Miten sanoa kauniisti 11-vuotiaalle, että hän syö liikaa?
11-vuotiaalla tyttärelläni ei tunnu mitenkään tulevan kylläisyyden tunnetta. Äsken juuri vetäisi kolme tortillaa ja heti perään valitteli nälkää ja alkoi syömään sipsejä ja karkkia. Hän on koko ajan napostelemassa jotain. Olen yrittänyt pitää kiinni säännöllisistä ruokailuajoista, mutta kun mieheni ei noudata niitä mitenkään vaan antaa lapsen syödä väleissä vaikka mitä. Lapsi on selvästi kerännyt massaa, eikä vaatteet tahdo mahtua päälle. Etenkin vatsa on valtava :-( Mieheni on ylipainoinen ja tyttärellä selvästi siihen suuntaan taipumusta.
Olen todella huolissani tilanteesta. Mieheni viis veisaa muutenkaan minun kasvatusperiaatteista, joten tämä ruoka-asiakin on hänen mielestään vain minun korvien välissä. Mies tuo kaupasta lähinnä makkaraa ja leipää.
Auttakaa ja antakaa vinkkejä kiperään tilanteeseen!
Kommentit (74)
Sano että ellei mässäily lopu, iskä ja äiskä antaa adoptioon,
Vierailija kirjoitti:
Sano että ellei mässäily lopu, iskä ja äiskä antaa adoptioon,
Sähän vitsiniekka oot. Hehheh.
Vierailija kirjoitti:
Ehdottakaa mitä hankkisin aamupalaksi samanikäiselle tytölle joka alkanut pulskistua. Arkiaamuina syö yksin aamupalan kun olen jo lähtenyt pari tuntia aikaisemmin töihin. Entä mitä välipalaksi. Olemme kokeilleet lukemattomia liikuntalajeja mutta mikään ei oikein nappaa. Liikuntanumero on 7 ja kaikki muut tytöt on parempia ja hoikempia tytön mukaan. Kavereita on kuitenkin.
Puuro on melko terveellistä joten ehdotan pika-kaurapuuroa jota voi itse valmistaa mikrossa (ne annospussipuurot sisältää usein sokereita joten tavallista puuroa!). Voit vaikka mitata puuron valmiiksi astiaan. Jotta saa makua niin vaikka pakkasesta pikkasen marjoja joukkoon (sokeroimattomia). Tämän lisäksi esimerkiksi omena jos on kovinkin nälkäinen!
Harrastukset on usein semmosia että niihin lämpenee vasta ajan kanssa. Yksi vaihtoehto on että saa "vaihtaa" harrastusta puolen vuoden välein mutta mikäli yrittää lopettaa jo parin viikon kuluttua, ei taida jäädä vaihtoehdoksi kuin sanoa että "joku urheiluharrastus pitää olla" ja että vanhemmat päättää. Uskoisin ettei välttämättä mitään kovin kilpailuhenkistä harrastusta kannata aloittaa, ehkä mieluummin joku harrastus missä liikkuu ikäänkuin vahingossa :) Itse harrastin paljon tanssia mikä kehitti koordinaatiota ja on tuonut paljon iloa jatkossakin! Edullisia tanssikursseja voi löytyä vaikka työväenopistoilta. Myös uimassa käyminen vaikka vanhemman tai kavereiden kanssa voi toimia koska siellä lapsi leikkii ja urheilee huomaamattaan. Itse rakastin uimista! Hyötyliikuntaakin voi yrittää, esim kerran viikossa äidin kanssa kaupungille jossa saa jonkin pienen jutskan (?) mutta pitää kävellä/pyöräillä koko matka.
Itse kuulun näihin joita varsinkin isä huomaamattani kannusti liikkumaan joten olen aina pitänyt liikkumisesta! Varsinkin kun sai mennä iskän tai äidin mukana uimaan tai pyöräilemään :3 Mutta myös tanssiharrastus oli kivaa kun siellä ei laitettu porukkaa paremmuusjärjestykseen.
Olisi kiva kuulla joltain urheilua inhoavalta vinkkejä myös!
Tuturiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottakaa mitä hankkisin aamupalaksi samanikäiselle tytölle joka alkanut pulskistua. Arkiaamuina syö yksin aamupalan kun olen jo lähtenyt pari tuntia aikaisemmin töihin. Entä mitä välipalaksi. Olemme kokeilleet lukemattomia liikuntalajeja mutta mikään ei oikein nappaa. Liikuntanumero on 7 ja kaikki muut tytöt on parempia ja hoikempia tytön mukaan. Kavereita on kuitenkin.
Puuro on melko terveellistä joten ehdotan pika-kaurapuuroa jota voi itse valmistaa mikrossa (ne annospussipuurot sisältää usein sokereita joten tavallista puuroa!). Voit vaikka mitata puuron valmiiksi astiaan. Jotta saa makua niin vaikka pakkasesta pikkasen marjoja joukkoon (sokeroimattomia). Tämän lisäksi esimerkiksi omena jos on kovinkin nälkäinen!
Harrastukset on usein semmosia että niihin lämpenee vasta ajan kanssa. Yksi vaihtoehto on että saa "vaihtaa" harrastusta puolen vuoden välein mutta mikäli yrittää lopettaa jo parin viikon kuluttua, ei taida jäädä vaihtoehdoksi kuin sanoa että "joku urheiluharrastus pitää olla" ja että vanhemmat päättää. Uskoisin ettei välttämättä mitään kovin kilpailuhenkistä harrastusta kannata aloittaa, ehkä mieluummin joku harrastus missä liikkuu ikäänkuin vahingossa :) Itse harrastin paljon tanssia mikä kehitti koordinaatiota ja on tuonut paljon iloa jatkossakin! Edullisia tanssikursseja voi löytyä vaikka työväenopistoilta. Myös uimassa käyminen vaikka vanhemman tai kavereiden kanssa voi toimia koska siellä lapsi leikkii ja urheilee huomaamattaan. Itse rakastin uimista! Hyötyliikuntaakin voi yrittää, esim kerran viikossa äidin kanssa kaupungille jossa saa jonkin pienen jutskan (?) mutta pitää kävellä/pyöräillä koko matka.
Itse kuulun näihin joita varsinkin isä huomaamattani kannusti liikkumaan joten olen aina pitänyt liikkumisesta! Varsinkin kun sai mennä iskän tai äidin mukana uimaan tai pyöräilemään :3 Mutta myös tanssiharrastus oli kivaa kun siellä ei laitettu porukkaa paremmuusjärjestykseen.
Olisi kiva kuulla joltain urheilua inhoavalta vinkkejä myös!
Pelkkä puuro ei nälkää pidä eikä omena siihen lisäksi auta asiaa. Mieluummin omenan tilalla vaikka keitetty kananmuna.
Sanot ihan rehellisesti hänelle että olet läski ja et koskaan tule saamaan poikaystävää tolla menolla
Olen ollut ylipainoinen niin kauan kuin muistan, en näytä pikkulapsuuskuvissa ihan sairaalle, mutta olin aina se pyörein. Kolmannella luokalla terveydenhoitaja huolestui painokäyrästäni tuhoisin tuloksin. Sairastuin syömishäiriöön, en anoreksiaan tai bulimiaan, mutta syömishäiriöön. Minun ala-asteaikainen terveydenhoitaja oli hyvin epäammattillinen. Hän haukkui, otti lujaa ja satuttavasi kiinni ihroistani, solvasi ja komensi. Itsetuntoni ei tuota kestänyt ja aloin vältellä kaikkea pakotonta julkista esiintymistä. Koulussakin etsin välitunnilla sen ahtaimman nurkkauksen ja välttelin muita, kavereista eristäydyin.
Muutuin pyöreästä lapsesta lihavaksi lapseksi. Olin aiemmin ollut pyöreä MUTTA rakastin tanssimista, polkupyörällä maisemien ihailua, perheemme kanssa aktiivista tekemistä ja laulamista (ei liikuntaa mutta siis esiintymistä).
Vaikka nyt tuo voi tuntua tyhmälle syylle masentua ja lihota, niin se oli vain liikaa pienelle tytölle. Siinä missä elämäni lapsuudessa oli tasapaino tuota aktiivista tekemistä ja hieman herkuttelua tuli ruuasta lohtuni. Eniten minua ei lihottanut limpparit ja karkit vaan kotiruoka. Tein todella paljon meidän perheen ruokia kun eristäytymisen vuoksi sitä aikaa riitti. Jos ruoka ei ollut vaika laatikko josta näkee, että sitä on syöty niin nappasin aina annoksen ennen ruokaa ja toisen perheen kanssa syödessäni. Lasagnea saatoin syödä 3-4 annosta niin, että söin pöydässä vain yhden tai kaksi, mutta pakastaessani loppuja vedin siitä sitten puolet naamaan.
Olisin aivan varmasti hoikistunut luonnollisesti jos en olisi joutunut häirinnän kohteeksi. Minulla oli terve suhtautuminen ruokaan ja tykkäsin olla ihmisten ilmoilla. Rakastin kaikkea aktiivista hyvä ruoka ei ollut ainoa ilon aihe vaikka toki pidin siitä silloinkin.
Nyt olen 23 v ja 162/74, kiloja on äärimmäisen vaikea pitää poissa. Keho on raskausarpinen ja matalimmassa laihdutetussa painossani 68 kilossa olin löysää ihoa täynnä vaikka olin vasta 19-vuotias. Painavimmillani olin 116 kiloinen ja sairastin diabeetteksen esiastetta sekä koin vihlovia selkäkipuja. Olen ollut aivan itsemurhan partaalla aikuisiälläkin, sillä kehossani kummittelee vielä niin paljon merkkejä entisestä, niitä vaan ei saa pois.
Lapsellesi haluaisin vain kaikkea hyvää♡ Voi ollakin, että hän syö paljon vain tylsyyteen, tottumuksesta tai makumieltymyksen vuoksi. Tai sitten hän on jo kokenut jotain mikä on laukaissut lohtusyömisen. Kokeile aluksi keventää teidän ruokavaliota tekemällä siitä kasvispainoitteisempaa. Tärkeää olisi puhutella myös miestäsi, näytä hänelle vaikka viestini? Ei nämä elämäntavat ole kenellekkään terveellisiä, ei miehesikään ole immuuni ylipainon haitoille.
Jos hän kuitenkin kotona tarjotusta ruokamuutoksesta huolimatta jatkaa painonnousua on todennäköistä että hän syö jo pahaan oloon, silloin hänen pahaa oloaan tulisi auttaa kaikin mahdollisin tavoin. Tehdä sen eteen työtä, että hän kokee itsensä kauniiksi, arvostetuksi ja fiksuksi. Tämähän on aina tärkeää, mutta kannattaa mieluumin liiotella kun vähätellä. Pidän kuitenkin peukkuja ettei mitään pahaa ole tapahtunut. Hyvä merkki on se, että tytär syö vielä estottomasti silmiesi edessä, eli ei koe asiasta vielä häpeää. Onnea!
Vierailija kirjoitti:
Tuturiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottakaa mitä hankkisin aamupalaksi samanikäiselle tytölle joka alkanut pulskistua. Arkiaamuina syö yksin aamupalan kun olen jo lähtenyt pari tuntia aikaisemmin töihin. Entä mitä välipalaksi. Olemme kokeilleet lukemattomia liikuntalajeja mutta mikään ei oikein nappaa. Liikuntanumero on 7 ja kaikki muut tytöt on parempia ja hoikempia tytön mukaan. Kavereita on kuitenkin.
Puuro on melko terveellistä joten ehdotan pika-kaurapuuroa jota voi itse valmistaa mikrossa (ne annospussipuurot sisältää usein sokereita joten tavallista puuroa!). Voit vaikka mitata puuron valmiiksi astiaan. Jotta saa makua niin vaikka pakkasesta pikkasen marjoja joukkoon (sokeroimattomia). Tämän lisäksi esimerkiksi omena jos on kovinkin nälkäinen!
Harrastukset on usein semmosia että niihin lämpenee vasta ajan kanssa. Yksi vaihtoehto on että saa "vaihtaa" harrastusta puolen vuoden välein mutta mikäli yrittää lopettaa jo parin viikon kuluttua, ei taida jäädä vaihtoehdoksi kuin sanoa että "joku urheiluharrastus pitää olla" ja että vanhemmat päättää. Uskoisin ettei välttämättä mitään kovin kilpailuhenkistä harrastusta kannata aloittaa, ehkä mieluummin joku harrastus missä liikkuu ikäänkuin vahingossa :) Itse harrastin paljon tanssia mikä kehitti koordinaatiota ja on tuonut paljon iloa jatkossakin! Edullisia tanssikursseja voi löytyä vaikka työväenopistoilta. Myös uimassa käyminen vaikka vanhemman tai kavereiden kanssa voi toimia koska siellä lapsi leikkii ja urheilee huomaamattaan. Itse rakastin uimista! Hyötyliikuntaakin voi yrittää, esim kerran viikossa äidin kanssa kaupungille jossa saa jonkin pienen jutskan (?) mutta pitää kävellä/pyöräillä koko matka.
Itse kuulun näihin joita varsinkin isä huomaamattani kannusti liikkumaan joten olen aina pitänyt liikkumisesta! Varsinkin kun sai mennä iskän tai äidin mukana uimaan tai pyöräilemään :3 Mutta myös tanssiharrastus oli kivaa kun siellä ei laitettu porukkaa paremmuusjärjestykseen.
Olisi kiva kuulla joltain urheilua inhoavalta vinkkejä myös!
Pelkkä puuro ei nälkää pidä eikä omena siihen lisäksi auta asiaa. Mieluummin omenan tilalla vaikka keitetty kananmuna.
Joitain proteiini ja rasvat väsyttää ja on siksi huonoja aamiaisvaihtoehtoja. Puuro kyllä täyttää ja pitää nälkää parisen tuntia. Toki jos sen syö jo ennen kahdeksaa mutta kouluruoka taas tulee 11-12 niin kyllähän siinä jo vähän nälkä hiipii. Nälkäkä ei ole mitenkään vaarallista jos se kestää vain hetken. Lisäomenan sijaan tekisin sitä puuroa vaan kunnollisen annoksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuturiina kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehdottakaa mitä hankkisin aamupalaksi samanikäiselle tytölle joka alkanut pulskistua. Arkiaamuina syö yksin aamupalan kun olen jo lähtenyt pari tuntia aikaisemmin töihin. Entä mitä välipalaksi. Olemme kokeilleet lukemattomia liikuntalajeja mutta mikään ei oikein nappaa. Liikuntanumero on 7 ja kaikki muut tytöt on parempia ja hoikempia tytön mukaan. Kavereita on kuitenkin.
Puuro on melko terveellistä joten ehdotan pika-kaurapuuroa jota voi itse valmistaa mikrossa (ne annospussipuurot sisältää usein sokereita joten tavallista puuroa!). Voit vaikka mitata puuron valmiiksi astiaan. Jotta saa makua niin vaikka pakkasesta pikkasen marjoja joukkoon (sokeroimattomia). Tämän lisäksi esimerkiksi omena jos on kovinkin nälkäinen!
Harrastukset on usein semmosia että niihin lämpenee vasta ajan kanssa. Yksi vaihtoehto on että saa "vaihtaa" harrastusta puolen vuoden välein mutta mikäli yrittää lopettaa jo parin viikon kuluttua, ei taida jäädä vaihtoehdoksi kuin sanoa että "joku urheiluharrastus pitää olla" ja että vanhemmat päättää. Uskoisin ettei välttämättä mitään kovin kilpailuhenkistä harrastusta kannata aloittaa, ehkä mieluummin joku harrastus missä liikkuu ikäänkuin vahingossa :) Itse harrastin paljon tanssia mikä kehitti koordinaatiota ja on tuonut paljon iloa jatkossakin! Edullisia tanssikursseja voi löytyä vaikka työväenopistoilta. Myös uimassa käyminen vaikka vanhemman tai kavereiden kanssa voi toimia koska siellä lapsi leikkii ja urheilee huomaamattaan. Itse rakastin uimista! Hyötyliikuntaakin voi yrittää, esim kerran viikossa äidin kanssa kaupungille jossa saa jonkin pienen jutskan (?) mutta pitää kävellä/pyöräillä koko matka.
Itse kuulun näihin joita varsinkin isä huomaamattani kannusti liikkumaan joten olen aina pitänyt liikkumisesta! Varsinkin kun sai mennä iskän tai äidin mukana uimaan tai pyöräilemään :3 Mutta myös tanssiharrastus oli kivaa kun siellä ei laitettu porukkaa paremmuusjärjestykseen.
Olisi kiva kuulla joltain urheilua inhoavalta vinkkejä myös!
Pelkkä puuro ei nälkää pidä eikä omena siihen lisäksi auta asiaa. Mieluummin omenan tilalla vaikka keitetty kananmuna.
Joitain proteiini ja rasvat väsyttää ja on siksi huonoja aamiaisvaihtoehtoja. Puuro kyllä täyttää ja pitää nälkää parisen tuntia. Toki jos sen syö jo ennen kahdeksaa mutta kouluruoka taas tulee 11-12 niin kyllähän siinä jo vähän nälkä hiipii. Nälkäkä ei ole mitenkään vaarallista jos se kestää vain hetken. Lisäomenan sijaan tekisin sitä puuroa vaan kunnollisen annoksen.
Kyllä ne hiilarit, jotka väsyttävät. Puuro ei todellakaan pidä nälkää kuin sen pari tuntia, vaikka söisi vähän enemmänkin.
Kananmuna/juustonpala/raejuusto ovat hyviä puuron lisäksi. Puurokin kannataa keittää maitoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et voi sanoa nälkäiselle 11-vuotiaalle, että hän syö liikaa. Voit laittaa alkusalaatin tai keiton keventämään ruokaa ja poistaa sipsit yms. ruokavaliosta. Voit tehdä 2 tortillaa/ pää ja salaattilisuke. Katso, että lapsi juo tarpeeksi vettä.
Kaksi tortillaa on liikaa kenelle vaan. Kannattaisi selvittää kalorimäärät ennen kuin jakelee loistavia neuvojaan, vaikka tyhjät tynnyrithän ne pahinta meteliä itsestään pitävät. Ymmärrätkö olevasi tyhjä tynnyri?
Riippuu ihan mitä tortilloissa on välissä ja kuinka paljon. Ei voi automaattisesti sanoa, että "kaksi tortillaa on liikaa kenelle vaan".
Esim. meillä tortilloihin laitetaan quorn-tomaattikastiketta, salaattia, tomaattia tai paprikaa, kurkkua, täytteiden päälle ripotellaan vegaanijuustoa ja laitetaan nokare kaura-creme fraishea. Täytteitä laitetaan sen verran, että tortillat saadaan rullattua kiinni ilman, että kaikki täytteet pursuaa ulos. Noita kun syö kaksi niin ei taatusti ole liikaa yhtään kenellekään.
-ohis
Meillä tortilloihin laitetaan jauhenlihaa niin varmasti pysyy nälkä poissa
No ei tarvi tuon ikäiselle sanoa mitään liikaa syömisestä. Tarjolle tervellistä ruokaa ja naposteltavaksi kurkkua ja porkkanoita ym. Sen voi tehdä ihan huomaamatta, ei tarvi tehdä numeroa tytön syömisestä. Ei ne sipsit ja karkit silloin tällöin ole pahasta, jos muuten syödään terveellisesti.
Lisää liikuntaa niin varmasti asiat menevät vähän parempaan suuntaan. Itse viihdyin lapsena paljon ulkona ja niin se paino sitten pysyi ihan hyvänä, vaikka aika paljon söinkin. Kesällä on kaikkia urheiluleirejä ja talvella voi luistella ja hiihtää. Ja sisäliikuntaahan voi aina harrastaa. Tuntuu, että nyt on lapsille vielä enemmän kaikkia kerhoja ja harrastuksia kuin silloin kun olin lapsi. Varmasti joku mieleinen harrastus voisi löytyä joka houkuttelisi liikkumaan. Tietysti sitä ruuan laatua tulee myös valvoa, ettei aina olisi roskaruokaa ja säännölliset ruoka-ajat. Se paino voi silti murrosiässä vielä tasoittua, kun pituuttakin tulee. Ei ole mikään maailmanloppu, vaikka asia varmasti mietityttää. Lisää liikuntaa vaan ja ne herkut, vaikka sinne viikonloppuun.
Itselläni oli pulaa ruoasta ja olin alipainoinen lapsena alkoholisti-perheen vuoksi, joten jollain tavalla olen iloinen lapsesi puolesta. Kuitenkin kannattaa syödä terveellisesti ja tarpeeksi.<3 Voi napostella vaikka pähkinöillä tai porkkanoilla
Höh, et ilmeisesti ole paininut saman pulman kanssa. Mulla sama pulma kuin ap:llä. Asutaan kaupan vieressä ja lapsi saa viikkorahaa -> ostaa herkkuja omilla rahoillaan, vitosella saa monta tuhatta kaloria. Jos kieltää herkkujen oston, niin ostaa salaa ja syö piilossa. Jos ottaa viikkorahan pois, niin on vaarana, että poliisilta tulee soitto. Että ei tuota hommaa niin vaan hoideta. Inhoaa vihanneksia, ei auta, että olen 12 v 4 krt päivässä tarjonnut vihanneksia eri muodoissa. Toivon, että lapsi saa liikuntakärpäsen pureman, kun menee yläasteelle.