äidin oma ravitsemustila ei vaikuta paljoakaan äidinmaidon koostumukseen. Hyvissä oloissa elävien äitien ja köyhemmissä oloissa kehitysmaissa elävien äitien maito on pääosin (proteiini-, rasva-, hiilihydraattipitoisuus, volyymi) samanlaista. Rasvan koostumus vaihtelee äidin syömien rasvojen mukaan (tyydyttyneitä-tyydyttämättömiä). Vitamiini- ja hivenainepitoisuuksissa voi esiintyä eroja sen mukaan, miten äiti saa ko. ravinteita itse. (La Leche League International, 1998; Akre, 1989)



Äidinmaidon rasvapitoisuus vaihtelee vuorokaudenajan, vauvan imutekniikan ja nälkäisyyden, rintojen täysinäisyyden (siis kääntäen verrannollinen rinnoissa olevan maidon volyymiin) ja imetyksen tiheyden mukaan. Syötön alussa lapsi saa rinnasta vähärasvaisempaa etumaitoa. Takamaidon alkaessa herua äidinmaidon rasvapitoisuus kasvaa syötön edistyessä. Siksi on tärkeää, että vauva saisi imeä aina niin pitkään kuin haluaa, koska hän tietää itse, milloin on saanut tarpeeksi kaloreita. Tämän takia imetyksen kestoa ei koskaan tulisi määrätä kellosta mittaamalla. Äidinmaidon rasvapitoisuus on alempi jos imetysvälit ovat pitkät, mitä tiheämmin äiti imettää sitä suurempi on maidon rasvapitoisuus. (Dettwyler & Macadam, 1995)



Seuraavassa taulukossa on eriteltynä äidinmaidon koostumusta.

Ravintosisältö keskimäärin 100ml:ssa (Folkhälsoinstitutet, 1998):

Turhaa korviketta antaa, kun jo noin iso ja tarvitseekin jo puuroa.

lue ap:n viesti kunnolla ennenkuin näitä huutelet:



MAITO EI MUUTU LAIHAKSI !!!!!! Väärä luulo jostai 70 luvulta =DDDD



Mutta tottakai se on vähentynyt jos jo monta kuukautta on kiinteitä syötety..... jestas on taas AP:lla neronleimaus.. en olis kehdannu tulla tänne huutelemaan



Ja maito ei ehkä MUUTU laihaksi, vaan toisilla se on sitä alusta asti. Jos mun maidon pinnalle tuli yössä millin kerros rasvaa, se oli jo paljon maitodesissä. Normaalisti se on vaikka kuinka paksu. Eli oli kuin vettä. Eikä auttanut rasvan syönti, ei.

-2-

Eri asia jos haluat nukkua enemmän yöllä, toki voit antaa korviketta jos asia on mielestäsi niin tärkeä.

mutta koostumus ei muutu miksikään !!!

mitä IMETYSKIIHKOILIJOITA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

tärkeät niinkun varmaan useimmille meistä... ap

saada jo pidemmät yhtenäiset unet eikä heräillä 5 kertaa yössä ja nukkua katkounta.

Vierailija:

Eri asia jos haluat nukkua enemmän yöllä, toki voit antaa korviketta jos asia on mielestäsi niin tärkeä.

Sanallakaan en ole käskenyt imettämään. Olen vain kertonut tosiasian joka ei näyttänyt olevan selvä muutamille: Eli maidontuotanto vähenee kiinteiden myötä, mutta maidon koostumus ei muuta...



Aivan sama mitä teette tiedolla tai ette tee mutyta noi selviä virheitä ei vaan voinu olla korjaamatta

vähentynyt kun menee vielä suht pieniä annoksia....mutta antaa tulla vielä lisää ASIALLISIA kommentteja! ap

köiseksi ihan kuin vedellä ohennettu maito olisi?

että TYHEMPIKIN SITÄ TAJUAA että maito silloin laihempaa!! =) ap (eli lypsin käsin siitä kipeestä tissistä ja annoin sitten vielä tuttelia päälle)

Pääasiallinen ruokahan tulee jo muualta.

jossain vaiheessa muutakin alkaa antaa kuin äidinmaitoa, ei se yksin riitä. Mutta ei se tarkoita, että imetys lakkaa piakkoin tulevaisuudessa. Silti se maiton näyttää laihemmalle.

Äidinmaidon rasvapitoisuus vaihtelee vuorokaudenajan, vauvan imutekniikan ja nälkäisyyden, rintojen täysinäisyyden (siis kääntäen verrannollinen rinnoissa olevan maidon volyymiin) ja imetyksen tiheyden mukaan. Syötön alussa lapsi saa rinnasta vähärasvaisempaa etumaitoa. Takamaidon alkaessa herua äidinmaidon rasvapitoisuus kasvaa syötön edistyessä. Siksi on tärkeää, että vauva saisi imeä aina niin pitkään kuin haluaa, koska hän tietää itse, milloin on saanut tarpeeksi kaloreita. Tämän takia imetyksen kestoa ei koskaan tulisi määrätä kellosta mittaamalla.



Äidinmaidon rasvapitoisuus on alempi jos imetysvälit ovat pitkät, mitä tiheämmin äiti imettää sitä suurempi on maidon rasvapitoisuus. (Dettwyler & Macadam, 1995)

Vierailija:

Äidinmaidon rasvapitoisuus vaihtelee vuorokaudenajan, vauvan imutekniikan ja nälkäisyyden, rintojen täysinäisyyden (siis kääntäen verrannollinen rinnoissa olevan maidon volyymiin) ja imetyksen tiheyden mukaan. Syötön alussa lapsi saa rinnasta vähärasvaisempaa etumaitoa. Takamaidon alkaessa herua äidinmaidon rasvapitoisuus kasvaa syötön edistyessä. Siksi on tärkeää, että vauva saisi imeä aina niin pitkään kuin haluaa, koska hän tietää itse, milloin on saanut tarpeeksi kaloreita. Tämän takia imetyksen kestoa ei koskaan tulisi määrätä kellosta mittaamalla.

Äidinmaidon rasvapitoisuus on alempi jos imetysvälit ovat pitkät, mitä tiheämmin äiti imettää sitä suurempi on maidon rasvapitoisuus. (Dettwyler & Macadam, 1995)

äiti luulee maitoaan litkuksi ??