Teen kandidaatin tutkintoa, haluaisin lapsen
Milloinkaan ei ole hyvä hetki. Nyt on liikaa opiskeluita, gradua tehdessä pitäisi luoda työelämäsuhteita ja valmistumisen jälkeen ei uskalla jäädä äitiyslomalle ilman vakipaikkaa. Sitten onkin aika vanha.
Kommentit (14)
Vierailija kirjoitti:
No kuinka vanha nyt olet?
Av:n mittapuulla en varmaan vanha, mutta en halua lapsia reilusti lähempänä neljääkymppiä kuin alle kolmekymppisenä. ap
Milloin olisi paras, tai vähiten huono, hetki hankkia jälkikasvua? ap
Sitten on hyvä hetki kun parisuhde on vakaa ja teillä on katto päällä ja tarpeeksi tuloja elättää lapsi. Muuta ei tarvitse. Ei pidä odottaa sitä täydellistä hetkeä, sitä kun rahaa on paljon, talo on iso ja hieno ja töistä saa parempaa palkkaa kuin yksikään kaveri.
Anna mennä, sä pohdit nyt vääriä asioita, pohtisit ennemmin sen tulevan lapsen äitiä ja isää. Onko ne kelvollisia ja pysyykö ne yhdessä?
Kirjoitin gradun vauva sylissä vanhempainvapaalla.
Meillä on jo yksi lapsi ja molemmilla työllistävät tutkinnot/työ. Minä vain en pystyisi käymään tietenkään töissä, jos olisin kotona ja opinnot viivästyisivät ja näin töihin menokin. Toisaalta lasten ikäero tulee todella suureksi, jos himmailen asian kanssa. On tämä vaikeaa. ap
Vakityö olisi kyllä hyvä, nyt useat jotka juuri vasta lapsien jälkeen katselevat ekaa työpaikkaa niin vakinaistaminen on kiven alla kaikissa paikoissa.
Vierailija kirjoitti:
Vakityö olisi kyllä hyvä, nyt useat jotka juuri vasta lapsien jälkeen katselevat ekaa työpaikkaa niin vakinaistaminen on kiven alla kaikissa paikoissa.
Itse taas luulen, että vakipaikka on helpompi saada, kun lapset on tehty kuin lapsettomana kolmekymppisenä naisena. Tosin olen alalla, joka on hyvin naisvaltainen ja jossa kaikki saavat jossain vaiheessa lapsia (melkein). ap
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin gradun vauva sylissä vanhempainvapaalla.
Sama juttu. Aloitin gradun kun vauva oli parikuinen ja se tuli valmiiksi, kun vauva oppi konttaamaan puolivuotiaana.
Mäkin teen kandia. Yksi lapsi on kokoajan tissillä (3kk vanha), keskimmäinen uhmaa lattialla (2,5v) ja vanhin välillä riehuu, välillä auttaa, välillä pyytää apua (5v). Ihan hyvin menee, ei ongelmaa. Mulla on oman alan työpaikkakin olemassa, teen siellä sijaisuuksia aina kun perheeltäni ja opiskeluiltani ehdin. Ensivuonna varmaan vähän täyspäiväisemmin (ja täyspäisemmin).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin gradun vauva sylissä vanhempainvapaalla.
Sama juttu. Aloitin gradun kun vauva oli parikuinen ja se tuli valmiiksi, kun vauva oppi konttaamaan puolivuotiaana.
Voi olla, että yritän tehdä opinnot mahd. nopsaan ja teen gradunkin, ja jätän pari kurssia "roikkumaan" niin, että valmistun äitiysloman jälkeen. Kaikkein katastrofaalisinta olisi varmaan valmistua suoraan äitiyslomalle. ap
Vierailija kirjoitti:
Vakityö olisi kyllä hyvä, nyt useat jotka juuri vasta lapsien jälkeen katselevat ekaa työpaikkaa niin vakinaistaminen on kiven alla kaikissa paikoissa.
Niin olisi. Mistäs suosittelija ajatteli vakipaikan laittaa ap:lle, joka ajatteli jäädä mammalomalle? Eipä ole muillekaan, jotka ovat kakaransa tehneet jo. Kukaan työnantaja ei halua tässä tilanteessa lisääntymisikäistä naista. Näin vaan on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakityö olisi kyllä hyvä, nyt useat jotka juuri vasta lapsien jälkeen katselevat ekaa työpaikkaa niin vakinaistaminen on kiven alla kaikissa paikoissa.
Itse taas luulen, että vakipaikka on helpompi saada, kun lapset on tehty kuin lapsettomana kolmekymppisenä naisena. Tosin olen alalla, joka on hyvin naisvaltainen ja jossa kaikki saavat jossain vaiheessa lapsia (melkein). ap
No itse sain juuri kun valmistuin vähän alle kolmekymppisenä, ei kaikki halua lapsia heti kun valmistuu vaan tehdä töitä, ei siis voi jaotella työnhakijoita sen mukaan kuka ehkä jää heti äitiyslomalle.
Kirjoitin ekalla äitiyslomalla gradun ja valmistuin äitiysloman jälkeen. Tokalla äitiyslomalla kirjoitin väitöskirjan ja väittelin äitiysloman jälkeen. Tarkoituksella sekä maisteriksi että tohtoriksi valmistuminen äitiysloman jälkeen eikä ennen.
No kuinka vanha nyt olet?