Jos lasta ei saisi liittää kirkkoon niin miten kävisi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäs tarkoitus sillä kasteella sit olis?

Nimenanto, uskonnollinen perinteinen juhla, lapsen siunaaminen.

Kirkon opin mukaan kaste ei ole nimenantotilaisuus, mutta varmaan monet vanhemmat sen niin silti käsittävät. Saahan sitä tietysti vaikka umpipakanat ja ateistit huljutella vauvaansa vedellä, jos ajattelevat että nimenanto sitä vaatii.

Se on toki totta että kirkon opit ja suurin osa vanhemmista ajattelee eritavalla kasteen merkityksestä. Mutta itse aloituksen oletukseen siitä että vanhemmat kastaisi ja kutsuisi papin tilaisuuteen ei vaikuttaisi juurikaan se liitetäänkö lapsi samalla seurakunnan jäseneksi vai ei. Liittämisellä on suurempi merkitys seurakunnille kuin vanhemmille.

Eikös kaikkein järkevämpi sit olis unohtaa koko kaste noilla vauvoilla ja järjestää jokin lapsisiunaus. Kasteen voisi sit ottaa rippikoulun jälkeen, ennen konfirmaatiota, kuten muillakin kirkkoon kuulumattomilla se järjestys menee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rippikoulun voi käydä aikuisenakin, olen itsekin tehnyt niin. Sen voi myös käydä olematta kirkon jäsen. Nykyäänkin kirkkoon kuulumaton teini voi mennä rippileirille. Vain kastetun kirkon jäsenen voi kuitenkin konfirmoida.

Mitä tuo "kirkkoon liittäminen" kysymyksessäsi muuten tarkoittaa? Tarkoitatko, että lasta ei saa liittää minkään uskonnollisen yhteisön jäseneksi (juridinen toimi) vai että lasta ei saa kastaa (lainsäädäntöähän voisi muuttaa niin, että kasteesta ei automaattisesti seuraisi juridista kirkon jäsenyyttä)? 

 

Mikäs tarkoitus sillä kasteella sit olis?

Se olisi kaste, kirkon oma toimitus. Sillä vain ei olisi mitään juridisia seuraamuksia.

 

Niin, mut mikä sen toimituksen merkitys olisi? Nythän sillä liitetään kirkkoon.

Sinulta taitaa unohtua, että kasteita suorittavat muutkin kuin valtiokirkkomme. 

Ja sun kannattaa tarkistaa, mikä on valtiokirkkomme kasteen merkitys nimenomaan lapsikasteessa..

Sattumoisin tiedän sen kyllä... Pointti oli tässä se, että juridinen merkitys on eri asia kuin uskonnollinen merkitys. Tarkoittaako aloittaja kysymyksellään kirkkoon liittämistä juridisena toimituksena vai kirkkoon liittämistä uskonnollisessa mielessä? Kumpi olisi kiellettyä, miten kieltoa valvottaisiin jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäs tarkoitus sillä kasteella sit olis?

Nimenanto, uskonnollinen perinteinen juhla, lapsen siunaaminen.

Kirkon opin mukaan kaste ei ole nimenantotilaisuus, mutta varmaan monet vanhemmat sen niin silti käsittävät. Saahan sitä tietysti vaikka umpipakanat ja ateistit huljutella vauvaansa vedellä, jos ajattelevat että nimenanto sitä vaatii.

Se on toki totta että kirkon opit ja suurin osa vanhemmista ajattelee eritavalla kasteen merkityksestä. Mutta itse aloituksen oletukseen siitä että vanhemmat kastaisi ja kutsuisi papin tilaisuuteen ei vaikuttaisi juurikaan se liitetäänkö lapsi samalla seurakunnan jäseneksi vai ei. Liittämisellä on suurempi merkitys seurakunnille kuin vanhemmille.

Eikös kaikkein järkevämpi sit olis unohtaa koko kaste noilla vauvoilla ja järjestää jokin lapsisiunaus. Kasteen voisi sit ottaa rippikoulun jälkeen, ennen konfirmaatiota, kuten muillakin kirkkoon kuulumattomilla se järjestys menee.

Ei olisi luterilaisen, ortodoksisen eikä katolilaisen opin mukaista tuo lapsikasteen unohtaminen. Eivät siihen missään tapauksessa suostu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäs tarkoitus sillä kasteella sit olis?

Nimenanto, uskonnollinen perinteinen juhla, lapsen siunaaminen.

Kirkon opin mukaan kaste ei ole nimenantotilaisuus, mutta varmaan monet vanhemmat sen niin silti käsittävät. Saahan sitä tietysti vaikka umpipakanat ja ateistit huljutella vauvaansa vedellä, jos ajattelevat että nimenanto sitä vaatii.

Se on toki totta että kirkon opit ja suurin osa vanhemmista ajattelee eritavalla kasteen merkityksestä. Mutta itse aloituksen oletukseen siitä että vanhemmat kastaisi ja kutsuisi papin tilaisuuteen ei vaikuttaisi juurikaan se liitetäänkö lapsi samalla seurakunnan jäseneksi vai ei. Liittämisellä on suurempi merkitys seurakunnille kuin vanhemmille.

Eikös kaikkein järkevämpi sit olis unohtaa koko kaste noilla vauvoilla ja järjestää jokin lapsisiunaus. Kasteen voisi sit ottaa rippikoulun jälkeen, ennen konfirmaatiota, kuten muillakin kirkkoon kuulumattomilla se järjestys menee.

Lisään vielä, että ei muilla kirkkoon kuulumattomilla välttämättä järjestys noin mene. Nimittäin jos on joskus jo kastettu mutta sittemmin eronnut kirkosta (aika yleistä), niin uudelleen ei kasteta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäs tarkoitus sillä kasteella sit olis?

Nimenanto, uskonnollinen perinteinen juhla, lapsen siunaaminen.

Kirkon opin mukaan kaste ei ole nimenantotilaisuus, mutta varmaan monet vanhemmat sen niin silti käsittävät. Saahan sitä tietysti vaikka umpipakanat ja ateistit huljutella vauvaansa vedellä, jos ajattelevat että nimenanto sitä vaatii.

Se on toki totta että kirkon opit ja suurin osa vanhemmista ajattelee eritavalla kasteen merkityksestä. Mutta itse aloituksen oletukseen siitä että vanhemmat kastaisi ja kutsuisi papin tilaisuuteen ei vaikuttaisi juurikaan se liitetäänkö lapsi samalla seurakunnan jäseneksi vai ei. Liittämisellä on suurempi merkitys seurakunnille kuin vanhemmille.

Eikös kaikkein järkevämpi sit olis unohtaa koko kaste noilla vauvoilla ja järjestää jokin lapsisiunaus. Kasteen voisi sit ottaa rippikoulun jälkeen, ennen konfirmaatiota, kuten muillakin kirkkoon kuulumattomilla se järjestys menee.

Lisään vielä, että ei muilla kirkkoon kuulumattomilla välttämättä järjestys noin mene. Nimittäin jos on joskus jo kastettu mutta sittemmin eronnut kirkosta (aika yleistä), niin uudelleen ei kasteta.

Joo, uudelleenkastetta ei ole olemassakaan, mutta tarkoitinkin niitä, joita ei koskaan ole kastettu.

Vierailija kirjoitti:

rippikoulun ? Kiellettäisiinkö sekin?

Ei tietenkään kiellettäisi, sillä rippikoulun kauttahan sinne kirkkoon sitten pitäisi liittyä.

Mutta ketä se kiinnostaisi, jos ei olisi tällaista "kaikki kuuluu" perinnettä?

Vierailija kirjoitti:

Rippikoulun voi käydä aikuisenakin, olen itsekin tehnyt niin. Sen voi myös käydä olematta kirkon jäsen. Nykyäänkin kirkkoon kuulumaton teini voi mennä rippileirille. Vain kastetun kirkon jäsenen voi kuitenkin konfirmoida.

Mitä tuo "kirkkoon liittäminen" kysymyksessäsi muuten tarkoittaa? Tarkoitatko, että lasta ei saa liittää minkään uskonnollisen yhteisön jäseneksi (juridinen toimi) vai että lasta ei saa kastaa (lainsäädäntöähän voisi muuttaa niin, että kasteesta ei automaattisesti seuraisi juridista kirkon jäsenyyttä)? 

 

No hohhoijakkaa. Siis jos ei ole kirkon jäsen ja haluaa kirkon jäseneksi aikuisena niin rippikoulu TÄYTYY käydä ennen kuin voi liittyä kirkkoon. Miten te lutkulakolaiset voitte olla näin pihalla oman uskontonne asioista?!?

t. Atte Ateisti

Vierailija kirjoitti:

Rippikoulun voi käydä aikuisenakin, olen itsekin tehnyt niin. Sen voi myös käydä olematta kirkon jäsen. Nykyäänkin kirkkoon kuulumaton teini voi mennä rippileirille. Vain kastetun kirkon jäsenen voi kuitenkin konfirmoida.

Mitä tuo "kirkkoon liittäminen" kysymyksessäsi muuten tarkoittaa? Tarkoitatko, että lasta ei saa liittää minkään uskonnollisen yhteisön jäseneksi (juridinen toimi) vai että lasta ei saa kastaa (lainsäädäntöähän voisi muuttaa niin, että kasteesta ei automaattisesti seuraisi juridista kirkon jäsenyyttä)? 

 

Kaste = kirkkoon liittyminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäs tarkoitus sillä kasteella sit olis?

Nimenanto, uskonnollinen perinteinen juhla, lapsen siunaaminen.

Nimiäiset voidaan pitää lapselle myös ilman mitään kasteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rippikoulun voi käydä aikuisenakin, olen itsekin tehnyt niin. Sen voi myös käydä olematta kirkon jäsen. Nykyäänkin kirkkoon kuulumaton teini voi mennä rippileirille. Vain kastetun kirkon jäsenen voi kuitenkin konfirmoida.

Mitä tuo "kirkkoon liittäminen" kysymyksessäsi muuten tarkoittaa? Tarkoitatko, että lasta ei saa liittää minkään uskonnollisen yhteisön jäseneksi (juridinen toimi) vai että lasta ei saa kastaa (lainsäädäntöähän voisi muuttaa niin, että kasteesta ei automaattisesti seuraisi juridista kirkon jäsenyyttä)? 

 

No hohhoijakkaa. Siis jos ei ole kirkon jäsen ja haluaa kirkon jäseneksi aikuisena niin rippikoulu TÄYTYY käydä ennen kuin voi liittyä kirkkoon. Miten te lutkulakolaiset voitte olla näin pihalla oman uskontonne asioista?!?

t. Atte Ateisti

Itse olet pihalla. Ei sitä rippikoulua tarvitse käydä uudelleen ja uudelleen, jos sen on kertaalleen käynyt.

Ja missähän kohtaa tuota lainaamaasi viestiä edes väitettiin, että kirkon jäseneksi pääsisi aikuinen, joka ei ole käynyt rippikoulua?

Vierailija kirjoitti:

Onhan se kirkkoon liittämättä jättäminen aivan samanlainen aktiivinen valinta, kuin uskovien vanhempien kirkkoon liittäminen. Se on valinta sen puolesta, että lapsi ei saa uskonnollisen yhteisön jäsenyyttä, uskonnollista tapa- ja kulttuurikasvatusta sekä opi tuntemaan luterilaisia perinteitä, jne. Aika moni sellainen kuuluu ja haluaa kuulua aikuisena kirkkoon, vaikka ei siihen olisi itse liittynyt jos vanhemmat eivät olisi kristinuskossa ja liittäneet lapsena. Toimii MOLEMPIIN suuntiin. Ateismi ei ole mikään neutraali vaihtoehto, se on kristinuskon ja muiden uskontojen kieltämistä ja uskonnollisen tapakasvatuksen epäämistä lapselta.

Ateismi ei ole uskontojen kieltämistä, se on sitä että ei usko jumaluuksiin. Ei uskonnot mihinkän katoa, vaikka minä en tunnusta niiden jumalia.

t. Atte Ateisti

Olen käynyt rippikoulun vaikka en kuulu kirkkoon. Konfirmaatioon en saanut osallistua mutta rippikouluun/-leirille ihan samalla tavalla kuin muutkin!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rippikoulun voi käydä aikuisenakin, olen itsekin tehnyt niin. Sen voi myös käydä olematta kirkon jäsen. Nykyäänkin kirkkoon kuulumaton teini voi mennä rippileirille. Vain kastetun kirkon jäsenen voi kuitenkin konfirmoida.

Mitä tuo "kirkkoon liittäminen" kysymyksessäsi muuten tarkoittaa? Tarkoitatko, että lasta ei saa liittää minkään uskonnollisen yhteisön jäseneksi (juridinen toimi) vai että lasta ei saa kastaa (lainsäädäntöähän voisi muuttaa niin, että kasteesta ei automaattisesti seuraisi juridista kirkon jäsenyyttä)? 

 

Kaste = kirkkoon liittyminen

Kirkko juridisena instituutiona on kuitenkin eri asia kuin kirkko uskonnollisena käsitteenä. 

Jälkimmäisessä mielessä lasten kirkkoon liittämisen kieltäminen ei onnistu. Lapsia kastettaisiin vaikka salaa, asia on vanhoille kirkkokunnille niin tärkeä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rippikoulun voi käydä aikuisenakin, olen itsekin tehnyt niin. Sen voi myös käydä olematta kirkon jäsen. Nykyäänkin kirkkoon kuulumaton teini voi mennä rippileirille. Vain kastetun kirkon jäsenen voi kuitenkin konfirmoida.

Mitä tuo "kirkkoon liittäminen" kysymyksessäsi muuten tarkoittaa? Tarkoitatko, että lasta ei saa liittää minkään uskonnollisen yhteisön jäseneksi (juridinen toimi) vai että lasta ei saa kastaa (lainsäädäntöähän voisi muuttaa niin, että kasteesta ei automaattisesti seuraisi juridista kirkon jäsenyyttä)? 

 

Mikäs tarkoitus sillä kasteella sit olis?

Se olisi kaste, kirkon oma toimitus. Sillä vain ei olisi mitään juridisia seuraamuksia.

 

Niin, mut mikä sen toimituksen merkitys olisi? Nythän sillä liitetään kirkkoon.

Et siis ymmärrä, mitä eroa on juridisella toimella ja muulla puuhailulla?

Jos kirkolla tarkoitat luterilaista kirkkoa, niin voit lukea kasteen merkityksestä vaikka tästä: http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/ik/4osa.html. Ortodoksit, roomalaiskatoliset, helluntailaiset, metodistit ym. selittäkööt kasteen merkitystä omasta puolestaan.

On myös sellaisia kristittyjä ryhmiä, joiden suorittamasta kasteesta ei seuraa, että kastettu henkilö automaattisesti olisi myös juridisesti tämän ryhmän jäsen. Toisaalta missään laissa ei ole määrätty, että ollakseen jonkin kristinuskoa tunnustavan uskonnollisen yhdyskunnan jäsen henkilön on oltava kastettu. Luterilaista kirkkoa tämä määräys kyllä koskee, mutta kastettu voi tietenkin erota kirkosta. Eli eri asioita nämä ovat.

Mitä muuta se kieltäminen voisi koskea kuin juridista puolta?!? Jos lapsia ei saisi kirjata seurakuntaan kuuluvaksi, niin sitä voidaan valvoa, mutta miten sitä voisi edes teoriassa valvoa että vanhemmat ei kutsu kotiinsa pappia joka valelee vettä vauvan päähän?

Voihan nytkin kuka vain ja minkä tahansa uskonno edustaja tai ateisti viettää kotonaan "risitäiset" pilkun tarkasti ev.lut.protokollaa noudattaen, eikä sillä ole mitään merkitystä mihinkään, eikä kukaan voi siihen mitenkään puuttua.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se kirkkoon liittämättä jättäminen aivan samanlainen aktiivinen valinta, kuin uskovien vanhempien kirkkoon liittäminen. Se on valinta sen puolesta, että lapsi ei saa uskonnollisen yhteisön jäsenyyttä, uskonnollista tapa- ja kulttuurikasvatusta sekä opi tuntemaan luterilaisia perinteitä, jne. Aika moni sellainen kuuluu ja haluaa kuulua aikuisena kirkkoon, vaikka ei siihen olisi itse liittynyt jos vanhemmat eivät olisi kristinuskossa ja liittäneet lapsena. Toimii MOLEMPIIN suuntiin. Ateismi ei ole mikään neutraali vaihtoehto, se on kristinuskon ja muiden uskontojen kieltämistä ja uskonnollisen tapakasvatuksen epäämistä lapselta.

Ateismissa on olemassa erilaisia tietoteoreettisia näkemyksiä. Kuivailemasi jumalan kieltävä ateisti on nimitykseltään positiivinen ateisti. On myös olemassa nk. negatiivia ateisteja, jotka eivät usko jumalan olemassa oloon sekä agnostiikkoja, jotka sijoittuvat tietoteoreettisisti teistismin ja ateismin väliin.

Vierailija kirjoitti:

Onhan se kirkkoon liittämättä jättäminen aivan samanlainen aktiivinen valinta, kuin uskovien vanhempien kirkkoon liittäminen. Se on valinta sen puolesta, että lapsi ei saa uskonnollisen yhteisön jäsenyyttä, uskonnollista tapa- ja kulttuurikasvatusta sekä opi tuntemaan luterilaisia perinteitä, jne. Aika moni sellainen kuuluu ja haluaa kuulua aikuisena kirkkoon, vaikka ei siihen olisi itse liittynyt jos vanhemmat eivät olisi kristinuskossa ja liittäneet lapsena. Toimii MOLEMPIIN suuntiin. Ateismi ei ole mikään neutraali vaihtoehto, se on kristinuskon ja muiden uskontojen kieltämistä ja uskonnollisen tapakasvatuksen epäämistä lapselta.

Jonku asian tekeminen on aktiivinen valinta ja sen tekemättä jättäminen ei ole.

Jos ei liitä lastaan uskontokuntaan, niin ei tarvi tehdä mitään. Jos haluaa liittää lapsen ev.lut seurakuntaan, niin pitää hankkia kummit ja järjestää ristiäiset jne. tämä on aktiivista toimintaa.

Valitsematta jättäminen ei ole mikään valinta.

Jori Mäntysalo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se kirkkoon liittämättä jättäminen aivan samanlainen aktiivinen valinta, kuin uskovien vanhempien kirkkoon liittäminen. Se on valinta sen puolesta, että lapsi ei saa uskonnollisen yhteisön jäsenyyttä - -

Onhan sekin valinta, että kaikilla on vaaleissa yhtä monta ääntä. Vaihtoehtoja on: voisi olla vaikkapa naisilla kolme ääntä ja miehillä kaksi, tai toisinpäin. Pidämme silti yhtä montaa ääntä aivan erityisenä, neutraalina valintana.

Onhan sekin valinta, että lasta ei liitetä vapaa-ajattelijoihin heti vauvana. Vaihtoehtoja on, lapsi voidaan esim. liittää evlut kirkkoon. Pidämme silti mihinkään katsomusryhmään liittämättömyyttä aivan erityisenä, neutraalina valintana.

Ei se ole neutraali valinta. Samalla logiikalla esim. lapsen rokottamatta jättäminen olisi neutraali, kantaa ottamaton valinta. Vaan kun ei ole, vaan aktiivinen päätös rokottamatta jättämiseksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäs tarkoitus sillä kasteella sit olis?

Nimenanto, uskonnollinen perinteinen juhla, lapsen siunaaminen.

Taidat olla asian ytimessä, luultavasti tietämättäsi.

Kirkon mukaan lapsi liitetään seurakuntaan kasteen kautta, mutta vanhemmat ajatteleen sen lähinnä nimenanto tilaisuutena tai ainakin nimen julksistustilaisuutena.

Uuden avioliittolain myötä voi olla että lapsi jääkin uskonnottomaksi jos vanhemmat eivät pääse yksimielisyyteen asiasta. Jatkossa äiti ei enää päätäkään yksin uskontoa.

Vierailija kirjoitti:

Jori Mäntysalo kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se kirkkoon liittämättä jättäminen aivan samanlainen aktiivinen valinta, kuin uskovien vanhempien kirkkoon liittäminen. Se on valinta sen puolesta, että lapsi ei saa uskonnollisen yhteisön jäsenyyttä - -

Onhan sekin valinta, että kaikilla on vaaleissa yhtä monta ääntä. Vaihtoehtoja on: voisi olla vaikkapa naisilla kolme ääntä ja miehillä kaksi, tai toisinpäin. Pidämme silti yhtä montaa ääntä aivan erityisenä, neutraalina valintana.

Onhan sekin valinta, että lasta ei liitetä vapaa-ajattelijoihin heti vauvana. Vaihtoehtoja on, lapsi voidaan esim. liittää evlut kirkkoon. Pidämme silti mihinkään katsomusryhmään liittämättömyyttä aivan erityisenä, neutraalina valintana.

 

Ei se ole neutraali valinta. Samalla logiikalla esim. lapsen rokottamatta jättäminen olisi neutraali, kantaa ottamaton valinta. Vaan kun ei ole, vaan aktiivinen päätös rokottamatta jättämiseksi.

Teidän logiikallanne olisi järkevää jättää lapsi rokottamatta ja antaa aikuisena lapsen itse päättää. Se olisi muka "neutraali" valinta ja jättää valinnanvaran lapselle.