Sinä joka käytät masennuslääkkeitä!Mitä tapahtuu jos et ota lääkettä?
Tässä ollut keskustelua siitä voiko masennuslääkettä käyttää raskauden aikana.
Ihan mielenkiinnosta,mitä ihmettä sitten tapahtuu jos et ota lääkettä?
Kommentit (38)
Vierailija kirjoitti:
Ulkoilu,hampaiden yhteen pureminen ja fyysinen työ auttaa kummasti masennusoireisiin..oletteko ikinä koittaneet?
Onnellisimmat ihmiset haisevat päivän päätteeksi..;)
Höh.. Jos näin olisi, en olisi koskaan masentunut.
No esim minä olin teininä lääketutkimuksessa, sitalopram. Olin masentunut ja olisin varmaan jossain ihan rappiolla tai tappanut itseni ilman tuota lääkettä. Minä kuuluin porukkaan joka ei saanut lumelääkettä ja näin sitä lääkitystä jatkettiin kunnes pääsin eroon masennuksesta.
Millään ei ollut tuolloin väliä, ihan sama mitä tapahtuu tekojeni seurauksesta, en vain enää välittänyt. Hetken lääketauon aikana otin yliannostuksen lääkkeitä, ihan vaan huvin vuoksi, kun en jaksanut ajatella pidemmälle.
Masentunut ihminen ei todellakaan ole sama asia kuin "joskus vituttaa ja masentaa"
Kaikkia joskus vituttaa ja masentaa, jopa niitä jotka syö mielialalääkkeitä ja se on ihan normaalia. Masennus ei ole.
Vieroitusoireiden (oksentelu, rytmihäiriöt, huimaus) lisäksi unettomuutta, paniikkioireita, keskittymisvaikeuksia, epävarmuuden tunnetta, vaikeuksia tehdä pieniäkin päätöksiä, hikoilua, törppöilyä auton kanssa jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toi ahdistuneisuus,väsymys ja vihaisuus kuulostaa sori nyt vaan ihan tavalliselta suomalaisen elämältä..tää pimeä talvi ja työpaineet on niin järkyttävä yhdistelmä että ketä tahansa tässä väsyttää ja saa kiskoa itsensä väkisin ylös ja töihin..
kyllä vitutus oin sellainen melko normaali olo tila..
Kuten veikkasinkin..otatte lääkettä kun ette muutoin kestä näitä normaalien ihmisten olotiloja..
Kuinka urpo pitää olla, että kirjoittaa tuollaista. Masennus on sairaus, siinä missä luunmurtuma, eikä parane ilman hoitoa.
No kyllä minusta ne on urpoja jotka ei tajua että joskus on vaikeampaa ja me kaikki napsittaisiin lääkkeitä jos ihmistä ei saisi koskaan väsyttää ja ahdistaa...
Katsos kun niiden masennuslääkkeiden kanssakin väsyttää, ahdistaa ja masentaa, mutta ei niin paljon että menisi toimintakyky. Ne on ihan normaaleja olotiloja, mutta se, että makaa sikiöasennossa itkemässä päivätolkulla käymättä edes pesulla on liikaa.
Tai sitten olet vaan laiska?Jos nousisit siitä lattialta ja menisit sinne pesulle ja päivän töihin?Niin meidän muidenkin täytyy tehdä..
Jos muiden ihmisten lääkitys aiheuttaa noin suuria antipatioita niin suosittelen lämpimästi ammattilaisen juttusilla käymistä. Eiköhän sinullekin sieltä joku apu löydy. Reippaasti nyt vaan nouset sieltä ruutusi takaa, peset hampaat ja soitat itsellesi apua. Niin meidän muidenkin täytyy tehdä.
Heti ei tapahdu mitään. Jossain vaiheessa viikkojen tai jopa kuukausien jälkeen alkavat panikkikohtaukset. Ne pahenevat ja tihenevät. Viimein ahdistus kestää aamusta iltaan ja tila nimeltään yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Hirvittävä pelko, ahdistus, vatsan sekoaminen ja kylmä hiki. Mietin aamulla miten selviän taas kokonaisesta päivästä. Ei se ei ole mitään tavallista ketutusta. Ihan pikkuisen toivon, että itse kokisit joskus saman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toi ahdistuneisuus,väsymys ja vihaisuus kuulostaa sori nyt vaan ihan tavalliselta suomalaisen elämältä..tää pimeä talvi ja työpaineet on niin järkyttävä yhdistelmä että ketä tahansa tässä väsyttää ja saa kiskoa itsensä väkisin ylös ja töihin..
kyllä vitutus oin sellainen melko normaali olo tila..
Kuten veikkasinkin..otatte lääkettä kun ette muutoin kestä näitä normaalien ihmisten olotiloja..
Lässyn lässyn apina. Sinä et tiedä mistään mitään.
Sinä se tässä olet apina, pilleriä pyörittävä heikko kemikaali apina. Ruualla ja liikunnalla hoidetaan masennusta, tämä on vaiettu salaisuus, koska ei tuota rahaa lääkekartellien kukkaroon. Olet orja!
Ei masenna enää niin paljon ja kaikki ei ole niin sumeaa. Huojentavan tuntuista. Lopetin masennuslääkkeiden syömisen, kun niitä olin 2kk syönyt. Heti parani olo hiukan.
Vierailija kirjoitti:
No esim minä olin teininä lääketutkimuksessa, sitalopram. Olin masentunut ja olisin varmaan jossain ihan rappiolla tai tappanut itseni ilman tuota lääkettä. Minä kuuluin porukkaan joka ei saanut lumelääkettä ja näin sitä lääkitystä jatkettiin kunnes pääsin eroon masennuksesta.
Millään ei ollut tuolloin väliä, ihan sama mitä tapahtuu tekojeni seurauksesta, en vain enää välittänyt. Hetken lääketauon aikana otin yliannostuksen lääkkeitä, ihan vaan huvin vuoksi, kun en jaksanut ajatella pidemmälle.
Masentunut ihminen ei todellakaan ole sama asia kuin "joskus vituttaa ja masentaa"
Kaikkia joskus vituttaa ja masentaa, jopa niitä jotka syö mielialalääkkeitä ja se on ihan normaalia. Masennus ei ole.
Mielenkiinnosta kysyn, mikä oli tutkimustulos lumelääkettä saaneiden kohdalla?
Itsellä ei ole kokemusta, mutta ystäväni syö masennuslääkkeitä. Merkkiä en tiedä, ja annostuksestakaan ei ole hajua sen enempää kuin että normaalia isompaa satsia syö.
Kerran häneltä jäi iltalääkkeet ottamatta ja seuraavana päivänä huomasin miten kireä, itkuinen ja melkein vihainen ystävä oli. En voinut sanoa oikein mitään ilman että sain tiuskimista takaisin ja kun lopulta suutahdin itsekin kaveri mökötti pitkän aikaa niiskutellen itkuisesti. Onneksi kaveri itsekin huomasi muutoksen oloissaan ja tajusi mistä käytös kumpusi. Otti lääkkeet ja olo normalisoitui melko nopeasti.
Toisesta ei tule vielä mitään havaittavaa yksittäisestä unohduksesta. Jos illalla otettava unohtuu niin en saa nukuttua yhtään, vain jotain 5 minuutin pätkiä ja tulee muutenkin hirveä olo, fyysisesti. Sellainen levoton ja kuumeinen/humalainen. Oksettaa ja vapisuttaa.
Miten vaikeaa joillekin ihmisille on ymmärtää, että masennuksesta kärsivät ihmiset vääntäytyvät myös joka aamu ylös sängystä ja menevät töihin tai opiskelemaan, ihan niin kuin muutkin? Ainoastaan masennuksen vaikeimpina jaksoina ei pysty arkisiin asioihin.
Lääkkeiden unohtaminen on aiheuttanut itselläni ärtymystä, väsymystä, valvomista, hikoilua. Monenlaisia enimmäkseen fyysisiä oireita. Pitää olla pidempään ottamatta lääkettä, että tulee mielialavaikutuksia. Raivokohtaukset on vaikeimpia, koska vaikuttaa muihin ihmisiin niin paljon. Sain niitä jo ennen minkään lääkityksen aloittamista silloin, kun olin masentunut.
Vierailija kirjoitti:
Aluksi mieliala ja energiatasot kohoavat, kolmen kuukauden päästä olen ihan romuna. Muutos tapahtuu kutienkin niin hitaasti, etten älyä sen johtuvan lääkkeistä. Olen mennyt tähän halpaan muutaman kerran, kun olen halunnut kokeilla, pärjäisinkö sittenkin ilman lääkkeitä. Enää en yritä, koska ei ole varaa hukata elämää ei-mistään-johtuvaan tuskailuun.
Kuinka pian tuon jälkeen lääkkeet ovat taas auttaneet?
En ole uskaltanut kokeilla ilman oloa, mutta kun näitä on syönyt jo yli 10v, alkaa välillä uskomaan että ehkä pärjäisi ilmankin.
Matkustelukin olisi kivempaa kun ei tarvitse raahata lääkesäkkiä mukana ulkomailla peläten rajatarkastuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toi ahdistuneisuus,väsymys ja vihaisuus kuulostaa sori nyt vaan ihan tavalliselta suomalaisen elämältä..tää pimeä talvi ja työpaineet on niin järkyttävä yhdistelmä että ketä tahansa tässä väsyttää ja saa kiskoa itsensä väkisin ylös ja töihin..
kyllä vitutus oin sellainen melko normaali olo tila..
Kuten veikkasinkin..otatte lääkettä kun ette muutoin kestä näitä normaalien ihmisten olotiloja..
Lässyn lässyn apina. Sinä et tiedä mistään mitään.
Sinä se tässä olet apina, pilleriä pyörittävä heikko kemikaali apina. Ruualla ja liikunnalla hoidetaan masennusta, tämä on vaiettu salaisuus, koska ei tuota rahaa lääkekartellien kukkaroon. Olet orja!
1/5 trolli, keksi jotain uutta, edes joskus, edes tänne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toi ahdistuneisuus,väsymys ja vihaisuus kuulostaa sori nyt vaan ihan tavalliselta suomalaisen elämältä..tää pimeä talvi ja työpaineet on niin järkyttävä yhdistelmä että ketä tahansa tässä väsyttää ja saa kiskoa itsensä väkisin ylös ja töihin..
kyllä vitutus oin sellainen melko normaali olo tila..
Kuten veikkasinkin..otatte lääkettä kun ette muutoin kestä näitä normaalien ihmisten olotiloja..
Kuinka urpo pitää olla, että kirjoittaa tuollaista. Masennus on sairaus, siinä missä luunmurtuma, eikä parane ilman hoitoa.
No kyllä minusta ne on urpoja jotka ei tajua että joskus on vaikeampaa ja me kaikki napsittaisiin lääkkeitä jos ihmistä ei saisi koskaan väsyttää ja ahdistaa...
Katsos kun niiden masennuslääkkeiden kanssakin väsyttää, ahdistaa ja masentaa, mutta ei niin paljon että menisi toimintakyky. Ne on ihan normaaleja olotiloja, mutta se, että makaa sikiöasennossa itkemässä päivätolkulla käymättä edes pesulla on liikaa.
Tai sitten olet vaan laiska?Jos nousisit siitä lattialta ja menisit sinne pesulle ja päivän töihin?Niin meidän muidenkin täytyy tehdä..
Jos muiden ihmisten lääkitys aiheuttaa noin suuria antipatioita niin suosittelen lämpimästi ammattilaisen juttusilla käymistä. Eiköhän sinullekin sieltä joku apu löydy. Reippaasti nyt vaan nouset sieltä ruutusi takaa, peset hampaat ja soitat itsellesi apua. Niin meidän muidenkin täytyy tehdä.
Niin totta!
Muistan millainen angstaava paska olin silloin kun masennus oli ollut jo pitkään päällä, mutta rohkeus ei riittänyt lääkärissä käyntiin.
Sainpa itselleni paskan maineen ja menetin kaverini. Olisinpa ymmärtänyt tilani ajoissa :(
Ihan ensimmäiseksi tulee huimaus, jos olen unohtanut ottaa lääkkeen. Raskausaikana en syönyt lääkkeitä, enkä söisi. Voin kuitenkin paremmin, kun käytän lääkkeitä. Ilmankin selviän hengissä, mutta elämänlaatu heikkenee.
Vierailija kirjoitti:
Ulkoilu,hampaiden yhteen pureminen ja fyysinen työ auttaa kummasti masennusoireisiin..oletteko ikinä koittaneet?
Onnellisimmat ihmiset haisevat päivän päätteeksi..;)
Olen vakavasti masentunut ja nimenomaan fyysinen tekeminen sujuu masentuneimpanakin. Toisten ihmisten kanssa kanssakäyminen on se vaikein osuus, jossa vain täysin sulkeutuu jos ei hermostu. Ilman tekemistä se masennus minulla alkaakin. Ulkoilen päivittäin, valmennan ja käyn töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toi ahdistuneisuus,väsymys ja vihaisuus kuulostaa sori nyt vaan ihan tavalliselta suomalaisen elämältä..tää pimeä talvi ja työpaineet on niin järkyttävä yhdistelmä että ketä tahansa tässä väsyttää ja saa kiskoa itsensä väkisin ylös ja töihin..
kyllä vitutus oin sellainen melko normaali olo tila..
Kuten veikkasinkin..otatte lääkettä kun ette muutoin kestä näitä normaalien ihmisten olotiloja..
Lässyn lässyn apina. Sinä et tiedä mistään mitään.
Sinä se tässä olet apina, pilleriä pyörittävä heikko kemikaali apina. Ruualla ja liikunnalla hoidetaan masennusta, tämä on vaiettu salaisuus, koska ei tuota rahaa lääkekartellien kukkaroon. Olet orja!
1/5 trolli, keksi jotain uutta, edes joskus, edes tänne.
Mulla oli Mirtazapin käytössä. Nukkumisvaikeusia, josta johtui masennusta tai toisinpäin tai sekäettä.
Lääkkeen kanssa: jumalauta nyt ainakin nukuin. 14 tuntia ja loppuaika meni zombiena
Ilman: otin itseäni niskasta kiinni, menin lääkärille ja sanoin ettei tää onnistu näin. Tässä kohti tuli mun syömisvaikeudetkin esiin ("diabulimia") ja pääsin osastolle, mutta kieltäydyin lääkityksestä melatoniinia (ja tietenkin insuliineja) lukuunottamatta. Olin osastolla 2,5 kk keräämässä voimia ja nyt opiskelemassa! En sano, etteikö huonoja/yksinäisiä/masentuneita jaksoja tule, mutta ne on enemmän semmoisia, mitä kaikille tulee jossain kohti. ja ne menee itsestään ohi.