Muistatteko, kun wiccalaisuus oli in?
Joskus 2000-luvun alussa? Kaikki teinitytöt halusivat olla wiccoja. Itse muistan hämärästi, kun olin silloin vielä melko nuori. Nykyään ei wiccoistakaan enää kuulu paljon mitään.
Kommentit (16)
Jep ja noituus muutenkin. Oli Sabrina teininoita, noitasiskokset yms. Nyt on vissiin vampyyrit ja ihmissudet pinnalla. Ennen noitia oli ufot Salaisten kansioiden vanavedessä.Mitäs muita näitä on? Aina näyttää olevan joku olento se aikakauden juttu.
Itse täytin 16v. vuonna 2000, enkä muista mitään wiccakulttuuria. Voitko hieman valoittaa, että mistä ilmiöstä oli kyse?
Vierailija kirjoitti:
Muistan. Onneksi useat tajusivat mikä saatanallinen suuntaus koko wicca-hölynpöly oli ja kääntyivät sitä kautta kristinuskoon.
Wiccalaisuudessa tärkeää on elämästä iloitseminen ja sen kunnioittaminen sekä yhteys luonnon kanssa. Ei kuulosta kauhean "saatanalliselta".
Synnyin vuonna 90 ja en tuommoisesta ole kuullutkaan. Siis luulin, että noihin aikoihin puuhelmet ja eurojytke olivat suosituimpia hahah jotkut teininoidat.
Joo olin joku 12v ja halusin olla wicca ja luin siitä kaikkea ja tein niitä "loitsuja" vai miksi niitä edes kutsuttiin.
Vierailija kirjoitti:
Jep ja noituus muutenkin. Oli Sabrina teininoita, noitasiskokset yms. Nyt on vissiin vampyyrit ja ihmissudet pinnalla. Ennen noitia oli ufot Salaisten kansioiden vanavedessä.Mitäs muita näitä on? Aina näyttää olevan joku olento se aikakauden juttu.
Hah, totta. Ekat Potteritkin ilmestyivät noihin aikoihin. Mikähän on seuraava olio? Vai tulevatkohan ufot takaisin? :)
Mun mielestä eka oli wiccat ja sitten tulivat muotiin gootit/hevarit, sitten japsi-hörhöt.... aina joku nuorisokulttuurin alamuoto nousee pinnalle.
Vierailija kirjoitti:
Itse täytin 16v. vuonna 2000, enkä muista mitään wiccakulttuuria. Voitko hieman valoittaa, että mistä ilmiöstä oli kyse?
Googlaa wiccalaisuus. Se on uuspakanallinen uskonto, johon liittyy noituus, loitsut sekä luonnon ja maailman kunnioittaminen. Itsekin muistan vain hämärästi, mutta mm. netissä nuorten keskustelupalstalla oli paljon keskustelua wiccalaisuudesta ja nuortenlehdissä juttuja siitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan. Onneksi useat tajusivat mikä saatanallinen suuntaus koko wicca-hölynpöly oli ja kääntyivät sitä kautta kristinuskoon.
Wiccalaisuudessa tärkeää on elämästä iloitseminen ja sen kunnioittaminen sekä yhteys luonnon kanssa. Ei kuulosta kauhean "saatanalliselta".
Eihän mikään saatanallinen ikinä kuulosta saatanalliselta. Pimeys tulee aina valkeissa vaatteissa ja sen luonto paljastuu vasta kun on liian myöhäistä.
Tolla logiikalla kaikki näennäisesti "hyvä" on saatanasta.
Saatananpalvojafeministimode kävi poistamassa mun kommentin välistä.
Muistan. Olisin tykännyt niistä vaatteista, mutta olin työelämässä ja opiskelin, enkä uskaltanut antaa itsestäni hörhö-kuvaa muille.
Muistan. Ja muistan myös, kun piti todistella olevansa truu-gootti tai truu-wicca. Aika pinnallisiahan nuo ilmiöt olivat. Tärkeintä oli lähinnä se, miltä näytti.
Olin jopa itse wicca. Ja oli se helpotus sen jälkeen kun olin kasvanut ankarassa helluntailaisessa perheessä. Että saa tehdä mitä tahansa, kunhan ei vahingoita muita, että ei enää tarvitse pelätä henkivaltoja ja helvettiä, että ei tarvi aina vaan olla nöyrä ja anoa armoa vaan voi jopa opetella loitsuja. Vaikka enää en olekaan wicca vaan agnostikko, niin silti pidän wiccalaisuutta paljon terveempänä uskontona kuin esim. vanhempieni edustamaa ahdistavaa kristillisyyttä.
Juu mä elin juuri silloin sitä tuskaisinta teini-ikää (97-99) ja olin niin noitaa että. Noitapiirikö (the craft) se leffa oli mikä wiccalaisuuden toi pinnalle?